karppaus.infon arkistoitu foorumi

anmi: Entäpä jos sen itsekurin olisi käyttänyt ruuan terveellistämiseen eikä niinkään nälässä kärvistelyyn.

Onko täälläkin näitä hömppäjuttuja että lihoo mukamas tosta vaan. Mun mielestä anmi juttelee ihan asiaa, ne ottaa kauheet paineet jotka tunnistaa itsensä tekstistä. Ainahan sitä löytää tekosyitä lihomiselleen, mutta kyllä se on oma käsi mikä ne ruuat suuhun tunkee. Itelläni on ylipainoo enkä syytä siitä ketään muuta kun itteeni, sen verran pitää olla ihmisellä kanttia.

Kannanottosi ensimmäinen lause oli totta, ainakin kohtaan "Ei kai se kuitenkaan ihan noin mustavalkoista..." asti. Ihmisiä on moneksi ja kenelläkään ei ole samanlaista aineenvaihduntaa. Sopiihan sitä sitten ihmetellä, miksi kaikki eivät toimi niinkuin minä...

Itse olin normaalipainoinen yläasteikään saakka ja (hullu kun olin) aloin laihduttaa, vaikkei ollut mitään syytä. Laihduin 60 kg:sta 50 kg:oon (pituus 162.5 cm) ja menkat jäi pois puoleksi vuotta. Lääkäri määräsi hormoonikuurin ja tästä alkoi hirveä laihdutus =syömättömyys/ahmimis/oksennuskierre. Muistan kuinka saatoin valvoa klo. 4.00 asti aamulla, kun en saanut nälältäni nukuttua. Mutta syömishimolleni en antanut periksi!

Näin itseni lihavana vaikken sitä ollut missään mielessä. Olin myös neuroottisen ahkera liikkuja: kerran päivässä 1.5 h hikijumppaa ja jos se jäi joskus väliin, oli tosi huono omatunto. Koulussa olin oikea priimus ja yläasteelta päästessäni sain koulun parhaan keskiarvon 9,5. Eli sairaalloinen täydellisyyden tavoittelija.

Olen kai pilannut aineenvaihduntani ainaisella syömättömyydellä. Elimistö alkaa säästöliekille ja tulee toimeen yhä vähemmällä määrällä (seka)ravintoa. Sitä myös lihoo entistä helpommin, kun elimistö saa vihdoin ravintoa, se laitetaan heti vararavinnoksi pahojen päivien varalle. Tästä ehkä johtuu se seikka, että jotkut eivät vaan laihdu, vaikka kuinka pihtaavat syömistään. Elimistö on mestari tulemaan myös vähällä toimeen ja sitten varastoimaan energiaa pula-aikoja varten.

Jotkin ylipainoiset kokevat niin pahoja fyysisiä oireita vähäkalorisella dieetillä, että niiden kestämiseen ei monikaan pysty. Todella harva ko. dieetillä onnistunut laihduttajakaan pystyy pitämään ihannepainonsa ja joidenkin tutkimusten mukaan muutaman vuoden päästä ainoastaan n. 5 % on kyennyt pitämään ihannepainonsa.

Mutta tätä on ehkä turha selittää kellekään, joka koskaan ei ole ollut lihava...sinulla ei siis ole kykyä varastoida energiaa...mmm...minä olisin siis 100 000 vuotta sitten jäänyt meistä eloon ankaran talven jälkeen

Ja jottei nyt synny mitään väärinkäsityksiä, niin minusta on aivan oikein ja suotavaa, että täällä keskustelevat myös normaalipainoiset, jostain muusta, kuin painonpudotussyystä karppailevat ihmiset. Antaahan se tietysti puhtia painon pudottajillekin, kun näkee, että karppaamalla voi myös ylläpitää mukavaa normaalipainoista olotilaa.

Mutta edellisten kanssa olen samaa mieltä. Normaalipainoinen ei kerta kaikkiaan voi tietää, millaista on ylipainoisen elämä. Ja miltä tuntuu istua vatsa kurnien ja kieltäytyen ruokapöydässä - ja olla SILTIKIN ylipainoinen.

Mutta hyvä juttu, Anmi, jos koet saavasi karppaamisesta parempaa elämänlaatua. Grillin äärellä on tosiaan normaalipainoisella karpilla mukavat oltavat. Itse olen normaalipainoinen, mutta grilliä ei valitettavasti ole. Kaikki ei kai voi olla täydellistä .

Ja järki taas on se joka valikoi sen mitä se käsi laittaa suuhun. Minä söin vääränlaista ruokaa ja myös liikaa. Nyt, ilman nälällä rankaisua, tekemällä vain oikeita valitoja ruuan laadun suhteen on vettä haihtunut (kai se sitä on) kehostani niin että olen keventynyt noin 45kg. Eikä ole ollut edes millään tavoin vaikeaa. kalorien rajoíttaminen ja yritys kärvistellä nälän kanssa johti vain tilanteen pahenemiseen vaikka joskus oli hetkellisiä painonlaskujakin.

Kerta kiellon päälle. Nyt käytänkin sen itsekurin ruokavalion terveellistämiseen ja koen sen hyväksi. Todella inhottava lukea viestejänne jotka ovat erittäin ylimielisiä. Toivottavasti helpottaa.

Entäs kun oikea ruokavalio poistaa "tekosyyt"? Saako silloin antaa itselleen anteeksi ja lakata syyttämästä itseään vai pitääkö vieläkin suomia itseään menneisyyden läskeistä?

Tai ehkä minun "focus on kirkastunut timanttiseksi" ja itsekurini on "hiottu huippuunsa". Lopultakin TIEDÄN, etten enää liho takaisin. Itse itseni lihotin, mutta en syyttä. Ja jos olisin kituillut, en ikinä olisi oppinut, kuinka helppoa toisilla on.

marilyn: Yasminit oli. Aiheuttivat muutakin mukavaa kuten hiivatulehduksia, raivokohtauksia alkoholin kanssa yms. Melkein kaksi vuotta söin tyhmänä. Duunilekuri sanoi että hyvin on siedettyjä älä turhaan vaihda .

_________________
Karppaus:
Alkoi 5/2005: Atkinsin dieetillä lähti -10 kg

Tuleppas ihan omalla nikilläsi - sinulla kun sellainen on.

MOT. Olisi vaan pelkkää itsekuria pitänyt olla sen ehkäisynkin suhteen. Itsekurin puute lihottaa.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Kulta pieni, jokainen ylipainoinen lienee syyllistänyt itseään ja omaa pikku kättään koko ylipainohistoriansa ajan. Nyt joudun silittelemään ja hellittelemään kättäni päivittäin, kun yhdessä huomattiin, ettei siinä ollutkaan mitenkään kovin suurta vikaa. Ehkä se toipuu vielä joskus.

Niin. Oisin vaan pitäytynyt seksistä niin ei ois tarvinnut ehkäisyä. Huono itsekuri kun on niin menee noihin miehiinkin sekaantumaan. Hävettää

_________________
Karppaus:
Alkoi 5/2005: Atkinsin dieetillä lähti -10 kg

Niin se metsä vastaa...

Mutta oikeasti. Läskirasismi on todella ikävää. Pahinta on, että nykypäivänä sitä saavat kokea jo pienet lapset päiväkodissa. Jopa jo ihan taaperolla voi olla insuliiniresistenssi.

Minä kyllä pidin sinun viestiäsi erittäin ylimielisenä, mutta yritin silti vastailla asialliseen sävyyn. Ehkä en onnistunut.

Ihmiset ovat tässä aiheessa ihan aiheesta herkkiä. Todella monella on pitkä tausta jojoilua ja itseinhoa ihan sen takia, että on luultu luettelemiasi "tosiasioita" tosiasioiksi ja yritetty etsiä vikaa itsestä.

Edelleen olen samaa mieltä kuin alussa (tosin selkeästi tämä meni kyllä taistelutannertavaraksi), jos tietäisit enemmän, et ehkä väittäisi omia kokemuksiasi tosiasioiksi.

Mutta tuskin tämä suomiminen mitään muuttaa... et vaan voi tietää jos et ole itse kokenut.

Terveellistä: prosessoimattomat tuotteet, liha, kasvikset, rasva...

Epäterveellisiä: sokeri, transrasvat, kevyt tuotteet (usein paljon sokeria), valkoiset jauhot, lisäaineet....

Muitakin painavia syitä karppaukselle on, kuin paino!!

Nykyihminen syö muistaakseni 60 kertaa enemmän sokeria kuin 100v sitten, olisiko kuitenkin suurena syynä sairauksien lisääntymiseen? Turha väittää, että et juurikaan syö sokeria, vilkaise tuoteselostetta seuraavissa tuotteissa: rasvaton jogurtti, marinoitu liha, tuoremehu, leipä, suklaa, hedelmät....

Enkä todella tarkoita, että sokeria ei saisi koskaan syödä yhtään, mutta itse ainakin otan vähäiset sokerit mielummin tuoreista marjoista ja hedelmistä, kuin sokeroidusta jogurtista tai huonolaatuisista kevyt lihatuotteista glugoosisiirapin muodossa. Nimittäin niistä marjoista saa sitten samalla vitamiinejakin, toisin kuin kevyt jogurtin hillosta.

Oma kirjoituksesi siitä, että tarvitaan vaan itsekuria, oli erittäin ylimielinen, ja loukkasit sillä varmaan monia.
Se, että karppaamista harjoitetaan terveyden takia, on todella hyvä asia. Monet ihmiset kuvittelevatkin tämän olevan vain laihdutuskeino. Tärkeämpää on ihan varmasti tuo terveys. Lisäksi kun ylipainoinen ihminen tervehtyy, niin samalla putoaa myös paino.

Ehdotan kuitenkin rauhaa, sillä todennäköisesti et tarkoittanut pahaa, vaan ihan tietämättömyyttäsi lauoit noita "totuuksia".

_________________
Rai

Samaa mieltä Rai:n kanssa, ei minustakaan Anmi provosoidakseen tai etenkään ilkeyttään tuota sanonut. Ymmärrän hyvin, että tätä läskien (luen mukaan itseni, vaikka tilanne onkin ratkaisevasti muuttunut) herkkänahkaisuutta asian suhteen voi olla vähän vaikea ymmärtää ylipäätään .

Toivon Anmille hyviä hetkiä karppauksen parissa ja saa täällä normaalipainoisetkin keskustella!

(Edellinen viestini tuntui olevan ihan pihalla, kun aloitin sitä tuon Papan kuuluttaman terveellisyyden perään, mutta kun te olette niin nopeita.)

Mutta näitä kohtuullisuuden perään huutelevia normipainoisia on täällä nähty ennenkin, lopputulos keskustelussa on aina ollut sama, syynä varmaan se, että pitkään karpanneilla on jo jotain faktaa juttujensa tueksi, ettei tarvitse koko maailmaa hahmottaa vain oman navan kokemuksien perusteella. Vaikka heille mitä sanoisi, niin he tietää aina paremmin, koska heillä homma on hallinnassa (kitudieeteillä tai ilman).

Jos yhtään lohduttaa, olin myös aiemmin samanlainen kohtuus ja rasvattomuus kaikessa-uskovainen (aito paikkarilainen), se tyyli toimi ihan hyvin, kunnes kroppa ei enää totellut.

Mua lohduttaa suunnattomasti, että olen huomannut, että ne jotka suurimpaan ääneen hehkuttaa itsekuriaan ja kohtuullisuutta ylpeänä, myös lihovat jossain vaiheessa, ja ovatkin sitten ihan ihmeissään

Piti tosiaan lopettaa tämä vänkääminen kun ei ollut sitä tarkoitus aloittaakaan missään vaiheessa, mutta kun ei millään malta... Yritin ensimmäisellä kirjoituksellani ottaa kantaa rasvakeskusteluun ja kertoa että mielestäni ei rasvan vähyys tai paljous ruokavaliossa ole yksinään se merkittävä tekijä. Jos syö hiilaripitoista JA rasvapitoista ruokaa niin kyllähän se lihottaa. Eli ruokavalion olisi oltava joko hiilarista ja vähärasvaista=nälkä, mutta paino pysyy kurissa, tai vähähiilarista ja rasvaista=ei nälkä, mutta paino pysyy kurissa. En millään usko että pelkän rasvan lisääminen sinänsä laihduttaa. Kokonaisuus sen sijaan tekee sen että nälkä pysyy poissa ja sitä myötä alkaa syödä "fiksusti" ja sen mitä elimistö tarviikin. Ihminen siis palaa ikäänkuin juurilleen, eihän ennen vanhaan mitään kevytjuttuja ollut eikä normaali kansa ollut ihmeemmin ylipainoista.
Kaikki muu siinä ympärillä oli sitten vaan tätä tukevaa jutustelua josta otettiin sitten nokkiin ja alkoi tämä ketju. Olihan siellä muutama ihan asiallinenkin juttu (Wi, Pixu, Rai), teille tosiaankin tiedoksi ettei millään tavoin ollut tarkoitus loukata. En ajatellut viestiäni laittaessa että siitä saisi sellaisen käsityksen. Mutta mitäpäs minä normaalipainoinen tietäisin...

Pixulle tiedoksi että tutulta vaikuttaa tarinasi, neuroottisena olen minäkin painoani tarkkaillut enkä oikeastaan koskaan itseäni hoikkana pitänyt. Mitä vähemmän söi, sitä vähemmän kulutti ja siitähän se kierre alkoi. Ei normaalipainoisena pysyminen kuitenkaan saa olla ikuista kieltäytymistä kaikesta ja vähähiilarisuuteen tutustuminen onkin tuonut uusia tuulia elämään. Miksi pitää paino kurissa kituuttamalla kun sen voi tehdä näinkin. Ainoa mitä aluksi epäilin oli että miten pärjään ilman rakasta leipääni. Ihmetyksekseni en kaipaa leipätuotteita ollenkaan.

ps. Nist, jos viittasit aiemmin että anonymous olisi minun kirjoittamani niin nyt kyllä erehdyit pahan kerran, kyllä minä uskallan ihan omalla nimimerkilläni kirjoittaa. Vai ymmärisinkö väärin...