karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ei tämä aivan näin yksinkertaista ole. Kieltämättä rasvaakin ihminen tarvitsee jonkin verran mutta liika rasva kohottaa helposti vernpainetta ja veren kolesteroliarvoja. Nämäkin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Terveen ihmisen elimistö reagoi nopeaankin glukoosin imeytymiseen lisäämällä insuliinin tuotantoaan, eikä verensokeri yleensä ylitä 10 mmol/l. Diabetes on varma, jos verensokeri on aterian jälkeen yli 11,1 mmol/l.

Kuten jo edellä olen kertonut, isäni äidillä oli todettiin aikuisiän diabetes 1930- tai 1940-luvulla, mutta insuliinihoito ei hänelle soveltunut eikä tablettihoitoa ilmeisesti vielä tunnettu. Häneltä hiilihydraattien määrä rajoitettiin minimiin ja hän eli loppuikänsä rasvalla. Hänellä oli myös korkea verenpaine, mikä yhdessä diabeteksen kanssa edisti verisuonten kalkkiutumista ja johti keväällä 1947 aivohalvauksen kautta kuolemaan. Hän oli vain 53-vuotias. Myös hänen äidillään oli aikuisiän diabetes. Hänen oli juotava kahvinsa ilman sokeria eikä keinotekoisia makeutusaineita vielä 1920-luvulla tunnettu. Mutta hän lisäsi kahviinsa sokerin asemesta voita. Pelkällä ruokavaliolla hänenkin oli tultava toimeen. Hän kuoli 66-vuotiaana kesällä 1926. En tiedä, lyhensikö tuo voikahvin juominen hänenkin elinikää. Siihen aikaan tuskin tiedettiin liiallisen rasvansyönnin haitoista.

Kerrohan, millä perustelet, että rasvainen ruokavalio lisää verisuonien kalkkeutumista?

Kreetalla oli yhtä rasvainen ruokavalio kuin Suomessa surullisenkuuluisan Pohjois-Karjala-projektin aikaan. Eikä verisuonten kalkkeutumisesta tietoakaan...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ei kun jatkankin, Markulle. Kun lueskelin viestejäsi, löysin (tuon "en ehtinyt ottaa selvää ennenkuin kirjoitin"-kohdan lisäksi) sekä kehäpäätelmiä että ristiinvetoja.

Esimerkkejä:
- Yhtäällä suosittelet diabetesliiton ohjeita. Ja toisaalla sanot että sokeria pitää vältää. Diabetesliitto ei sano missään että sokeria pitäisi välttää, sen enempää kuin viljatuotteitakaan - eikä missään näy merkkejä, että tämä kanta olisi muuttumassa.
USAn Institute of Medicine, joka on selvästi Suomen Diabetesliittoa arvovaltaisempi elin, sen sijaan on jo muuttanut kantaansa. Mutta IOM kehoittakin välttämään sekä liikaa sokeria että nopeita tärkkelyksiä (mikä käytännössä tarkoittaa viljasta ja perunasta jalostettuja elintarvikkeita, kuten leipää)) Ja IOM on kohottanut sekä valkuaisen että rasvan osuutta suosittelemassaan ruokavaliossa.

- Tai yhtäällä toteat faktana että rasvainen ruoka lisää verisuonten kalkkeutumista. Mutta että isäsi kuoli juuri verisuonten kalkkeutumiseen, ja vielä mitä ilmeisimmin vähärasvaisella suositusruokavaliolla ja insuliinitableteilla.

Suomalainen ruokavalio aina ollut hiilihydraattipitoinen ja "köyhä" verrattuna Keski-Eurooppaan - mutta emme me ole koskaan olleet myöskään terveystilastojen kärjessä. JA jos käyhyys jätetään pois, niin edelleen viimeisenä 50 vauraampana vuotena suomalainen ruoka on ollut ja on vähärasvaisempaa ja runsas-kokojyvä-viljaisempaa kuin mitä Keski-Eurooppalainen tai Etelä-Eurooppalainen ruoka. Ja silti meillä on Euroopan rumimmat diabetesluvut ja sydäntautiluvut.

Jos vilja ja vähärasvaisuus olisi avain diabetekseen ja sydäntauteihin, sen pitäisi näkyä myös tilastoissa. Miten selität sen, ettei näy?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Mirkan antamassa artikkelissa
http://www.ajcn.org/cgi/reprint/76/1/5.pdf


on lueteltu 750 ravintoaineen GI-arvot, joista valtaosa on pienempi kuin glukoosin ja valkoisten vehnäjauhojen. Onhan valikoima suuri ja monipuolinen.

Terveen ihmisen verensokeri säätelee insuliinin eritystä ja toimintaa. Kun veren glukoosipitoisuus alkaa kohota, insuliinin eritys lisääntyy ja glukoosi siirtyy solujen käytettäväksi. En tiedä tarkkaa kuinka korkeisiin arvoihin verensokeri kohoaa terveellä ihmisellä, mutta diabetes on varma, jos veren glukoosipitoisuus yli 200 mg-% (mg glukoosia/100 ml verta) eli 11,1 mmol/l (Kangas ym, Diabetes mellitus - Sokeritauti, 1972, tai Kodin suuri lääkärikirja, Valitut Palat, 1990-luvulla). Yleensä veren glukoosipitoisuus on tunnin kuluttua aterian jälkeen 180 mg-% eli 10 mmol/l. Näiden mittauksiköiden yhteys on siinä, että glukoosin molekyylipaino on 180 g/mol = 180 mg/ml). Jälkimmäistä yksikköä käytetään nykyään paljon enemmän kuin edellistä.

Yhteistyö lääketeollisuuden kanssa on tietenkin välttämätöntä, jotta diabeetikot saisivat sopivia lääkkeitä. Uusia ja tehokkaampiakin lääkkeitä on kehitettävä, ja siihenkin tarvitaan yhteistyötä.

Eivät nuo ruokavalio-ohjeet sentään osoita mitään jäsenhankintakampanjaa. Liian ankaria ruokavalio-ohjeita on turha antaa, koska kaikki eivät niitä kuitenkaan noudata. Ruokavalion ja lääkkeiden avulla diabetes pyritään pitämään tasapainossa.

_________________
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

1. Miten niin ei? Diabetestä esiintyy eniten hiilihydraatteja suosivissa kulttuureissa. Ja Diabetesliiton ohjeet suosivat juuri hiilihydraatteja
2. Ruokavalio, jota nyt noudatan, on huomattavasti vähemmän ankara kuin virallissuositusten vähärasvainen versio. Ja vielä maukkaampi.
3. ... mutta juuri nämä suositukset lisäävät verisuonten kalkkeutumista, tasapainosta huolimatta. Siksi niissä ei ole mitään järkeä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Runsas rasvan käyttö kohottaa helposti veren kolesteroliarvoja. Tällä perusteella eräässä viime syksynä radiosta kuulemassani lääketieteellisessä Reseptori-ohjelmassa (YLE 1, torstaisin) kritisoitiin Atkinsin dieettiä. Sitä kuten muitakin ihmedieettejä ohjelmassa suositeltiin vain pakottavissa tilanteissa. Useimmissa tapauksissa näillä dieeteillä laihduttamaan onnistuneet henkilöt ovat lihonneet dieetin lopettamisen jälkeen uudelleen, jotkut jopa entiselleen. Dieettien toistaminen useita kertoja voi jo olla vahingollista.

Suomessahan rasvan kulutus henkeä kohti on ollut maailman korkeimpia. Viime vuosikymmeninä kulutus on kuitenkin alkanut pienentyä. Samaan aikaan myös sydän- ja verisuonitautien määrä on kääntynyt laskuun.

1990-luvulla ilmestyneen Kodin Suuren Lääkärikirjan (Valitut palat) mukaan (ks. Lihavuus) suositeltavin laihdutusnopeus on 0,5-1 kg viikossa. Tähän päästään vähentämällä päivittäistä energiamäärää ravinnosta 500-1000 kcal:lla päivässä. Tätä nopeampaa laihdutusta kirja ei suosittele, koska laihduttaja jää silloin helposti vaille monia välttämättömiä ravintoaineita.

100 g sokeria ja muitakin hiilihydraatteja tuottaa (palaessaan elimistössä) n. 400 kcal energia. Yksi sokeripala painaa n. 2,5 g ja tuottaa energiaa n. 10 kcal. Siis kaksi sokeripalaa tuottaa energiaa jo 20 kcal ja kaksi kupillista kahvia tai teetä kahdella sokerinpalalla jo 40 kcal. Neljä tällaista kupillista päivässä tuottaa 80 kcal ja viikossa jo yli 500 kcal. Joten sokerista luopumisella tai sen korvaamisella keinotekoisilla makeutusaineilla kannattaa aloittaa laihduttamisen. Useimmissa elitarvikepakkauksissa on nykyään tuotteen energiasisältö/100 g tai /100 ml. Niiden perusteella jokainen voi laskea saamansa energiamäärän ravinnostaan esim viikossa ja harkita, mistä sitä voi vähentää.

Sanonta "mitä enemmän rasvoja syöt, sitä vähemmän syöt" perustuu siihen, että pieni määrä rasvaa sammuttaa kyllä näläntunteen, mutta 100 g rasvoja tuottaa energiaa peräti 900 kcal. Lauseen loppuosa "ja sitä paremmin laihdut" on jo kyseenalaista. Sen sijaan 100 rasvagramman vähentäminen päivässä vähentää painoa viikossa jo lähes puoli kiloa. Todettakoon vielä se, että 100 g proteiinia ja hiilihydraatteja tuottavat energiaa suunnilleen yhtä paljon n. 400 kcal, mutta 100 g puhdasta alkoholia (etanolia) n. 700 kcal.


En minä tällaista ole väittänyt. Valtaosa aikuisiän diabeetikoista on ylipainoisia. Käy läpi Diabetesliiton laatima riskitesti sairastumisesta aikuisiän diabetekseen, niin huomaat, että normaalipainoisillä sairastumisriski on vain 1/25 vaikka siihen olisi perinnöllinen taipumuskin ja ilman perinnöllistä taipumusta vain 1/100.

Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Geenitutkimus edistyy, ja kohta tiedetään, miten paljon voi geenien vaikutusta mitätöidä elämäntavoilla. En kuitenkaan ole vielä vakuuttunut, vaikka karppaamisesta onkin ollut paljon hyviä kokemuksia veriarvojen suhteen.


Juuri tämä järkyttää minua ihan tosissaan, on järkyttänyt niin kauan kuin olen tajunnut diabeetikoiden nykyiset ruokavaliosuositukset, jotka ovat silkkaa murhaa.

Rasva-asiaan en sano mitään, en pysty sanomaan. Mutta turhien ja nopeiden hiilihydraattien turmiollisuudesta olen vakuuttunut.

_________________
Timo Kuuselaa mukaillen: Epidemiologisten tutkimusten jälkianalyyseille näytään pantavan liikaa totuusodotuksia.

Toisaalta - mutta toisaalta.
Shit happens.

1. Eniten länsimaissa, missä myös rasvan kulutus henkeä kohti on korkea. Liikalihavuus on suurin syy aikuisiän diabetekseen.
2. Ruokavalio on jokaisen makuasia. En ryhdy siitä kiistelemään.
3. Kerroinhan jo aikaisemmin, että isäni äiti joutui noudattamaan hyvin vähähiilihydraattista ja runsasrasvaista ruokavaliota, kun insuliinihoidosta ei ollut hänelle apua eikä tablettihoitoa ilmeiseti vielä 1940-luvulla tunnettu. Kuitenkin hän menehtyi jo 53-vuotiaana aivohalvaukseen. Aikuisiän diabeetikoilla insuliinin eritys on usein aivan normaalia, mutta kyky siirtää glukoosia insuliinin avulla häiriintynyt. Näin oli ilmeisesti hänellä.

Tuota, ensinäkin suomalaisten sydäntautitilastot ovat Euroopan keskitasoa. Huomattavasti synkempiä löytyy Itä-Euroopasta. Vähiten rasvaa EU-maista syödään Suomessa ja Englannissa. Kumpikaan maa ei loista sydäntilastoissa. Eniten syödään Saksassa, samaa tasoa. Ranskassa ja Sveitsissä syödään myös paljon, ja ne ovat kärkimaita sydänterveydessä. Kuten myös öljyä lorottavat eteläeuroopan maat. Vähän rasvaa on syöty Entisen neuvostoliiton alueella, ja siellä sydäntautitlastot ovat mustaakin mustemmat. Olen verrannut karttaa rasvan käytön ja sydäntautien välillä, eikä mitään korrelaatiota löydy ainakaan sen tueksi, että rasva olisi haitaksi. Käänteisesti voisi sen sijaan päätellä, että maissa joissa seka rasvan että lihan että vihannesten kulutus on pientä, tautitilastot ovat synkimpiä. Niisä luultavasti sitten sydään sitä hiilihydraattia. Aika kiva korrelaatio löytyy myös kasvisten kulutuksen ja sydänterveyden välille.

Atkinsin vaikutukset kolesteroliarvoihin on surkuhupaisaa luettavaa. Korkealta taholta löytyy näitä varoituksia. Mutta kun asiaa on ihan aikuisten oikeasti tutkittu monessa eri tutkimuksessa, monella eri vertailuryhmällä monessa eri maassa, ja tulokset ovat juuri päinvastaiset. Useimmilla koehenkilöillä kolesteroliarvot nimenomaan paranevat Atkinsilla tai Zonella, jne. Triglyt alenevat, HDL kohoaa ja LDL pysyy samana. Markku, jos innostut, käy pubmedissa ja pistä hakusanaksi ketogenic diet. Sieltä löytyy tutkimuslyhennelmää sivukaupalla. Toki yksilöllisiä poikkeamia on. Tästä on käyty tälläkin foorumilla vertailuja, on useita jippii-tarinoita, ja sitten muutamalla näin ei ole käynyt.

Ja verenpaine? Olen ollut kohta kolme vuotta ruokavaliolla, joka on melko lähellä Atkinsia. Ensimmäistä kertaa aikuisiässä verenpaineeni on ollut hyvä. Suvussani on rasitetta, ja lääkitystä vihjailtiin jo 18-vuotiaana. Monilla, ei kaikilla kuitenkaan, hiilihydraatin vähentäminen vaikuttaa juuri näin.

Minä syön joka päivä rasvaa vähintään 100 g. Ei siitä tule kuin 900 kcal. Sitten reilusti proteiinia, siitä tulee ehkä 600 kcal. Vielä mahtuu niitä hyviä hiilareitakin joukkoon ilman lihomisriskiä. Ja niin, yksikään kilo ei ole tullut takaisin. Tai yksi tuli, mutta sen hankin melkeinpä väkisin, kun en halua painoindeksini tippuvan alle 21:n.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

100 g sokeria ja muitakin hiilihydraatteja tuottaa (palaessaan elimistössä) n. 400 kcal energia. Yksi sokeripala painaa n. 2,5 g ja tuottaa energiaa n. 10 kcal. Siis kaksi sokeripalaa tuottaa energiaa jo 20 kcal ja kaksi kupillista kahvia tai teetä kahdella sokerinpalalla jo 40 kcal. Neljä tällaista kupillista päivässä tuottaa 80 kcal ja viikossa jo yli 500 kcal. Joten sokerista luopumisella tai sen korvaamisella keinotekoisilla makeutusaineilla kannattaa aloittaa laihduttamisen. Useimmissa elitarvikepakkauksissa on nykyään tuotteen energiasisältö/100 g tai /100 ml. Niiden perusteella jokainen voi laskea saamansa energiamäärän ravinnostaan esim viikossa ja harkita, mistä sitä voi vähentää.

Sanonta "mitä enemmän rasvoja syöt, sitä vähemmän syöt" perustuu siihen, että pieni määrä rasvaa sammuttaa kyllä näläntunteen, mutta 100 g rasvoja tuottaa energiaa peräti 900 kcal. Lauseen loppuosa "ja sitä paremmin laihdut" on jo kyseenalaista. Sen sijaan 100 rasvagramman vähentäminen päivässä vähentää painoa viikossa jo lähes puoli kiloa. Todettakoon vielä se, että 100 g proteiinia ja hiilihydraatteja tuottavat energiaa suunnilleen yhtä paljon n. 400 kcal, mutta 100 g puhdasta alkoholia (etanolia) n. 700 kcal.
lainattu ylempää.


Voi kunpa elämä olisikin näin helppoa. Näitä aina silloin tällöin vilisee naistenlehtien sivuilla. Mutta valtaosa näistä sinällään asiallisistakin vinkeistä päätyy karikkoon, kun ruokavalio ei ole kokonaisvaltainen, eikä ota huomioon nälänhallintaa lainkaan. Koko virallinen paatos on jättänyt tämän kysymyksen kokonaan leipätiedotuksen ja sitä vastaavien tahojen varaan. Ihmisiä pidetään toistensa klooneina ja jokaiselle lyödään samankaltainen rätinki pöytään, ettei sulla voi olla nälkä. Eipä tarvitse montaa metriä kulkea kaupungilla, kun huomaa miten toimimaton systeemi tämä on.

Katsokaapa tavallista tallaajaa, joka vetää jätskitötteröä linja-autopysäkillä syyllisen näköisenä. On syntiä herkutella, jos on kiloja kertynyt vyötärölle. Mutta iso osa tästä porukasta syö jäätelöä tiedostaen, että syö liikaa. Mutta sama osa ei voi olla syömättä sitä, koska olo on uupunut. Tällainen välipala jeesaa ihmisen kotiinsa. Mikäli nyt hän lopettaa kahvistaan sokerin, mutta ei tee mitään muuta, tulee hän korvaamaan menetetyn sokerin jollain muulla, koska elimistö vaatii sen sokerin. On vain ajan kysymys, milloin hän laittaa taas kahviinsa sen saman sokerin ja usein käy vielä niin, että myös sokerin korvikkeeksi otettu ylimääräinen lisä ei poistu ruokavaliosta. Näin saadaan keitetyksi sellainen sokerihumppa, että oksat pois.

Yhteiskunta ja jopa sen virallisetkin elimet ovat aivan kuutamolla koittaessaan etsiä lääkkeitä tähän. Vaikkakin virallisterveelliset ympyrät ja pyramidit toimivat varmasti terveillä ihmisillä, ei ne toimi millään ihmisellä, jolla on elimistö sekaisin. Yritys toisensa jälkeen kaatuu vain ja ainoastaan kauheaan nälkään, jota yritetään ylläpitää itsekurilla. Itsekuria tuetaan kaikkialta tulevalla painostavalla syyllistämisellä. Tällainen ajaa ihmisen maanis-depressiiviseen laihdutuskierteeseen. Niin kauan kun on yllä maaninen vaihe, jaksetaan taistella nälkää vastaan. Kun painonpudotus tyssää ja depis alkaa, lyödään hanskat tiskiin ja kerätään kilot takaisin kuuluisien korkojen kera. Mikäli on onnistuttu pudottamaan paino voidaan hyvällä omallatunnolla nauttia vähän, jolloin piru on napannut jo ranteesta kiinni.

Pahinta kaikesta on, että ihminen tämän rumban jälkeen syyttää kaikesta vain itseään. Harvapa tietää oikeaa syytä kurimukseensa, kun ei sitä tiedä sen kummemmin Diabetesyhdistys, KTL, tai yleislääkäritkään.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Ancel Keysin tutkimusten aikaan itäsuomalaisten rasvansaanti ruokavaliosta oli 39 E%, tämä siis joskus 60-70 -luvulla. Eurooppalaisia rasvankulutuslukuja maittain 70-luvulta lähtien voi tutkailla täällä.

Kokonaiskolesteroli ei ole sydän ja verisuonisairauksien luotettava riskimittari uusimpien riskitutkimusten mukaan (Interheart, Monica).

Kolesteroliprofiiliin rasvat näyttävät vaikuttavan minusta aika lailla toisin, kuin virallinen ravitsemusvalistus antaa ymmärtää: katso esim. http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/5/1146

Tattis Wi! Ensimmäistä en saanut auki, mutta tuo jälkimmäinen artikkeli metatutkimukseen on kolesterolikeskustelulle sitäkin tärkeämpi. Katsokaa erityisesti kuvio 4. Se osoittaa, että virallinen valistus kasviöljyjen paremmuudesta voihin nähden on perusteltu, mutta voita huomattavasti haitallisempi kolesteroliarvojen kannalta on, mikäpä muu kuin hiilihydraatti! Tekijät tuntuvat olevan tuloksesta varsin hämillään...

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tuo ensimmäinen linkki vie valitettavasti suoraan Excel-taulukkoon, eli ilman Exceliä sitä ei saa auki. Mutta toisaalta, Excelissä pyöritellessä siitä saa paljon kiintoisia asioita irti...

Huomenta
Markku näyttä olevan “vanhan koulukunnan” kasvatti ja on liittynyt meihin vai provosoidakseen tätä keskustelu palstaa. Hänen kommentit ovat kuin suomi24 palstalta. Turha hänen kanssaan on väitellä tai edes keskustella, näyttää olevan sen verran vanhan opin sokaisema.
sivusta seurannut.
Tv AP

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

Joo, Ari puhuu asiaa.

Lopettelen tämän turhana tältä erää, koska kerran yksikään kivettynyt ajatus ei liiku. Todettakoon kuitenkin, ettei Markulla ollut tuekseen esittään yhtään kokeellista tutkimusta, jolla olisi väitteitään tukenut...

Wi'lle: Willett'in artikkeli Scientific Americanissa (joulu 2004 tai 2004, kaivan esiin), jossa siteerattiin niitä 60-luvun tutkimuksien dataa mm. POhjois-Karjalan, Japanin ja Kreetan ravinnon rasvapitoisuuksien suhteen kertoi, että silloin sekä P-K.n että Kreetan ravinnon rasvapitoisuus oli 40%.

Mirkalle: Luulen silti että voin korrelaatio liittyy lähinnä voiLEIPÄÄN, ei siihen rasvaan. Peruste: kun tutkittiin suomalaisia miehiä joiden rasvamuutokset olivat lähinnä leivänpäällyksen rasvanlaatua (viittaus kovin vähän markkinoituihin beta-karoteenitutkimuksiin Suomessa ) ei voilla havaittu enää mitään riksiä. Framinghamin mukaan eläinrasva (ja korkeampi kokonaiskolesteroli) vähensivät sydäntautiriskiä, eivät lisänneet sitä...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Olisiko Markku vain saanut muutaman vuorokauden aikana vähän liian shokeeraavan määrän uutta tietoa? Tämän kaiken kerääminen on meiltäkin vienyt monta vuotta. Ja monta epäilyksenkin hetkeä.

En ole minäkään vakuuttunut siitä, että voi olisi terveysriski. Mutta perutelut kasviöljyjen suosimiseen kolesterolinäkökulmasta tuossa meta-analyysissä olivat. Se on fakta. Mutta kuten tunnettua, kolesteroithan eivät suinkaan kerro kaikkea... - Mutta jos haluaa arvojaan viilata virallisen näkemyksen suuntaan, niin tuo kuvio neljä kertoo keinot.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

40-50 -luvuilla yksi ravitsemuksellinen ongelma on voinut olla myös proteiinin vähyys (en toki tiedä, onko tässä yksittäistapauksessa asia niin). Niukka proteiininsaanti johtaa väistämättä kudostuhoihin ja näyttää linkittyvän useisiin sairauksiin. Tuohon aikaan tulivat myös markkinoille margariinit, jotka etenkin alkuvaiheessaan olivat melkoisia transrasvapommeja ja siten erittäin haitallisia terveydelle. Suomalaisista sotien jälkeen lisääntyneistä kansansairauksista iso osa selittyy runsaalla transrasvansaannilla ja tärkkelysvoittoisella, yksipuolisella ruokavaliolla.

Verenpaineasioihin saattaa linkittyä makroravinnesuhteita enemmän hivenaineasiat; sekä kivennäisaineet, että vitamiinit, joiden saanti jalostamalla ja prosessoimalla valmistetusta nykyravinnosta saattaa olla liian niukkaa. Ja lisäksi myös ihmislajille luonnolliset hivenainesuhteet saattavat olla kasvisköyhässä, tärkkelysvoittoisessa ruokavaliossa persiillään (esim. magnesium, kalium, natrium).

Pekka Puskaahan on myös kritisoitu, että hänen Pohjois-Karjalatutkimuksensa kohdistui sodan kokeneeseen sukupolveen, joka varmasti "hieman" rasittui sotavuosina.

Etenkin, kun stressi tosiaankin on SVT-riskitekijä

En sanoisi noin. Markku on asiallinen ja perustelee kantansa. En näe mitään syytä olla väittelemättä hänen kanssaan. Vahinko, että en ole omakohtaisesti perehtynyt lähteisiin, niin että voisin itse ryhtyä siihen. Toisen käden hyvilläkään tiedoilla ei oikein pärjää tiukassa ottelussa.

Sen kyllä ymmärrän, että samasta asiasta ei aina ja jatkuvasti jaksa kukaan vääntää, lopulta väsyy. Mutta sehän ei ole Markun vika, hän on ensimmäistä kertaa asialla, luulisin.

_________________
Timo Kuuselaa mukaillen: Epidemiologisten tutkimusten jälkianalyyseille näytään pantavan liikaa totuusodotuksia.

Toisaalta - mutta toisaalta.
Shit happens.