karppaus.infon arkistoitu foorumi

Eepoksia kahlatessani olen muistavinani jonkun antropolgin väittäneen , että se oli metsästys joka mahdollisti ihmisen aivojen kehittymisen suuremmaksi ja sitä samaahan se perusaappa simppi tekee nykyäänkin eli metsästelee.

Mutta kultuuri on taas vaatinut paikallaanpysymistä ja laajaa ihmismassaa eli toisin sanoen vain viljelyksillä eli hiilihydraateilla on kyetty pitämään pienellä alalla paljon populaa elossa. Eriasia on sitten , että paljonko tästä hiilihydraatista on käytetty karjan kasvatukseen ja proteiinintuotantoon sitä kautta.

Valitettava tosiasia on se , että lihansyöjäihminen on tuhonnut useita eliöitä jo kivikaudella sukupuuttoon. Mikään ihmisryhmä ei ole tietääkseni elänyt ilman että olisi aiheuttanut jonkin lajin sukupuuttoa. Tasankojen amerikan intiaanit pistivät poskeensa viimeisen jättiläislaiskiaisen muiden sukupuuttolajien ohella. Eohippuksen kohtaloa en muista , mutta eipä natiivia amerikan mantereen hevosta ole missään näkynyt. Mustangit ovat konkistadorien perimää.

Totta joka sana ja taitaa se mustangikin olla kaiken lisäksi poni?!

No luonnossa ei myöskään ole mitään nykyiseen hiilarimoskaan verrattavaa eli kyllä esimerkiksi kaikki nykyajan kasvit ovat täysin keinotekoisen geenimanipulaation ja valinan tuotetta. Moniko kykenisi tunnistamaan alkuperäisen vehnän tai vastaavan? En minä ainakaan. Koko kasvissyöntikultuurimme on keinotekoista viritelmää ja vitamiinien kustannuksella me olemme suosineet kaloreja. Nyt se nyky yhteiskunta kirjaimellisesti niittää niitä kaloreita kun porukka on ennätyspulskaa. Osalla kasvisyöntiin erikoistuneista ihmisistä on jopa suuria ongelmia saada päivittäisiä vitamiineja kasaan , kun kaikki kasvikunnan tuotteet on jalostettu niin pitkälle. On pakko täydentää vitamiinit pilleripurkista.

Eikä tasan tarkkaan. Mistä kuvittelet kaloreita kertyneen ennen peltoviljelyä? Kasveista? Esim. porkkanan villi kantamuoto on voikukanjuurta mustuttava, useimpien hedelmien kantamuodot marjan kokoisia. Kasvinjalostus on lisännyt hyötykasvien sokeri- ja tärkkelyspitoisuutta, luonnonkasvien kerääminen kun kulutttaa enemmän kaloreita kuin tuottaa. Eli kyllä se on elukka ja kala kun ovat ne kalorit tuottaneet elämiseen, marjat ja hedelmät, sienet, pähkinät, siemenet toki sivustatukena ja antioksidanttien lähteinä, lääkekasveina.

Viljan osuus suomalaisten ravinnossa alkoi nousta merkittäväksi vasta 1700-luvulla, perunan 1800-luvulla. Sitä ennen kala, riista, hylkeenpyynti, poro tuottivat perusravinnon noin kaloreita ajatellen. Siinä kaskinauriissa kun niitä kaloreita ei paljon pompi, vaikka naurista paljon syötiinkin. Ja siinä leivässäkin oli puolet petäjäistä, paitsi jouluna.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Edelliseen poikkeuksena savolainen kaskiviljely n- 1500-luvulla, joka tuotti suuret ruissadot ja väestökasvun, kunnes kiellettiin. Ehkäpä tuosta juontuu rukiin pyhä asema suomalaisille.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Oli kyllä syytäkin kieltää kaskiviljely. Aavikkoa kaskiviljely teki täälläkin kuten se tekee yhä ympäri maailmaa. Maa josta revitään kakki ei tuota yhtikäs mitään pitkään aikaan.

Vai onko minulla joku aukko kaskiviljelyskäsityksessäni? Tierra pieta nyt on eri asia eli tarkoitan sitä intiaanien mustaa maata.

Muun muassa hedelmistä.

Et ole koskaan kuullut sitruunahaposta? Sitruunahappo ja muut kasvin hapot ovat se syy miksei esimekiksi suomen luonnossa voi tulla toimeen kasviravinnolla pitkää ajanjaksoa. Elimistö ei kykene käsittelemään happoa määräänsä enempää. Hedelmien happoa käsitääkseni jopa käytetään laihdutuskeinona.

Rautavaara on kyllä selostanut mihin kasvimme kelpaavat.

Lisäksi nykyäänkin ihmiset sulattavat hampaansa kun syövät liikaa hedelmiä. Sen jälkeen kun hampaista on lähtenyt kiille niin ei ole paljoa tehtävissä.

Lukiossa luokallani oli eräs kasvissyöjätyttö, jonka hampaiden kiille oli syöpynyt hapokkaista hedelmistä. Siis todellakin - jo lukioikäisenä!



Jaa, kuinkas paljon niitä appelsiineja ja bantskuja se väinämöinen popsi näillä leveysasteilla silloin taannoin?

Missä muuten luonnossa maapallolla on niin paljon hedelmiä , että se kykenisi elättämään kivikauden ihmisen? Siis vastaukseksi ei tietenkään käy appelsiini tai banaanitarha. Amazonasissa natiivi popula edelleen syö aappaa ja yleensä kaikkea mikä liikkuu , ryömii tai ui. Kongossa popula jopa metsästää ja syö pygmejä. Eskimot ovat tunnetusti karppikansaa. Minä en löydä yhtään keräilykultuuria jossa ei nautittaisi eläinperäistä ateriaa aina kun mahdollista. Kaikenlisäksi joka ikinen luonnon jalostamaton hiilari on suojattu joko myrkyllä tai muulla tapaa tai sitten sen määrä on vain joko syötti tai kova ja pieni kuten jyvä ja siemen.

Musta tuntuu, et nyt on sunnuntai... En kyl ole ihan varma...

_________________
Roheiinia ja rasvaa, sillä se liha kasvaa.

Jaa, aikakausi ja paikka, josta tässä puhutaan, taitaa olla hämärän peitossa. Mutta jos keskustellaan lähimpänä ihmistä olevista kädellisistä, niin lihaa syövät vähemmän, kuin ihmiset.

Silloin, kun alkuihminen oli kävellyt pystyssä 5,5 miljoonaa vuotta, suomi oli sijainniltaan päiväntasaajalla.

Ei meidän tarvitse mennä viittä miljoonaa vuotta taaksepäin päästäksemme aikaan ennen agraariyhteiskuntaa..

Ja simpanssiin sinun on turha meitä verrata. Simpanssin kehittämät metsästystyökalut (tikulla muurahaispesään sohien) ovat hivenen eri tasoa ihmisen keihäisiin ja tiimityöskentelyyn verrattuna. Ja tuo geenistön 2% ero ei selitä mitään älykkyydestä. (Kyse siis on 2%:sta, ei yhdestä. ) Mietippä vaan kuinka paljon meillä on yhteisiä geenejä monen muun, vieläkin alkeellisemman eliölajin kanssa.

Olen mieluummin neanderthalilainen kuin hiilarihiiri.

ja 80% samaa kuin kärpäsellä mutten siltikään syö paskaa

Vesiapinateorian mukaanhan ihminen kehittyi karvattomaksi pystyasentoiseksi apinaksi rannikolla, jossa ravinnoksi oli saatavissa yllinkyllin munia, äyriäisiä, kalaa jne. Eli kaikkea sitä mistä saa niitä tervellisimpiä rasvahappoja ja ravintoaineita.

Kirjoittajanimimerkki "Fat Acid" on avauksessaan tehnyt tärkeän sosioantropologisen löydön - me todellakin olemme neanderthalaattien mammutin rasvasta unelmoivia jälkeläisiä!
Sillä:

Ruinaan hoitolaitoksen henkilökunta ja hoidokit ovat syysretkellä! Kauniinkuulaassa syyssäässä vaelletaan neulastenpeittämiä polkuja, välillä ylitetään suo pitkospuin, välillä noustaan kuusikkokunnaalle. Mojovasta marikosta täytetään punaiset "Dronningholm"-mansikkahilloämpärit (jokohan saadaan kunnollista puolukkasurvosta tänä syksynä) ja sekametsästä löydetään sekasieniä - eräs hoidokeista löytää myös sekosieniä, mutta ne otetaan heti pois.
Lopulta saavutaan pienen metsälammen rantaan rakennetulle mukavalle tulistelupaikalle, läheisestä vajasta löytyy polttopuita ja kuivaa tuohta - hetkessä palaa jo iloinen nuotio.

Iki-ihana apuhoitaja Axelsson näpelöi sinistä Nike-reppuaan, ja monen mieleen nousevat Jönköpingin Vinkuvan Sakkolihan säkeet What's in it for me. Ja mitähän repusta löytyy? Kentieskö:

El Paco jättiläisateria: El Paco mahtipurilainen, jossa on kaksi pahvipihviä sekä hurmaavaa Sweaty Sombrero-kastiketta ynnä Batman-purulelu.

Grande Per(ver)sicus- perhekokoinen pizza täytteinä persikkalohkoja, tölkkisimpukoita ja anjovismönjää.

Vai kenties (kuten arvasinkin)...

Ja missähän kohtaa Olduvain rotko oli tuohon aikaan? Antarktiksella vai? Pannagea oli käsitääkseni paljon ennen ennekuin ihminen kehittyi.


Simpit eivät yksikertaisest ivoi metäsästää niin paljon lihaa kuin haluaisivat koska pääosan liikkuvasta proteiinista on jo harventanut hänen serkkunsa homo sapiens carnivorous

Olduvain on samalla paikalla, kuin nytkin. Ei syvänteet tai rotkot siirry toiseen maanosaan. Maapallon syklinen liike tosin vaikuttaa siihen, millainen ilmasto kulloinkin on. N. 400 000 vuotta sitten suomi sijaitsi tosiaan päiväntasaajalla. Mitä tule antarktikseen, niin se oli jo aiemmin päiväntasaajalla ja sieltä löytyy nykyäänkin palmunlehviä.

Eikö sillä ole mitään merkitystä, että nykyimmeinen on ollut olemassa "vasta" n. 100 000 vuotta (missäs se päiväntasaaja silloin olikaan )...

"Mä karppauksesta laulan,
on siinä mies ja nainen.
Pohjantähden alla,
elää neandertaalilainen!"