karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kommenttini tarkoitti, että en tunne viljelyksettömissä olosuhteissa juuri muita merkittäviä tyydyttymättömien rasvojen lähteitä kuin pähkinät ja merenelävät. Kun se villi rypsiöljypuu on löytämättä.

Minun lukemani tutkimuksen mukaan aterogeenisinta on hiilihydraatti, sitten monityydyttymätön. Tyydyttyneet olivat vähiten aterogeenisia. Löytyy linkeistä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Entä siemenet sekä kala omega-3-rasvahappoineen?



On kyllä poikkeus tutkimusten joukossa. Taas karppaajille tyypillisellä cherry-picking-tyylillä: etsitään lukuisten tutkimusten joukosta ne, jotka tukevat omaa näkökantaa ottamatta huomioon koko tutkimusmassaa.

Eikös kala lasketa mereneläviin? Vai pitääkö järvikalat mainita erikseen?

- About cherry picking: Jos hypoteesi on tosi, ristiriitaista tutkimustulosta ei saa tulla. Jos siis tutkimus on tehty oikein. Odotusten vastainen tulos on aina painavampi kuin odotusten myötäinen, eikö?

Löydätkö tuosta jonkin virheen?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... med_docsum

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kyllä. Virhe on kontekstuaalinen. Kysymyksessä on amerikkalainen tutkimus, jota te suomalaiset karppaajat käytätte erottelukyvyttömästi suomalaisessa ravitsemusympäristössä, joka poikkeaa kuitenkin joissain suhteissa aika olennaisesti amerikkalaisesta. Suomessa sentään syödään puolet leivästä ruisleipänä, jossa on paljon täysjyväviljaa eikä syödä läheskään amerkkalaiseen tapaa raffinoituja viljoja, kuten vaikkapa donitseja. On selvää, että raffinoitujen hiilihydraattien korvaaminen melkein millä tahansa on terveellistä.

Lisäksi Suomessa esimerkiksi margariinien laatu (väestötasolla merkittävä tyydyttymättömien rasvojen lähde) on paljon parempi kuin Yhdysvalloissa. Suomessa transrasvat katosivat jääkaappimargariineista 1990-luvun alussa margariiniteollisuuden muutettua prosessejaan, mutta tällaista ei tapahtunut Yhdysvalloissa vaan siellä transrasvoja on ollut ainakin viime vuoteen (2006) saakka. (Viime vuonnahan Yhdysvalloissa tuli voimaan laki, jonka mukaan transrasvat pitää ilmoittaa.) Karppaajat lainaavat surutta amerikkalaisia lähteitä ottamatta huomioon kussakin tapauksessa mahdollisesti erilaista ruokakulttuuria.

Ei margariini ole ainoa transrasvalähde. Ja vaikka suomalaisissa levitemargariineissä ei transseja olekaan, niin leivontamargariineissapa on, eikä niitä vain "sipaista" leivonnaisiin.

Et taida tietää, että transrasvojen saanti Suomessa ja Yhdysvalloissa on aivan eri tasolla.

No mutta eihän tuossa edes tutkittu transrasvoja! Vai väitätkö että tyydyttynyt rasva jenkkilässä on olennaisesti terveellisempää kuin suomessa, ja tyydyttymätön rasva epäterveellisempää? Vai ajatteletko että tyydyttymättömän rasvan tulosta heikensi seurana oleva transsi jota ei ilmoitettu, kuten aiemmin on ollut tyydyttyneen osalta? Luulisi että juuri salaattihullussa jenkkilässä suurempi osuus tyydyttymättömästä tulisi öljyn tai majoneesin muodossa, kuin kasvisköyhässä Suomessa joka todellakin puputtaa sitä leipää levitteellä?

Suomalaisen ruisleivän GI on muuten 77, onhan se parempi kuin jenkkien pullan mutta ei hyvä sekään. Ja sitten meillä syödään perunaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

On paljon syytä epäillä, että yhdysvaltalaisten rasvojen heikompi laatu näkyy myös ihmisten terveydessä. Yksi syy voi olla se, että siinä todellakin on esimerkiksi transrasvojen vaikutusta.



Glykeeminen indeksi on tärkeä, mutta ei se selitä koko terveellisyyttä. Täysjyvärukiissa on myös mineraaleja, B-vitamiineja, kuitua ja lignaaneja, jotka puuttuvat lähes täysin raffinoidusta viljasta. En pidä ruisleipää nyt mitenkään erityisen ihmeellisenä terveysruokana, mutta on se sentään olennaisesti terveellisempää kuin raffinoidut valkoiset viljat.
Jenkeissäkin syödään perunaa (uuniperunat).

Et taida tietää, että jo muutaman prosentin päiväannos transseja vaikuttaa merkitsevästi terveyteen, ja se monella suomalaisella, joka syö pullaa, keksejä, kasvirasvajäätelöä ja mikropopcorneja, ylittyy reilusti. Siinä ei paljon lohduta, että joku muu saa niitä enemmän.

Edelleenkään et ole löytänyt virhettä siihen, että tuossa tutkímuksessa tyydyttynyt rasva ei näyttänyt järin aterogeeniselta. Tähän kun vielä lisää Suomen olosuhteita: Lehmien ruokinnassa on meillä yhä mukana heinää toisin kuin jenkkilässä, siksi naudanlihan tai maitorasvan omegasuhteet ovat meillä jenkkilää paremmat: Löydän KTL-paperista peräti luvun 1 : 2 !

Toinen juttu tulee plakkianalyysistä. Plakin rasva-aines on pääosin monityydyttymätöntä. Mutta tietysti tämäkin voi päteä transujenkkilään enemmän kuin Suomeen.

Mutta outoa on että juuri me emme saisi käyttää jenkkitutkimusta, kun virallinen taho on sitä käyttänyt herkeämättä, Keysistä alkaen, eurooppalaisen kritiikin sivuuttaen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Hienoa. Laitatko luvut kulutuksista molemmista maista? Uskallan vähän epäillä tätä asian laitaa, sillä USA sentään uskalsi tehdä asialle jotain ja Suomi kauniisti sanoen kärähti vehkeilystä asian kanssa.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Et tainnut ollenkaan ymmärtää viestiäni, jossa puhuin kontekstuaalisuudesta? Siis tarkoitin sitä, että Suomessa emme syö tutkimuksessa tutkittujen ihmisten syömää ruokaa, vaan suomalainen ruoka poikkeaa eräissä suhteissa merkittävästi amerikkalaisesta. Jos tätä ei ota huomioon, se on V I R H E.

Suomessa syödään enemmän ruista ja kalaa, vähemmän lihaa. Tiedätkö muita eroja? Miten ne vaikuttavat tyydyttyneen rasvan aterogeenisyyden puuttumiseen?

Ja sitten on maasait. Perinteisessä ruokavaliossa jopa 80 E% tulee maidon ja lihan rasvasta. Kuitenkin maasai-vanhuksilla ateroskleroosi on tuntematon.

Mutta etsi minulle nyt yksi tutkimus joka osoittaa kliinisesti, että suomalainen tyydyttynyt rasva jenkkiläisestä poiketen on aterogeenistä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Et taida haluta ymmärtää sitä mitä yritin sanoa. Kysymys on aterogeenisuudesta raffinoituihin hiilihydraatteihin verrattuna. Jos jokin erittäin haitallinen korvataan vähemmän haitallisella, se on parannus - ymmärrätkö? Sen sijaan jos Suomessa korvataan jotain niin melko terveellistä kuin ruisleipä tyydyttyneellä rasvalla, riski ei vähenekään, vaan lisääntyy - tapahtuu juuri niin kuin tuossa juuri julkistetussa ruotsalaistutkimuksessa.

Vastaan vieraan puolesta: transsit suomalaisilla n. 1 g ja amerikkalaisilla 5,8 g päivässä. Siis aikaisemmin, nyt tilanne lienee toinen, kun jenkit ovat tosiaan tehneet asialle jotain. Ero ei siis todellakaan ole suuri.

Vieraalle: Rukiista puheenollen esim. espanjalaiset eivät syö ruisleipää lainkaan vaan juuri sitä puhdistettua ranskanleipää, mutta esim. espanjalaisten naisten elinikä on korkeampi suomalaislla naisilla. Äläkä vain väitä, että espanjalaiset syövät vähemmän tyydyttyneitä rasvoja, ei todellakaan pidä paikkaansa!

Kuusinkertainen eroko ei ole suuri? Sinähän huumorinaisia olet.



Ero on ainakin rasiarasvojen (sekä margariinit että voi) käytössä suhteessa oliiviöljyyn. Espanjalaiset eivät käytä edellisiä juuri ollenkaan mutta oliiviöljyä runsaasti (olen nähnyt tilastoja). Lisäksi espanjalaiset syövät enemmän vihanneksia ja hedelmiä, joista he saavat suomalaisia enemmän antioksidantteja.

Tuossa tutkimuksessa oli ihan mitattu niitä verisuonihalkaisijoita lähtötilanteessa ja seurantajakson jälkeen, kysymys ei suinkaan ollut suhteista.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Perustuvatko luvut totuuteen, vai näihin laskennallisuudella kaunisteltuihin lukuihin?

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Kyllähän siinä syödyt suhteet olivat muuttuneet.

Karpaasi: Tuo on polttava kysymys. Elän epäilyksessä että suomalaisten alhainen saantiarvio perustuu kyselytytkimukseen, joka yhdistetty Fineliin. Mutta kun: Fineli ei perustu mittauksiin vaan reseptiin. Jostakin merkillisestä syystä esim. Digestive-keksi saa Suomessa alhaisemman transpitoisuuden kuin Ruotsin vastaavassa tietokannassa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/