karppaus.infon arkistoitu foorumi

Eiköhän melkein jokainen rajoita jotakin? Maailmasta löytyy tuhansittain elintarvikkeita, ei kukaan syö niitä kaikkia. Ja miksi pitäisi? Eikö tavoitteena pikemmin olisi löytää itselleen toimiva valikoima elintarvikkeita niin että sillä pysyy terveenä?

Itsellänikin viime aikoina on etanat ja sammakonreidet tainneet jäädä vähiin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ja taas oletat kovin paljon. Rajoitan pudistettua tärkkelystä (ja syön sokerini ja perunani tietyssä muodossa) vain koska joudun rajoittamaan kropan sokerikuormaa pysyäkseni oireettomana. Yksittäiset luonnosta saatavat jalostamattomat raaka-aineet jäävät listaltani vain myrkyllisyyden (valkoinen kärpässieni) tai imeytymättömyyden (ruoho) tai allergian (kala) takia. Ja niistäkin voitaisiin keskustella, jos joku osaisi sellaisia muuntaa meikäläisen syötävään muotoon

Geeneilleen ei tietysti voi mitään, mutta
- jos diagnostisoitu atopia muuttuu oireettomaksi sokerikuorman rajoituksella, niin voipi olla, että sokerikuormalla oli jotain tekemistä sen kanssa
- jos naisten sydänkohtaukset ovat puolta harvinaisempia kehon sokerikuormaa eniten rajoittaneiden ryhmässä (noin 100,000 teatattua), niin silläkin lienee jotain vaikutusta
- jos naisten syöpiä on neljännes vähemmän kehon sokerikuormaa rajoittaneilla (näitä oli vain kymmeniä tuhansia), niin ehkä sielläkin on syy-yhteys
- ja sydänoireita oli neljännes vähemmän 40% rasvalla kuin 30% rasvalla testatuista naisista (kun katsottiin vain riskiryhmää eli niitä joilla oli jo ollut sydänoireita ennen koetta), niin ehkä sekin kertoo vähän riskistä
- ja jos AINOA TAPA päästä 2-diabeteksestä oireettomaksi (eikä vain hidastaa sitä) on sokerikuorman rajoittaminen, niin saattaa niilläkin olla jotain yhteyttä ruokavalioon...

Ainoa tapa testata yksittäistapauksessa on tietysti kokeilla. Mutta pakko ei tietenkää ole.
Ja muille kuin meille kroonikoille ne tulokset näkyvät yleensä vasta vuosikymmenien jälkeen...

Tämä rajoittuneisuus-keskustelu on kyllä jo irronnut alkuperäisestä kontekstistaan. Elsin mielestähän kasvisyöjät joutuvat panostamaan tarkempaan ruokavalion pohtimiseen. Pointtini on ollut koko ajan se, että eikö ihan samaan tapaan karpitkin joudu tarkkailemaan ja miettimään ruokavaliotaan keskiverto suomalasita enemmän, esim. mistä saavat tilalle sen energian ja millaisessa muodossa, kun ruvetaan rajoittamaan hiilihydraatin saantia.

Ja tuohon ylläolevaan kysymykseen voisi periaatteessa vastata kyllä, erot löytyvät aste-eroista. Joku rajoittaa pelkkien makutottumuksiensa mukaan, toinen nopeiden hiilihydraattien pelossa, kolmas kammoaa lihaa.

Neljäs rasvaa, viides kaloreita, kuudes lisäaineita. Kyllähän näitä kyttääjiä riittää.

Totta kai karpit joutuvat miettimään hyvinkin tarkasti syömisiään, mutta onneksi vain aluksi. Myöhemmin tottumus on toinen luonto. Omia syömisiäni en ole vuosiin miettinyt terveellisyysnäkökulmasta, vain kulinaarisesta. Mitäs hyvää tekisin tänään?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

^^ Tavallaan puhumme samasta. Kyllä minustakin kaikki rajoitukset (varsinkin silloin kun ne poikkeavat kaikista perinnekulttuureista) ovat potentiaalisesti tarkkailtavia. Siksi minusta ääripäät ovat aina hankalia, oli kyse sitten niistä jotka elävät ilman eläinperäistä ravintoa tai ilman kasviperäistä ravintoa. Olisin huolissani kummastakin - ja sekin näkyy täällä palstalla, vaikka nyt näetkin vain yhden puolen

Mutta kas kun suurin osa karpeista on sekasyöjiä eivätkä ääripäätä.

Ja jos jossain on ääripää noiden yllämainittujen eläin- ka kasvispelkoisten lisäksi, niin se on meidän hyvänä pidetyssä suositusruoassamme, joka on 75-prosenttisesti köyhdytettyä, jalostettua ruokaa, johon on erikseen lisättävä osa elintärkeistä vitamiineista ja hivenistä (mm rauta, tiamiini, C-vitamiini).

Ja mitähän minä oletan tällä kertaa?



Nuo mainitsemasi tutkimukset ovat mittanneet vain sokerin määrää ei laatua. Sehän on yleisessä tiedossa että nopeat sokerit eivät ole hyväksi. Onko sinulla esittää yhtään tutkimusta jossa vertailuryhminä on ollut hitaat hiilihydraatit ja rasvan määrä? Ja mitä vaikkapa noihin sydänoireisiin tulee, niin varmasti huomasit aiemmin linkittämäni tutkimuksen, jossa samaan tulokseen pääsee lihaa rajoittamalla.

Ja ennenkaikkea D.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Aivan sama pätee myös kasvissyöntiin.

Olen samaa mieltä noista ääripäistä, enkä ole siis itse kasvisyöjä jos joku niin luulee. Mutta onko noille huolenaiheillesi kasvissyöjien osalta perusteita?
Onko jossain tutkimus jonka mukaan kasvisyöjillä menisi huonosti, vai onko kyse omista arvailuistasi?

?? Ei noista yhdessäkään rajoitettu sokerin määrää??

Kaikissa kyse oli nimenomaan sokerikuorman eli glykeemisen kuorman alentamisesta. Tai rasvan lisäämisestä (mikä sekin alentaa väistämättä kuormaa muuten samanlaisilla raaka-aineilla)

Kasvissyönti antoi pienentynyttä riskiä vain ja ainoastaan iskeemisen sydäntaudin osalta, ja siinäkin paras tulos oli lakto-ovoilla tai pescovegeillä, parempi kuin puhtailla vegaaneilla.

Lukuisiin muihin tauteihin linkkisi ei löytänyt eroa.

Lisäksi näissä pitäisi vakioida kasvisten syöminen. Ettei vain ollut niin että vertailussa sekasyöjät söivät niitä vähemmän kuin veget? On lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan runsas kasvisten syöminen korreloi terveyteen. Mutta se ei todista mitään lihaa vastaan.

Ja tuo yllä siteerattu Harvardi nimenomaan otti huomioon hiilihydraatin laadun. Pelkällä laadun hidastamisella on saatu merkittäviä tuloksia määrää rajoittamatta. Juuri siksi palstamme kattaa niin ns hyväkarppaamisen (hh laatu) että alakarppaamisen (määrän rajoittaminen.) Joillekin kun ensimmäinen riittää mainiosti, ja joillekin kun sitten taas ei riitä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kröhöm, glykeemiseen kuormaan vaikuttaa myös kyseisen elintarvikkeen hiilihydraatin määrä, joten monesti kun glykeeminen kuorma pienenee niin samalla hiilihydraatit vähenee myös määrällisesti.

Annahan suorat linkit tutkimuksiin, niin katsotaan miten asia on.

Ei todista, mutta laittaa ainakin epäilemään että johtuuko esim. monien karppien parantuneet vaivat juuri kasvisten määrän eikä rasvan lisääntymisestä.

Minulla ainakaan ei, koska olen kasvissyöntiäkin muutamaan otteeseen kokeillut, erittäin heikoin tuloksin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Huomautus vieraalle: häiritseekö sinua se, että olen suomentanut glykeemisen kuorman eli GK'n sanoille "kehon sokerikuorma"? Minusta on paljon kivampi puhua suomea. Se samalla muistuttaa mukavasti siitä, että leipiemme "kompleksinen tärkkelys" on oikeasti vain löyhästi helminauhaksi liitettyjä glukoosirenkaita, joiden hitaus on puhtaasti katsojan silmissä ja sydämessä, ei faktoissa...



Kaikki julkaistut epidemiologiset tutkimukset ovat pakostakin aika lyhyitä, kun pisimpiäkin niistä on harrastettu vain muutama kymmentä vuotta. Siksi harrastan mieluummin vanhempien ja nuorempien kulttuurien tarkastelua. Ne kertovat systeemeistä jotka ovat tavalla tai toisella toimineet useamman sukupolven ajan, ja joskus pitkäänkin.

Noh, niiden perusteella:

Luusto on aika hyvä yleisen terveyden merkki:
- Weston A Price tutki luustoa ja luita luonnonkansoilla (hammaslääkäri kun oli koulutukseltaan), ja hän huomasi, että vierekkäin elävien kasvissyöjäkansojen luusto oli sairaampaa kuin runsaasti eläinperäistä ruokaa nauttineiden (sekasyöjien).
- Viljakulttuurien eli Egyptin ja Kiinan hautakammioista löydetyillä ihmisillä oli (sydäntautien lisäksi) niinikään luusto-ongelmia
- ja muistelen, että nykykiinalaisten hampaat ovat vähän samaa luokkaa kuin muinaisten suomalaisten...

Eri populoiden suhtautumisesta eläinperäiseen ravintoon:
- Jopa simpansseille kelpaa liha ja munat ja toukat, jos niitä vain on saatavissa. Syövät jopa omiaan - ja kerjäävät sitä lihaa toisiltaan
- Ihmiskulttuureissa on kaikkialla arvostettu eläinperäistä ruokaa (mm munia, maitotuotteita) jopa silloin kun tappamista ei harrasteta. Yksi ääripää lieneen Intian joogit ja ghee?

Kolesterolista (kun glykeeminen kuorma tulikin käsiteltyä jo aiemmin)
- Rasvan määrän lisääminen 30 E% yli 50 E% paransi joka ikistä kolesterolimarkkeria (HDL, LDL-partikkelikoko, hapettunut LDL, triglyt). Ja sen yli 50 E% rasvan koostumuksen muuttaminen enemmän SAFAa eli tyydytettyä sisältäväksi paransi kaikkia edelleen.
- Karpille vaihtaneet ovat parantaneet kolesteroliprofiilia nimen omaan nykyruokavaliolla eläviin verrattuna (josta noin 50% on viljaa ja 75% hyvin pitkälle jalostettua eli nopeaa ruokaa).
- Ornishille vaihtaneet (tuore dieettivertailututkimus) eli vähäravaiseen kasvisruokaan siirtyneet saivat sen sijaan heikompia kolesteroliprofiileita etenkin alussa (kun he merkintöjen mukaan vielä elivät sen suosituksen mukaan)

Olen koko ikäni syönyt paljon vihanneksia, ja jopa ollut lakto-vegenäkin.
Ja silti terve - anteeksi oireeton - vain sokerikuormaa rajoittavalla eli melkoisen runsasrasvaisella ja vähätärkkelyksisellä ruokavaliolla.

Ei se nyt häiritse kun tiedän mitä tarkoitat. Vältän kyllä itse tietoisesti sanaa "sokeri", koska monet ihmiset sekoittavat sanan sokeri ja hiilihydraatti keskenään väärässä paikassa. Ps. Jos ruvetaan saivartelemaan niin "kivampi" ei ole suomea.




Toki kelpaa, ne jopa jonkin verran metsästävät pikkueläimiä lukuun ottamatta kääpiösimpanssia. Mutta tietänet itsekin että ravinnosta saatava rasva ei järin paljoa niillä ole. Etupäässä syövät kasviravintoa, jota höystävät pienillä eläinperäisillä proteiinivälipaloilla.




Varmasti, onhan liha hyvin valmistettuna oikein maukasta ja energistä, joiden ansiosta niitä on varmasti arvostettu. Terveellisyyteen se taas ei välttämättä liity mitenkään.

Tässä taidamme olla eri mieltä. Nuo vanhat ruokakulttuurit joutuivat monesta syystä tekemään funktionaalista ruokaa. Siksi niiden arvostukset näyttävät myöhemissä kokeissa erittäin usein kertovan myös terveellisyydestä.

Kyse on silti määristä - eikä tietyn ruoka-aineen (vaikkapa lihan tai voin) ehdottomasta ylivertaisuudesta missä määrissä hyvänsä.

Pakko laittaa tämä tänne (ei liity niihin aiempiin mainitsemiini tutkimuksiin, laitetaan niitä yksitellen ja pyydettäessä, kunhan joku lupautuu ruotimaankin; aiemmista kyselyistä kun yli puolet on jäänyt vastaamatta, niin mitä sitä turhia...)

http://rjr10036.typepad.com/askdrvernon ... 3.6.07.pdf

Ohessa on täysartikkeli JAMA'n uudesta dieettivertailusta (laaja, satunnaistettu, ohjattu vuoden mittainen - siis monessa suhteessa harvinaisen iso kokonaisuus). Ja se on pakko lukea kokonaan eikä vain abstrakteina, jos haluaa katsoa, mitä näidena?) koehenkilöiden kolesteroli- ja sokeriarvoille tapahtui ensimmäisenä kahtena kuukautena, jolloin kukin koeryhmä vielä eli suuntansa mukaisesti.

Verratkaa etenkin kolesteroliarvoja, verenpainetta ja veren sokeri- ja insuliinitasoja alkumittauksissa Atkinssin ja Ornishin välillä.
Miksi juuri näiden?
- no kun se Atkins on kuin onkin maineesta huolimatta sekaravintoa; se että hiilihydraattigrammoja rajoitetaan alussa reilusti ei tarkoita, että kaikki rasva tai valkuainen olisi eläinperäistä
- mutta Ornish on ehdottomasti ja vain vähärasvaista kasvikuntaa - eli ääripäätä, jolle ei oikein löydy verrokkia edes historiasta.

Voi perhana, missasin hyvät mähinät! Siis ensimmäinen vastaaninttäjä/minä olen akateeminen ja hallitsen diskursion (melko kehnosti, mutta kumminkin) -intoilija. Mulle ei tullut ilmoitusta, että tää keskustelu on saanut uusia vastauksia. Mua moitittiin lannoittajaksi! Damn...

Niin siis Mirkalle ja tälle vierailevalle tähdelle: en minä mitään ole väittänytkään, että karjan laitumet muutettaisiin viljapelloksi vaan olen kuullut useammalta vegeltä tämän idean (ok, nuoria ja tyhmiä) ja perusteluksi juuri sen, että sillä sitten ruokittaisiin köyhiä. Paasasin siis idean järjettömyydestä ja tosiaan siitä, että JOS näin tehtäsiin, niin silloin lähtisi väestö taas rakettimaiseen kasvuun.

Ja tälle vierailijalle, joka niin kovasti tahtoi saada kunnon väittelyn aikaan: pilkun viilaamiset (lue: typoista ilkkuminen) eivät kuulu asialliseen väittelyyn. Minä kiitän ja kumarran, tämä oli virkistävimpiä tuoksinoita, mitä täällä oon vähään aikaan nähnyt. Vieläkin ketuttaa kun en päässyt mukaan...