karppaus.infon arkistoitu foorumi

Voit miettiä seuraavan kerran kun ryhdyt puhumaan itsekurista, että kuinkakohan paljon itseasiassa kyseessä onkin fyysinen reaktio vääränlaiseen ruokaan?

Mä karppaan nyt neljättä vuotta, mulla on ollut 2 kertaa muutaman viikon korkean hiilarin seikkailua itsestä riippumattomista syistä, molemmilla kerroilla on noi verensokerin heittelyt ajaneet samaan ongelmaan. Nälkä on koko ajan ja kroppa huutaa sokeria.

Mä ymmärrän siis erittäin hyvin niitä, jotka kertovat kärsivänsä ahmimisesta tms. sillä ei välttämättä ole hittojakaan tekemistä itsekurin kanssa. Mä olen seurannut nikotinistien itsekurin kanssa taistelua heidän lopettaessaa tupakan, verensokereiden romahtaminen on helposti yhtä vaikea tilanne. Mun itsekuri hävisi verensokerille kuusnolla, kun taistelu käytiin virallisella ohjeistuksella...karppauksella tilanne on ihan toinen

Mä en myöskään kehuskele tupakanlopettajalle että itsekurista se vain on kiinni, vaikka pystyinkin itse lopettamaan usean vuoden polttamisen jälkeen ihan ongelmitta. Tiedän kuinka ihmisten kropat reagoi eri aineisiin eri tavalla, mä en tule nikotiinille fyysisesti riippuvaiseksi, mutta sokerille kyllä.

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Mä en edes ymmärrä koko tota itsekuri-sanaa?
Sukua isovihalle?

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Mä luulen että se liittyy jotenkin siihen että kannattaisi vähän miettiä mitä syö?

*clueless*

_________________
He muistelivat prahalaisten joulukaloja, katukäytävien sammioissa uivia karppeja.

No totta hitossa kannattaa!

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Jatkettu traanitapiirilta (olipa hyvä kysymys!)
... itsekuri, askeesi, lihan ilojen kieltäminen, henkistynyt ilo, kirkas mieli, kirkkaampi kruunu... ?

Sori, ja juuei kiitos ja eipä taida sopia tuo meikäläiselle jatkossakaan.
Kun kerran en pysytynyt selättämään edes pikkuista pintavikakutinaa
tuolleen omatoimisesti suositusruoalla, on tyydyttävä olemaan tällainen syntymäholtiton ja kuriton sielu.

Onneksi karpilla ei kutise, ettei tarvitse keskittyä ihan noin yksiniitiseen ja jatkuvaan lihan himon tappamiseen. Ja kun on jo pilalla, niin boonuksena voi nyt Mae Westin tapaan keskittyä valitsemaan lähellä luuraavista kiusauksista sen herkullisimman ja hauskimman

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

sitä sen on oltava

olen ehkä "pari kertaa" kuullut kommentit: katsot vähän mitä pistät suuhusi, et syö herkkuja ja liikut riittävästi, niin kyllä laihdut. Jokainen joka haluaa pystyy laihtumaan, se on itsekurista kiinni! Pitäiskö sun vähän kehittää itsekuria kun olet noin lihava!

Jepulis jep! Kyllä mulla on itsekuria, mutta mulla on myös vakava riippuvuus sokeriin jota tämä "lihgt"-yhteiskunta ruokkii tehokkaasti!

Riippuvuus ja itsekuri eivät taistele tasaväkisesti! Laiskuus ja itsekuri on taas toinen juttu

_________________
Karppi sydämeltään jo vuodesta 2006!
Äitikarppi, 07/08

Voisinkohan kurittomuuttani sallia itselleni sen, että päätän itse mitä naamaani tungen?
nimim. tämä sädekehä on s**tana liian pieni, se kuristaa...

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Äh, itsekuri ja laiskuus on ihan samanlaisia:
Laiskuus katoaa heti, jos läheinen viettelys alkaa tuntua riittävän kiinnostavalta.
Ja itsekuri kuulemma lakkaa pelittämästä samaan aikaan, ellei oikein ruoski ja lyö itseään...

Ja traanille:
No et tietty voi! Tahdottomana vaan pistät poskeen sitä mitä eteen tuodaan.
Paitsi jos olet niin laiska ja hedonisti ja kerettiläinen, että suostut syömään vain oikeasti hyvää.

Ja sädekehän koosta veikkaan sinuakin potentiaaliseksi kantiuntoksi??

Suosittelen kirjaa "Nälkävuodet", jotka vannovat tuon itsekurin nimiin. Jos laittamalla makroravinteiden suhteet kohdalleen - elikkä lisää rasvaa, kohtuudella proteiinia ja niukasti hiilihydraatteja - pääsee tuosta itsekidutuksesta ja itsepetoksesta nimeltä "virallisterveellinen ruokavalio" eroon, niin kehottaisin itse kutakin testaamaan... vierastakin.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Hei, Vieras! Ilmeisesti foorumin historiassa on ollut niin paljon Vieraina kirjoittelevia ihmisiä, ettei moni foorumilainen jaksa enää selittää asioita ja yrittää ymmärtää. En tarkoita kritisoida tällä ketään, en niin Vieraina kirjoittavia kuin foorumilaisiakaan, mutta kyllä minä ainakin ymmärrän vallan hyvin Vieraiden ajatukset. Lainaamani tekstin olisin voinut joskus hyväkarppiaikoina (kun karppasin tietämättäni, tosin liian vähärasvaisesti) allekirjoittaa. Vaikka luin terveyslehtiä ja ravinto-oppaita kiinnostuneena, viesti oli kaikkialla sama: rasva on pahaa, varsinkin tyydyttynyt, ja tyydyttymättömiä rasvojakin pitäisi syödä vain kohtuudella niiden sisältämän runsaan energiamäärän takia. Ajattelin eläväni hyvin terveellisesti aloittaessani aamuni lesepuurolla marjojen ja raejuuston kera, enkä vieläkään näe entisessä aamupalassani hitaan itsemurhan merkkejä, mutta huomattavasti paremmin aloin voida vasta puuron lähdettyä ruokavaliostani lopullisesti. Viljan huonoin puoli lienee se, että sen yksi ainesosa huonontaa muiden ravintoaineiden imeytymistä, mutta olen samaa mieltä Vieraan kanssa siitä, että suoraan sanottuna vaarallisia viljat eivät välttämättä (kaikille) ole. Hyvin monelle ne eivät kuitenkaan sovi, sillä ihmisen keho ei ole ehtinyt sopeutua niihin, ja monelle ne aiheuttavat esimerkiksi vatsavaivoja.

Vilja toki sisältää jonkin verran tärkeitä ainesosia, mutta korvaamaton lähde se ei missään nimessä ole oikeastaan millekään vitamiinille, kivennäiselle tai hivenaineelle - tai itse asiassa se on aika huono lähde useimmille niistä. JariJ on kirjoittanut hyvän jutun aiheesta täällä: http://www.ravitsemusjaterveys.fi/viljamyytit/#3

Tuon lapsiasiankin olisin allekirjoittanut joskus - kauhistelin niin makaroni-pizza-karkki-linjalla eläviä lapsia (kuten kauhistelen edelleenkin) kuin myös karppiruokavaliolla eläviä lapsia. Tuntui hirveältä, että jotkut vanhemmat eivät voineet uskoa varoituksia esim. tyydyttyneestä rasvasta, ja näin ollen altistivat lapsensa ainakin sydän- ja verisuonitaudeille. Ensimmäinen kerta tällä foorumillakin aiheutti lähinnä järkytystä varsinkin siksi, koska karpit tuntuivat olevan hyvin fanaattisia ruokavalionsa suhteen. Järkytys kuitenkin katosi pikkuhiljaa, kun huomasin ruokavalioni olleen jo vuosia hyväkarppia suht alhaisilla hiilihydraateilla. Aloin lukea aiheesta enemmän ja tutustua tutkimuksiin, joista kumma kyllä hyvin tehdyt sellaiset tuntuivat puoltavan karppiruokavaliota. En löytänyt yhtäkään hyvin tehtyä tutkimusta, jonka mukaan kohtuullinen tai runsaskaan järkevä rasvankäyttö järkevän ruokavalion (puhdasta, mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa) kanssa johtaisi mihinkään ikävään. Toki rasvan ja karppauksen vaarallisuudesta löytyi uutisotsikoita, mutta itse tutkimuksiin tutustuessani totesin niiden olevan harhaanjohtavia. Miten rasvan vaarallisuudesta kehdattiin uutisoida, kun tutkimuskohteena oli ollut McDonald's-ruokavalio? Kaikille lienee selvää, ettei roskaruoka ole terveellistä.

Mitä enemmän luin, sitä enemmän alakarppaus ja "luonnonmukaisen" (ei-transrasvan) rasvan määrän lisääminen ruokavalioon alkoivat kiinnostaa. Foorumin henki alkoi tuntua ymmärrettävältä viimeistään silloin, kun uskalsin viimeinkin kokeilla alakarppausta itse: Tämä sopi minulle paremmin kuin uskalsin toivoakaan! Mahakivut, iho-oireet, jatkuva nälkä (ja näin ollen itsekurin varassa kärsiminen) ja monet muut ikävät oireet ovat poissa. Liikun aktiivisesti ja onnekseni liikkuminen onnistuu yhtä hyvin tai paremmin kuin ennen. Vihanneksia syön 0,5-1 kg päivässä, marjoja monta kertaa viikossa, lihaa/kanaa/kalaa muutaman kerran viikossa, omegamunia ja kananmunia, pähkinöitä, maitotuotteita jne. Ruokavalioni on varmasti monipuolinen ja sisältää laskujeni mukaan kaikki tarvittavat vitamiinit. Ihmeekseni huomaan, ettei Atkins (joka lienee lähinnä noudattamaani ruokavaliota) olekaan tapporuokavalio, jolla syödään vain punaista lihaa, pekonia, voita ja kermaa...

Vieraille siis lyhyesti: Älkää olko meistä huolissamme Toki karppiruokavalionkin voi toteuttaa väärin, mutta onneksi useimmat ovat kiinnostuneita ottamaan asioista selvää ennen kuin muuttavat ruokavaliotaan. Suuntauksia on paljon erilaisia, ja osa karpeista syö viljaa. Mutta ne jotka eivät syö, näyttävät pärjäävän loistavasti ilmankin.

Miten luonnonmukainen, mahdollisimman jalostamaton ja monipuolinen ruokavalio, johon kehomme on sopeutunut vuosituhansien aikana, voisi olla terveydelle vaarallinen?

Niihin verrattuna toki, mutta "keskimääräiseen" karppiruokavalioon nähden mielestäni ei.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Ketjun alottajalle on ihan pakko vastata, että ikinä ennen en oo niin paljoa ajatellut syömisiäni kun nyt karpatessa teen ja suurin osa karppaajilta tekee niin. Miettii tarkkaan ravitsemustaan ja sitä mitä haluaa syödä ja miksi näin. Ottaa huomioon sopivat rasvahapot ja oikean proteiinimäärän ja millaista hiilihydraattia syö, että sais mahdollisimman ravitsevaa ja terveellistä ruokaa päivittäin. Tällä ruokavaliolla ei vain täytetä vatsaa jollain hötöllä, vaan mietitään valinnat hyvinkin tarkkaan!!Ainakin mun karppaus on tarkkaan mietittyä ja välillä oikein laskettua että kaikki ravintoaineet varmasti saa. Mietipä sitä!

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Hedonistina olen myös polttanut askitolkulla tupakkaa. Eipä tullut mieleen, että sekin johtui vaan itsekurittomuudesta...
Ois tietty pitänyt. Ei ois niin syyllinen ja tyhmä olo kun nyt, kun on ihan vaan ite ostellut sitä röökiä ja tuprutellut menemään.
Tuo koko sana on musta suoraan sieltä uusavuttomuusoppikirjasta, jossa kukaan ei vastaa itse tekemisistään vaan aina on kyse vaan kurin höltymisestä.
Vähän niinkun se, että Reiska ja Arska ryyppäs ja Reiska puukotti Arskaa ja selitti sitä sillä että nokumä olin kännis.

Ja jos nyt joku ei ymmärrä mun juttuja niin sehän johtuu toki vaan hiilareitten vähäisyydestä tai jostain...

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Kaikella kunnioituksella mun tekis mieli sanoa, että "syömishäiriöinen". Voitko käsi sydämellä sanoa, että suhtautumisesi ruokaan on normaali?

toinen vieras.

Tää on näitä suo siellä vetelä täällä keskusteluja.

-Miksi et mieti mitä syöt?
-Mietin paljonkin.
-Ei tuollaisella fanaattisella ruokastressillä voi elää.
-Tää on oikeasti ihan rentoa...ja kyllä mä syön joskus potunkin.
-Hahaa, eli karpit syökin pottua, eikö se olekaan myrkyllistä.

-Viljattomuus on vaarallista ja monipuolisuutta tulee vaalia.
-Mut mulla on keliakia.
-Okei, ei ole tietty pakko syödä viljaa.

-Mutta voihan normaali ihminen syödä sen pullan silloin tällöin.
-Mut jos ei halua kun olo on parempi ilman.
-pitää katsos muistaa kohtuus.
- missä menee kohtuuden raja, onko pulla viikossa/kuukaudessa/vuodessa sopiva kohtuus?
-entä jos ei pidä pullasta, pitäisikö sitä syödä vain jotta muilla olisi hyvä mieli?

-Pitää olla itsekuria.
-mulla ei ole itsekuria, ja silti voin olla syömättä hiilarimössöjä.
-karpeissa saa lukea usein kuinka on himoja ja tekee ruokia mieli, pitää sallia itselleen herkkuja.
-mitä jos kyseessä on vieroituskuurilla olevat?
-entä jos mielitekoja on koko ajan ja joka päivä, mistä tietää koska voi antaa periksi, mikä kohtuus on sopiva määrä, jotta pystyisi samalla kadottamaan ylipainoa? Entä jos "kohtuus" ajaa siihen että paino alkaa taas nousta, kuten useimmilla kuuriluonteisia ruokavaliota toteuttavilla käy?

Kertokaa mulle missä menee itsekurin ja fanatismin raja?

Mielitekoja yritin juuri selittää eräälle lapselle, joka ei voinut käsittää että en syö tuoretta vastaleivottua pullaa vaikka niitä asetettiin vadillinen eteen. Sanoin että sellaista josta tulee huono olo, ei oikeastaan tee edes suuresti mieli. Kerroin keliakiasta ja että olen tavallaan "allerginen" viljoille, lapsi toteaa, että papallekin tulee mahakipuja maidosta, mutta kyllä se silti sitä ottaa jos on jotain hyvää. Onko niin että papalla ei ole itsekuria, vai onko normaalia hankkia vatsakipuja tarkoituksella?

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Onko sun suhtautuminen ruokaan normaali? Jos normaalilla tarkoitetaan sitä että paskat välittää mitä suuhunsa tunkee, niin ei varmaan kukaan täällä suhtaudu "normaalisti" ruokaan. Oletko ajatellut että ihmisillä on voinut herätä kiinnostus ravintoansa ja kehoansa kohtaan? Se, että miettii mitä syö ei tarkoita että pakonomaisesti funtsisi ja laskisi, ellei niin halua. Monikaan täällä ei laske ravintoarvoja, mutta jos niin tekee ei se tarkoita että olisi syömishäiriöinen.

Miten sinä suhtaudut ruokaan, syöt mitä vaan ja voit hyvin? Pystytkö kuvittelemaan että kaikilla se ei toimi niin?

_________________
"and the people did feast upon the lambs and sloths and carp and anchovies and orangutans and breakfast cereals and fruit bats"
Räjähdyksiä, Romantiikkaa ja Epäkuolleita

Mä mietin tota kohtuus-asiaa kun lopetin röökinpolton. Ajattelin, että voisin joskus sillon tällön erikoistilanteessa polttaa vaikka pikkusikarin. Kun rupesin listaamaan niitä mahdollisia erikoistilanteita niin lopulta alkoi erikoistilanteeksi muodostua jo suunnilleen sekin, että avaa silmät aamulla. Että sen kunniaksi vois varmaan polttaa kanssa pikkusikarin.

Lopulta tulin siihen tulokseen, että mulla ei ole varaa ostaa niin montaa pikkusikarirasiaa päivässä että se kattaa kaikki erikoistilanteet. Poltin aikoinaan päivittäin noin kolme askia tupakkaa...

Mulla tais olla vaan niin helvetisti itsekuria, etten polta enää...

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Mielestäni on ihan normaali. Koskaan ei oo ollut mitään syömishäiriöitä. Eihän noita juttuja siis tarvii joka päivä kelata, kun ne on kerran itselleen selvittänyt. Musta on kiva tietää, että syö mahdollisimman terveellisesti mutta en mä stressaa tän ruokavaloin kanssa yhtään vaan otan vaan rennosti ja syön hyvin ja monipuolisesti.

Pointti oli siinä, että harvapa ns. virallistervellistä ruokavaloita noudattava välittää siitä mitä suuhunsa lappaa ja saako siitä kaikki ravintoaineet. Ei monet yläkarpit tiedä ravitsemuksesta juuri mitään. Täällä suurin osa ottaa selvää karppaamisen perusteista ja ravitsemuksesta ainakin jonkin verran.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Mulle tää ainakin on terveellisen elämän opiskelua. Joku lukee työväen opistossa italiaa ja mä luen mielummin tietoa ruokavaliosta. Nyt kun käytäntö on hanskassa, mun ei omien ruokien kohdalla tarvitse miettiä lainkaan, kaikki menee samalla rutiinilla, kuin kenellä tahansa tallaajalla. Käyn kaupassa, ostan mieluisia ruoka-aineita, kokkailen niistä kotona ruokaa, ravntolassa valitsen listalta itselleni mieluisan annoksen jne.

Mä en laske kaloreita, hiilareita tai mitään muutakaan, jossain vaiheessa tein niin, kun etsin itselle parhaiten sopivaa linjaa. Jos kirrimirrin esimerkistä halutaan hakea syömishäiriöinen, niin sen voi samalla tehda kaikista paikkaripisteillä elävistä, jotka laskevat, punnitsevat ja kirjaavat jokaisen suupalan.

Diabeetikko ystävänikin voisi määritellä syömishäiriöiseksi, kun hän pohtii jatkuvasti ruokamääriä ja ruoka-aikoja

Ai niin, mutta kaikki kummalliset tavat, syömättä jättämiset ja laskemiset saa toki anteekis, jos on terveydellinen syy..aika monilla karpeilla on terveydellinen syy, vaikkei siihen olisi tohtorin diagnoosia, on hypoglykemiaa, ruoka-aine herkkyyksiä, vatsakipuja jne.

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Siis äläs nyt ota hernettä nenään. Olin suunnannut kysymykseni aivan toiselle nimimerkille ja nyt vissiin jo pari muuta on ottanut kantaa? Olen aiemminkin huomannut, että täällä vallitsee jonkinlainen kollektiivinen puolustusmekanismi. On vähän niinkuin tökkis tikulla kusiaispesään. Se, jota tökitään väistyy mutta muut hyökkää päälle.
Ai mitenkö suhtaudun ruokaan? Syön mitä vain -kohtuudella. Noudatan muutenkin jo Arvo Ylpön aikanaan lanseeraamaa elämänfilosofiaa......