karppaus.infon arkistoitu foorumi

Nimenoaan tästä näkee, ettet oikeasti tiedä, mikä ero on oireettomalla elämällä ja kroonikkona.

Tämä tarkoittanee tämä, ettet oikeasti tiedä, mitä tasapaino diabeteksen (tai jonkin muun krronisen vaivan) hoidossa merkitsee.

Nimimerkillä
"täällä toinen joka karppaa (jo kuudetta vuotta) koska vain karppiruoalla pysyy oireettomana. Ero aikaisempaan kroonikkoaikaan on niin suuri, että sitä on aika turha edes yrittää selittää sellaiselle, joka ei ole koskaan ollut aidan toisella puolella. Eikä toivottavasti sinne koskaan joudukaan."
alias els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Elämäntapa, johon sopii myös mäkkäri

Viimeksi viime viikolla kävimme mässäämässä siipan kanssa arjen kiireessä.

otin kanasalaatin ja juustohampparin, josta kippasin sisälmykset salaatin päälle ja pulla-osiot huitsulan pöpelikköön

Meikäläisen ei kannata ainakaan sokeriin sortua, koska muuten tuloksena on tuskalliset himot ja huono olo, siinä sitä motivaatiota pysyä erossa. Olen muutenkin todennut, että voin "repsahtaa" silloin, kun ei tee hurjasti mieli, silloin kun kuola valuu suupielistä tiedän, etten pysty rajoittamaan aloitettuani.

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

mac saflka pn kuitenkin parasta!

Whatever u do, like, eat, drink...

Olen asennoitunut tähän elämäntapana, koska hiilariruokia syödessäni mikään ei riitä, kun vauhtiin pääsee ! Nälkä vain kasvaa niitä syödessä . Jos aion ihannepainon saavuttaa, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alakarppaus. Ja jos se joskus onnistuu, niin ei kyllä huvittaisi takaisinkaan enää lihoa. On tämä sen verran suuri projekti...

Pitää vain ajatella, että elimistöni on tosi hiilariherkkä (ainakin tällä hetkellä). Parempi olisi, jos pysyisin loppuelämäni erossa ainakin niistä kaikkein pahimmista hiilareista (valk. jauhot (ja ehkä muutenkin kaikki leipä), peruna, sokeri, maissi).

Pixu, kiva huomata, että on muitakin, jotka tykkää sulkeista, kuin minä (erityisesti tuo sulkeet sulkeiden sisällä tekivät vaikutuksen)

terveisn yksi sulkeutunut

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Oikeastaan {sen [olisi pitänyt (mennä kai näin) ] }. ...jos ei muuta matikan tunneilta mieleen jäänyt, niin ainakin nämä sulkeiset !

Elämäntyylinä olis tarkoitus.


Tosin välillä on "vaikeampaa",pitäis ostaa himaan aina jotain ns hyvää,pähkinää,tummaa suklaata jne.

Ettei himot iske päälle,samoin repussa/taskussa olla jotain,niin ei kaupungilla iske hiilarihimot päälle.

_________________
Ahneella on paskanen kakka.

Minun on vaikea päästä eroon sokerista. Vertaan sitä tupakanpolton lopettamiseen, joka kesti päätöksestä lopulliseen toteutumiseen monta vuotta. Välillä olin viikkoja kokonaan ilman, sitten poltin päivittäin vähän, toisinaan poltin vain tietyssä seurassa, joskus ratkesin itsekin ostamaan tupakkaa... Nyt 1,5 vuotta kokonaan ilman. Sama se on sokerin kanssa. Tiedän varsin hyvin sokerin syönnin seuraukset itselleni sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, mutta kun se on niin hyvää. Olenkin tällä hetkellä ehkä seurasokeristi (vrt. seuratupakoija), sillä tietyssä seurassa minun on vaikea olla syömättä jäätelöä tai karkkia.

Olen kuitenkin päättänyt päästä joskus kokonaan irti sokerista, mutta varmaan siihen pääseminen vaatii monia, monia sokerin haittavaikutusten takia pilalle menneitä päiviä.

Mutta ehdottomasti karppaus on minulle elämäntyyli, sillä en tahdo enää koskaan joutua kärsimään niistä kaikista vaivoista joita minulla yläkarppiaikoina oli. Ja ei, ne eivät johtuneet ylipainosta vaan nimenomaan ruokavaliosta.

Tämä on ensimmäinen kokeilemani ruokavalio, jota voin kuvitella noudattavani lopun ikää. Silloin tällöin voin vallan hyvin herkutella jollain hiilaripitoisellakin ruualla, kunhan se ei jää tavaksi. Karppauksesta seurannut hyvä olo on riittävä peruste jatkaa tätä linjaa.

_________________
Sisäinen kannibaali jo vuodesta 2005

Todennäköisesti siis sellaiseen, jossa verensokerit pysyvät tasaisimpina.

Ehdottomasti tämä on elämäntapa. Koska en laihduta, niin en tarvitse mitään kuureja. Mutta hyvä olo tästä karppaamisesta tulee, joten miksi söisin mitenkään muuten.

_________________
Karppausta vapaalla tyylillä jo vuodesta 2003.

"Small numbers, small mistakes" filosofoi Dr.Bernstein, ja tosi näyttää olevan. Pienet kerta-annokset mahdollisimman hitaasti imeytyvää hiilihydraattia yhdessä pienten annosten pikavaikutteista insuliinia kanssa, näin se toimii.

Minun tapauksessani on kyse ikävän tiukassa istuvasta sokeriaddiktiosta. Siihen auttaisi täys ketogeeninen ruokavalio, mutta siihen en ryhdy ennen kuin tuo masukarppi, tuleva tisukarppi, on vieroitettu.

Hiilarihimot iskevät silloin tällöin, ja turhan usein niitä tulee noudatettua, mutta jälkeenpäin muistaa aina palata takaisin ruotuun. Miksi? Koska sitä kurjaa oloa ei jaksa kukaan.

Tiedän löytäneeni elämäntapani, josta voi silloin tällöin hyvällä omatunnolla poiketakin. Kuka nyt pysyvästi haluaisi takaisin siihen mahavaivojen ja masentuneisuuden syöveriin. Takaisin sieltä syöveristä aina ponnistaa, nyt kun tietää miten se on mahdollista tehdä.

_________________
*************************************************************************
"Ei ihminen elä ainoastaan leivästä"

Elämäntapa

Tässäpä jo sanottiinkin että se on minulle elämäntapa.
Kasvatti-isoisä sanoi minulle lapsena että kahviin voi jäädä koukkuun, kas kun minä join kahvia. Sen jälkeen en ole kahvia juonut, vuosi oli 1975.

Nyt minulla on samanlainen inho transrasvoja kohtaan ja hyvin voimakas epäluulo tärkkelystä ja natriumglutamaattia kohtaan. Enhän minä ota tupakkaakaan jos minulle tarjotaan vaikka ei yksi rööki missään tunnu. Enkä juo kuraojasta niin kuin räkää valuvat pikkulapset.

Ja kun tietää että ruokateollisuudessa on suhde ruokaan sama kuin että jos pöästettäisiin viisivuotiaat suunnittelemaan ateriat niin suhtautuu hieman epäluuloisesti kaikkeen tarjottuun ruokaan.

Eilenpä myytiin K-Marketissa Superpaistijauhelihaa. Minä kysin että mikäs siinä paistijauhelihassa on niin "super" ja tämä lihamestari sanoi että "no kun siinä on vain 5% rasvaa". Minä rupesin ulvomaan naurusta ja sanoin että sehän on täyttä PASKAA, annapa sieltä kunnollista. Lihamestari puolusteli että "kyllä se on joidenkin mielestä hyvää".

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

ootappa vaan, kohta tulee turbopaistijauhelihaa, mihin on lisätty kuitua ja tärkeätä tärkkelystä. Kilohinta kolminkertainen, maku kamala, mutta muutama viranomainen aivopesee kansan uskomaan, että se on hyvää.

Teollisuudelle funktionaaliset elintarvikkeet on popp! Kasvis-stanoli-sterolia makkaroihin ja pian ilmeisesti myös jauhelihaan? Rahantuloa ei voi estää, siitä pitää VRN huolen.

Olen nyt kuusi viikkoa hyväkarpannut, ja kyllä tästä tulee elämäntapa. Olo on mahtava, eikä tämä ole oikeastaan edes vaikeata. Hankalimmat hetket ovat kylässä kahvipöydässä, mutta niistä selviän ottamalla vain toisenkin kupin kahvia ja tinkapaikassa jonkun pienen keksin. En halua tehdä tästä isoa numeroa, että emäntä ei tuntisi itseään hämmentyneeksi. Tämä on kuitenkin useimmille ainakin täällä syrjässä maalla aika uusi asia. Muutama lähipiiristä tuntee tämän systeemin ja se riittää minulle.

Luojankiitos aloin itse kyseenalaistaan tätä ruokapolitiikkaa vapun tienoilla! Ja sen lisäks googletin tämän foorumin! Kun kerran tämän 'dieetin' kanssa tuntui olevan minun kohdallani vain sallimuksia, päätin tehdä siitä elämäntavan! Helppoahan tämä on! Ukko on vieressä hyväkarpannu ja eilen kertoi painon laskeneen 7kg...hänen aineenvaihduntansa on nopeampaa. Itellä tavoitteena keventyminen hiipien, kuten se painokin on tullut

_________________
UUSI ELÄMÄ 9.5-05
joka karkaillut vääriin lammikoihin välillä
Karppi nro 1376