els eirek kirjoitti:
Ok. En ole lukenut teoriaasi, paitis mitä siitä olet täällä kertonut. Ja sen perusteella muistelin sinun sanoneen, että väittäisit hiilareita tulevan liikaa kenelle tahansa, joka syö yli 200g päivässä (tämä oli kauan sitten, enkä muista enää ketjua ...). 200g hiilareita on 800 kcal, mikä minusta asettuu ei-laihduttavalle, vähän liikkkuvalle naiselle alle 50E% päivätason. Mutta tämä oli vain muistikuva vanhasta.
Mutta jos olet tuota mieltä, kantamme todellakin poikkeavat tässä asiassa.
1. Minusta hiilareita (päivittäisprosentteina) päitäisi käyttää sitä vähemmän, mitä vähemmän liikkuu. Hiilarien vaikutus glykogeenivarastojen täyttymiseen nimittäin korostuu, jos ei liiku - ja se taas on jokseenkin tehokkain tapa kohottaa veren triglyseridiarvoja ja c-reaktiivista proteiinia (mikä siis on paha juttu).
2. En ole missään nähnyt teorettiseesti perusteltua syytä pitää päivittäistä rasvaprosenttia 30:ssä. Etenkin kun runsaampi rasvankäyttö näyttää parantavan lipidiarvoja tilastollisesti merkittävästi
Ja jos ymmärsin ohjeesi oikein, kaikki paitsi nuo vähän liikkuvat, ok-painoiset naiset söisivät valkuaista yli Suomen (vaan ei IOM:n) nykysuositusten...
Kumarran ja poistun ketjusta.
Hyvät jatkot, Kutri! t. els
Yleisön pyynnöstä vastauksia:
1. Sinällään ihan hyvä pointti, Els. En ole ajatellut asiaa sen tarkemmin, koska lähtökohtani ovat seuraavat:
Ensinnäkin jokaisen kevyttä toimistotyötä tms. tekevän pitäisi harrastaa joka päivä edes 30 minuuttia erillistä kuntoliikuntaa pitääkseen jonkinlaista terveyskuntoa yllä. Ja toi on absoluuttinen minimi. Jokaisen terveydestään yhtään enemmän pitäisi harrastaa 30-60 minuuttia monipuolista liikuntaa joka päivä --> proteiinimäärä 1,25-1,5 g / painokilo
Toisekseen jokaisen pitäisi syödä lähemmäs kilo kasviksia päivässä, välttää valkoista jauhoa ja sokeria.
Kolmanneksi jokaisen pitäisi syödä kulutuksensa mukaan.
Jos on normaalipainoinen passiivinen nainen eikä harrasta liikuntaa, ja syö kulutuksensa mukaan, saa max 250-270 g hh / vrk. Jos toi otetaan pääsääntöisesti ns. hyvistä hiilareista ja nimenomaan kasviksista, insuliinitasot eivät vielä nouse mitenkään järisyttävästi.
No, tosielämässä ongelmia tuottaa se, että ensinnäkin ihmiset eivät liiku (aikaa löytyy kyllä kaikkeen muuhun, kuten nettikirjoitteluun ja telkkarin katsomiseen), toisekseen he eivät syö tarpeeksi kasviksia, kolmanneksi he valitsevat valitettavan usein ns. nopeita hiilareita (olin just kaupassa todistamassa ihmisten ruokavalintoja). Edellisiin liittyen ihmiset syövät helposti yli kulutuksensa silloin kun ruokavalio on vähäproteiininen ja runsaasti sekä rasvaa että hiilihydraatteja sisältävä.
Toisaalta, jos ihminen ei liiku, ylimääräisen proteiinin syönti on tavallaan turhaa (koska elimistö ei silloin myöskään tarvitse niin paljon proteiinia), siksi olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että niiden jurpojen, jotka eivät harrasta liikuntaa tai laihduta, on turha syödä kallista proteiinia.
2. Itseasiassa suositusprossa on 25-35 E% rasvasta. Laiskuuttani sanon ja tähtään itse 30 E%. Ton on todettu takaavan riittävän määrän hyvää rasvaa HDL:n nostamiseen, välttämättömien rasvahappojen saantiin jne. Suurempi määrä ei tuo ravitsemuksellista lisäarvoa ja usein vaikeuttaa energiamäärien kohtuullisena pitämistä ja voi vaikuttaa välillisesti muun ravinnon laatua huonontavasti (ts. "jäljelle jäävillä" kaloreilla pitäisi ottaa sitten kasviksista, proteiinilähteistä, täysjyväviljasta jne. tulevat vitamiinit, hivenaineet, fytokemikaalit, kuidut jne).
OK, jouduin kirjoittamaan tämän kauhessa kiireessä, ja mulla on tunne, etten ehkä onnistunut ilmaisemaan asiaa niin selkeästi kuin olisin halunnut. Ykköskohdan suhteen en siis ollut koskaan ajatellut asiaa niin tarkasti, noi oli perustelut suosituksen takana, mutta jos ajattelen asiaa enemmän, saatan sen suhteen muuttaa mieltäni. Kakkoskohtaa olen ajatellut ennenkin ja asiasta olen käynyt mm. pitkiä keskusteluja Anssi Mannisen kanssa ja olen edelleen sitä mieltä, että toi prossahaarukka on kutakuinkin optimaalisin, ainakin normaalipainoiselle.
Fogelholmiin olen (toivoakseni) viitannut lähinnä kasvisasiassa. Manninen oli välillä enemmän ketoosimies, mutta on taas avartamassa katsettaan eli huomannut että käytännössä mediumcarb on kokonaisuutena parempi.
Jees, pakko mennä, toivottavasti toi vastasi kysymyksiinne, vaikka eri mieltä kanssani olisittekin asiasta.