Tylsää tää soturointi, kun ei oo mitään ihmeellistä raportoitavaa koskaan... Ihmisten jatkuvaksi ihmetykseksi minulla ei ole nälkä ennen kuin siinä 18 jälkeen illalla. Aamukahviin menee vajaa desi kermaa, sitten päivä menee vedellä ja vissyllä. Illalla syön ison aterian, mutta sen jälkeen en kyllä yleensä jaksa/halua syödä uudestaan, korkeintaan jotain pähkinöitä napsin. Ketoosissa olen koko ajan iloisesti ja paino lähti taas vauhdikkaaseen laskuun.
Sunnuntaina otin vähän aamupalaa (yhden puoliraa'an paistetun kananmunan ja muutaman viipaleen pekonia), seuraksi, kun oli vieraita. Illalla seitsemän aikaan mietiskelin että voisi myöhemmin ottaa ehkä vähän pähkinöitä, vaikka tuli syötyä niin hyvin. Sitten tajusin muistelevani edellisen illan syömisiäni... Söin sitten kulhollisen lihaa ja runsaan salaatin sekä pähkinöitä TV:n ääressä.
Viikonloppu oli sangen aktiivinen. Lauantai-päivä tuli käveleskeltyä Teivon raviradalla etsimässä vanhoihin autoihin osia. Muu viikonloppu meni autoja rassatessa. Lauantai-iltana tuli jopa pari olutta otettua ja viskipaukku, kun oli niitä vieraita, vaikka hekin karppeja.
Ai niin, keskiviikkoaamuna pitäisi lähteä työn merkeissä Dubliniin 4 päiväksi. Hotellissa olisi varmaan hyvät karppiaamiaiset, jos semmoisia söisi. Illalla taitaa joutua lankeamaan paikallispubin Guinness-tuoppin, tai kahteen... tai...
Saa kai soturikarpillakin yksi heikko kohta olla...