karppaus.infon arkistoitu foorumi

Mitä elimistön reaktioihin ylijäämäproteiiniin tulee, niin en pidä mahdottomana sitä, että tässäkin liikunnalla on suojaava vaikutus (ehkä kenties jopa erityisesti lihasmassaa lisäävällä liikunnalla): ripeämpi aminohappokierto + glukoneogeneesin kautta syntyvä glukoosi käytetään energiantarpeeseen tai tuupataan ainakin osittain auki oleviin varastoihin. Siksi nuo kehonrakentajat eivät tässä suhteessa liene paras mahdollinen viiteryhmä.

Ylensyövällä liikkumattomalla tilanne voi olla toinen, eli painoa pudottavalle liikkumattomalle ehdottelisin Arin tapaan maltillista proteiinintarpeen arviointia, etenkin hyvälaatuista proteiinia nauttivalle sekasyöjälle. Tosin ehkäpä enemmän kuin varsinaisiin "liikaproteiinin vaaroihin" (jos niitä nyt ylipäätään on) tämä liittyy ylipäätään enemmänkin ravinnon kokonaisenergiamäärän hallintaan + tiukalla karpilla myös glukoosiaineenvaihdunnan tiukkaan hallintaan.

Mutta eiköhän riitely tästä asiasta ole jokseenkin turhaa, ellei puolesta tai vastaan löydy jotain kiinnostavia uusia argumentteja.

Tottakai on liikunnalla merkitys. Proteiinimassan lisäämiseen käytetty ylimääräproteiini ei liene ongelma. Proteiinin suurimittainen käyttäminen energiaravinteena sensijaan on jossain määrin ongelma vaikka se siitä muodostettu glukoosi menisikin suoraan kulutukseen, kuten se tyypillisesti meneekin. Tässä taas on muistettava että jotain on tuolloin "hukattava" ureana virtsan kautta ulos koska emme ole kameleita. Riski ureakiviin lisääntyy. Tosin ei se ole merkittävä ongelma kohtuumäärillä sekään, aika harvinaista. ja runsas neste auttaa tässäkin.

Riidan aihetta en näe, sitäpaitsi meni sivuraiteelle. haluan Anssin "kootut selitykset" hiilari --> fat asiaan.

Niin, no... On mullakin tässä laihdutettavaa vielä jäljellä. Tällä hetkellä on tarkoitus lähinnä ylläpitää sitä lihasmassaa, mutta johtuen saliharrastuksen tuoreudesta taitaa olla niin että sitä tulee lisää kun mitta lyhenee ja puntari jumittaa.



Tämä vaan se kuulostaa mun korviin niin järjettömältä. Joku jenkkiguru jossain kirjotti että kun ihmiset kerää myös lihasmassaa lihoessaan, niin siitä voi sitten laihduttaessa luopua. Tällä oikeutetaan sitten mm. PV:n tyyliset lihaskatokuurit, joissa ainoa asia mikä merkitsee on tippuva lukema vaa'assa, aiheutui se sitten läskistä, nesteestä tai lihaksesta.

Mielestäni tämä järjettömyys pätee myös "hyi en halua isoja lihaksia" -asenteella varustettuun naisväestöön. Eli siis isoon osaan naisista. Kun tosiasia kuitenkin on se, että läskistä ei kiinteätä tehdä millään. (Jäädyttäminen voidaan varmaan jättää tässä laskuista.) Sitten samat ihmiset kyselevät että miten "kiinteytyisi" sieltä tai täältä. Kun se kiinteytyminen käytännössä tarkoittaa sitä että ihon alla on lihasta ja siinä välissä on rasvaa riittävän vähän. Mikäli sitä lihasta ei ole, minkään valtakunnan kiinteytymisestä tai solakasta ulkomuodosta on turha haaveilla.

_________________
Roheiinia ja rasvaa, sillä se liha kasvaa.

Kykllähän tämä on irroitettu asiasta sillä aterian jälkeinen energiankulutuksen lisääntyminen om vain YKSi asia mikä vaikuttaa...eikä se selitä kokonaan alakarpin metabolista etua.

Piru vieköön, pitääkö koko artikkeli postata?

Ei, koska silloin tulee Tanja Karpela ja paukuttaa nuijalla päähän....

_________________
Roheiinia ja rasvaa, sillä se liha kasvaa.

Jos haluaa minimoida urean tuotannon, niin vähähiilihydraattinen ruokavalio on siihen vähän huono, runsashiilihydraattinen paljon parempi, jatkuva glukoositiputus ehkä paras.

Rasva on hyvä energiaravinne. Ei siihen paljoakaan hiilaria tarvita, eikä kohtuumääriä enempää "ylimäärä"proteiiniakaan sen pienehkön välttämättömän glukoosin lähteeksi jota kroppa osaa sujuvasti aikaansaada itse ilman tunnettuja suurempia haittoja. Sitäpaitsi rasvalla energiapolttoaineena ei liene paljoa muitakaan haittavaikutuksia toisin kuin massiivisella energiaksi käytettävällä proteiinimäärällä tai hiilarilla (siis teollisuushiilarimössöillä joissa saadaan yhtä jos toistakin merkillistä mutta hyvin vähän tarpeellista, jonka maininta nyt täällä lienee melkein jo kardinaalivirhe sen ollen itsestäänselvyys)

Cocktonille: Lihasmassan menetyksestä. En minä ainakaan tarvitse mihinkään sellaisia raskaita suorituskyvyttömiä "höttö" lihaksia joita lähes puolitoistasataakiloisena paljon jaloillani seisovana työvuosien tiimelyksessä aikaansain pikkuhiljaa lihotessani esimerkiksi jalkoihini. Mihin minä niitä...kuitenkin kävelen noilla nyt monikymmenkertaisesti pidemmälle vaikka ne luultavasti ovat kevenneet... kaipa niistäkin ylimääräisistä on sokeria tehty päänupille... sitäpaitsi lihasmassalla ja lihasten suorituskyvyllä (tai no riippuu kai mitä silläkin tarkoitetaan) ei ole kamalan paljon yhteisiä asioita. (sitäpaitsi silloinkin ravinnossani oli ehkä tavanomaista enemmän proteiinia) Nyt pitää myös muistaa että muissakin ylimääräkudoksissa on proteiinia kuin lihaksessa.

Toki lihaskunnostustarvetta voi olla erityisesti "jojoilleella" joka sen on lisäksi tehnyt proteiiniköyhillä kitukuureilla. Samoin lihaskunnon kohentaminen voi olla monellakin tavalla tarpeen. Mutta se ei aina tarkoita lihasmassankaan lisäystä.

Tulipa luettua vihdoin tuo viitattu Mannisen paperi.

Termodynamiikka käsittelee nimensä mukaisesti lämmön ja mekaanisen työn välistä yhteyttä - ei mitään muuta. Tuossa toisessa kappaleessa ei siis oikeastaan ollut varsinaista sisältöä, koska koko aiheesta ei edes puhuttu. Etenkin tuo 2. pääsäännön mukaan tuominen oli varsin käsittämätön temppu.

Minä kannatan "Joulejen" poistamista kokonaan ruoka-aineiden ravintosisällöistä, sillä se halventaa Joulea oikein käyttävien tieteiden mainetta. Ainoa uskottava teoria on "grammateoria", eli 100g tuotetta syötynä nostaa massaa 0.1kg. Tämä voitaisiin laittaa varoituksenomaisesti jokaiseen purnukkaan.

(Ja ensimmäisen viestin etuliite tosiaan oli peta, eikä giga)