karppaus.infon arkistoitu foorumi

Sisäinen lapsi täälläkin! Mut mihin sekin sitten mahtuu.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Oottepa te muut nopeita

_________________
"and the people did feast upon the lambs and sloths and carp and anchovies and orangutans and breakfast cereals and fruit bats"
Räjähdyksiä, Romantiikkaa ja Epäkuolleita

Anteeks nyt, mutta puhutaanko tässä aikuisten oikeesti jostain herkun määritelmästä? Makuasiat on makuasioita. Se, että sun suussa sokeri maistuu hyvälle (tai lasten suussa ) ei kai kuitenkaan tarkoita sitä, että se maistuu hyvälle kaikkien suussa?

Tosin makeus ei ole karpille mikään ongelma. Makealta saa maistumaan monet jälkiruuat myös tällä ruokavaliolla, tosin monilla karpeilla suu tottuu vähemmän makeaan ruokaan ja tavan jälkiruuat maistuu sen jälkeen imeliltä. Kyllä herkkuja löytyy, älä siitä huolehdi.

Ai ei vai?

Meillä saivat aikoinaan 11 ja 13-kesäiset murkut valita, kumpaa näkisivät mieluummin talossa, suklaata ja kermajäätelöä vai puuroa, pottuja ja leipää. Ja oudot mukulat valitsivat - noh, ei ainakaan sitä leipäpottupuuroa. Manipulointia ehkä?

Aikuisille puolestaan käynee seuraava tuore tutkimus, jossa verrattiin ruoan jälkeistä veren sokerikuormaa testiaterioilla, joista aterioista 1000 joulen eli 412 kilokalorin energiapläjäystä vaihdeltiin vuorotellen leiväksi (annoksen glucose score eli GS 100), olueksi (GS 58 ), viiniksi (GS 7) ja giniksi (GS 10). Lapsille tätä ei voine suositella, mutta minkäs itse valitsisit?
Ja jälkimmäisen tarinan abstrakti on täällä (ja toki ihan väärin sekin!):
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/6/1545

Oliko se nyt niin että viinassa sittenkin on jotain mystistä

Hiilareihin tottuneet lapset tarvitsevat tietenkin hiilareita.

Meillä 6-vuotias (joka syö riittävästi rasvaa eikä siten enää kärsi kroonisesta nälätyksestä) ostaa nykyään karkkipäivänä keräilykortteja. Ei edes huoli muiden lasten tarjoamia karamellejä...? Kumma juttu.
Hiilariaddiktio on kuin onkin opittu juttu, se totuus mikä lapsen suusta tulee on usein enemmän aikuisten opettama totuus.

Kohta meille tullaan taas itkemään, että kamalalla rynnäköllä verenhimoiset karpit teurastaa viattomia vieraita.

^^ Tietty ja sille! Jos joku masokisti haluaa tulla teurastetuksi,
niin perjantain kiistapalstaa parempaa paikkaa ei olekaan

ai jumaliste että tää piristi päivää

Monien lasten herkku

*edit: ohhoh, moonki näköjään hidas luuseri

_________________
Ruokakauppa on arjen apteekki
-Antti Heikkilä-

Voi ei. Onneks mä sain jo lapsena syödä riittävästi karamellejä, eikä sitä mahdollisuutta multa riistetty. Opin, miten tärkeitä hiilarit on terveydelle. Näin vanhempana toi karkkien syönti käykin sitten jo luonnostaan ja olo tuntuu tosi hyvältä. Prismassa on tosi hyvät irtokarkkivalikoimat. Ja sitten kauppaan.......

Ootkos jo koettanut Tasangon pipareita?
ne varmaan maistuis irtsarienkin kanssa

Hassu juttu, aika monet lapsetkin valitsevat karpisti, ellei niiden makuaistia ole pilattu eineksillä.

Itse hiukan alle 3v. kaupassa isin kanssa ja isi kysyi mitä haluaisin syödä...vastasin "paistettua maksaa"

Hiilariherkuista mieluisaa oli janssoninkiusaus ja ravintolassa sain aina lehtipihvin mä olen sitä mieltä, et jos lapsi saa valita ihan mitä vaan ruokaa ja se valitsee linjalta hampurilainen-eines, on syytä laajentaa piltin makumaailmaa.

Noh, kieltämättä maistui juhlapäivinä äidin leipoma mustikkapiirakkakin ja satunnaiset lettukestit, kummasti namit, vanukkaat, limut ja muut mätöt olivat harvinaisia herkkuja, ei suinkaan jokapäiväisiä, kuten nykyään tuntuu olevan.

__

Mikään noista trollin teemoista ei oikein osoita johdonmukaisuutta. Karpilla pitää jatkuvasti kieltäytyä hiilariherkuista, mutta mitään itsekuria se ei vaadi, kun taas virallisterveellinen kohtuusyöminen tarkoittaa kaiken vapaata popsimista, mutta vaatii itsekuria

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Ja johtaa pöytien notkumiseen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Mä yritän nyt kovasti pohtia, kuinka pääsisin tästä kauheasta kohtalosta?

Ajattelin lounastaa kolmen aikaan tonnikalasalaatilla ja jos ottaisin patongin palan tuon salaattini kylkeen minua ei enää voisikaan "haukkua" luuserikarpiksi?

Toisaalta kun tuosta patongista tulee niin huono olo ja vatsa ei tykkää, niin olenko pelastettu, mikäli katan pöydän notkumaan tonnarisalaatin lisäksi jälkiruoalla? Aika huterat jalat pöydässä, joten tuoreet mansikat ja jogurtti kahvin kera voisivat olla se viimeinen tikki. Jos siis pöytäni notkuu en ole luuseri? Varmistaakseni epäkarppiuden, voisin vielä laittaa sokeripalan kahviin

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

"... Rappiolla on hyvä olla
Ei huolet paina ei rasita polla
siis antaudu sinäkin suosiolla
tai anna meidän olla?
Anna meidän olla.
Anna meidän olla!!!!

Hassisen (karppi)kone?

Ei kelpaa Tasangon piparit!!! Pringlesit sopii irtareiden kanssa. Ensin makeeta sitten suolaista sitten makeeta........Aaah, ei puhuta enempää vaan siirrytään tekoihin.

Miten niin ei mahdu? Sinussa on niin vähän rasvaa, eikä ole juuri sitä lisättyä sokeriakaan. Silloin mahtuu (vitalinea?)-mainoksen mukaan vaikka mitä.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Voih, kiitos teille ihanille. Viikonloppu pelastettu, sainhan vedet silmissä.
En vielä tiedä mitä lääkäritäti sanoo kun kerron etten enää voi laskea hiilihydraatteja, se kun on luusereitten hommia. Täytyy sitten vissiin insuliinitkin pistellä mutulla. Kauankohan kestäis hengissä tätä trendikkäämpää elämää?

Milläs vuosikymmenellä sitä on käyty irtsarihyllyillä? Siellähän on vaikka miten paljon suolaista ja salmiakillista makeaa joka just sopii tasangonpipareiden (ja näkkileivän) piristykseksi. Kokeilisit joskus jotain uuttakin, ettei ala kaavat kiristää

Ja piristystä se notkuvien pöytien kunkkuna tarjottu näkkäriparka tosiaan kaipaa.
Kun kerran Suomessa ei enää saa ääneen sanoa, että siitä ja tasangosta saa syömäkelpoisia vain voin ja Auran kanssa