karppaus.infon arkistoitu foorumi

Samaa mieltä molempien kanssa. Koko ajan saa lukea palstalta kommentteja: "joko olet käännyttänyt työkaveris?", "Ootko saanut lapset ja ukkosi karppaamaan?" jne. Muutama säiekkin on aloitettu tällä tyrkyttämisellä. Kait siitä saa jotaiun iloa, jos työkaverikin karppaa

Tsot, tsot, poju!

Itsekin tänne tulet huitomaan, miten kaikkien pitää urheilla verenmaku suussa, nivelet poksuen, koska se ilmeisesti lienee sitä ainoaa oikeaa liikuntaa?

Minä olen varsinainen karppipastori ja "käännyttänyt" aika monta ihmistä. Entäs sitten? En sano kenellekään, että tämä on ainoa oikea tapa, mutta jos on turhautuneena kokeillut jo kaikkea, niin miksi ei kokeilisi vielä tätä? Pakko ei ole kokeilun jälkeen jatkaa. Mutta kummasti ovat jatkaneet...

Että eläpäs nyt näpäkärsästele siellä!

VT, oletko pääkkö oikeasti vai vaan ärsyttääksesi?

Els tuossa ihan selvästi totesi, että liikunta ei ole ainoa "tapa" pitää elimistö kokonaisvaltaisesti kunnossa. Jos sinä "vaadit" elsiä tekemään omasta mielestäsi tärkeät muutokset, elskin voi "vaatia" sinua tekemään saman... Eli tuleeko tehtyä noita elsin mainitsemia juttuja?

Joskus voi tehdä hyvää hiukan kyseenalaistaa omia "täydellisinä" pitämiään elintapojaan. Sillä tapaa monet meistäkin ovat tänne löytäneet.

Itsekin kerron mielelläni ruokavaliostani, jos joku kysyy. Se ei kai ole "tyrkyttämistä". Tyrkyttäminen edellyttää, että kohde ei ole halukas yhteistyöhön.

Jos välittää lähisukulaisistaan, niin tottakai heille tarjoaa terveellistä vaihtoehtoa ja varsinkin jos sitä kysytään?? Minusta se ei ole tyrkyttämistä. Töissä (/ vieraammat ihmiset) en valista, jos ei erikseen kysytä.

Ja olen huomannut että mieheni ja tyttäreni ovat alkaneet kuikuilla lautaselleni ja haluavat yleensä (omien yläkarppiruokiensa) lisäksi myös näitä minun alakarppisapuskoita. Monesti jopa unohtuu kokonaan ne potut ja leivät. Ja kun sitten vielä kutistun silmissä...ei siinä paljon käännytyssaarnoja enää tarvita .

Jos niin, niin miksi liikunnan tarjoaminen ei sitten ole sopivaa?

Onko joku väittänyt niin (hei, tuokaa rautalankakieppi! )...yleensä normaalissa perhe-elämässä asiat rullaavat omalla painollaan, eikä ole passiivisia osapuolia, joille tarvitsisi koko ajan "tarjota" jotain.

Pitääkö tässä nyt kaikkea erikseen mainita, mitä hyvää perheelleen tarjoaa??: Siis kyllä, kiikutan lastani esim. tanssiharkkoihin, uimaan ja laskettelemaan, ostan uusia suksia ja lenkkareita, käydään yhdessä kävelyllä...10-v:lle ei tarvitse erikseen liikuntaa tarjota! Pärjää muuten tosi hyvin yleisurheilukisoissa!! Parasta valmennusta on näköjään se, kun vakuuttaa lapselle ettei tarvitse voittaa. Voi osallistua kilpailuihin, jos haluaa ja se riittää, että tekee parhaansa :) !

En pakota tekemään mitään (niinkuin oma hiihtokammoni saatiin aikaan!) vaan annan hänen kokeilla, mikä tahansa liikuntamuoto sitten kiinnostaakin.

Tunnen monta reilusti ylipainoista, jotka liikkuvat huimia määriä esim. 20km matkan töihin pyörällä ja/tai aerobicceja, sählyjä, lenkkejä....

Painon määrällä ja liikunnan määrällä ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa, paitsi ehkä sen verran, että ehkä lihasmassakin on keskimääräistä suurempi. Sinä et tätä kuitenkaan näkisi sen ylimääräisen rasvakerroksen takia.

Eli, pelkällä liikunnalla ei laihdu. Ei välttämättä laihdu, vaikka liikkuisi todella paljon ja rajoittaisi kaloreita. Ihmiselimistö on mysteeri

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

NO NIIN! Mä olen ymmärtänyt jotain IHAN TOTAALISESTI VÄÄRIN. Mä onneton olen mennyt harrastamaan sauvakävelyä ja uintia USEITA KERTOJA VIIKOSSA Ja mä karppaan! Ja tunnen olevani tosi virkeä, pirteä ja erittäin työteliäs. Muuten, mun työnantaja ei ole koskaan käynyt jääkaapilla kurkkimassa, mitä mulla on eväänä. Pahoin pelkään, että se kovinkaan montaa työnantajaa kiinnostaakaan, mitä alaiset suuhunsa pistävät.........
Mä olen perustamassa juuri firmaa, ja jos mun pitäisi valita pullansyöjä tai karppi työntekijäksi (jos olisin kiinnostunut siitä mitä kukakin syö), niin kyllä pullasorsa jää leipäjonoon..........

_________________
Tulee eletyksi elämätön elämä, jos ei tee sitä mitä haluaa.

[url=http://www.TickerFactory.com/]

[/url]

Jos sinä nyt ihan tosissaan haluat tämän tietää, niin sinun on kyllä tehtävä siitä ihan tutkimus. Meitä karppaajia on monenlaisia, kuten varmaan olet huomannutkin Löytyy liikunnanharrastajia ja harrastamattomia.

Mikäli etsit yhtä totuutta, et varmasti sitä löydä täällä karppialtaassa kyselemällä. Ja kun teet sen tutkimuksen, voisit sitten tehdä vertailua, miten on muita ruokavalioita käyttävien kohdalla tuo liikunnan osuus.
Onhan noita muitakin tapoja laihduttaa. Sinun pitäisi siis tutkaista kaikkien muidenkin liikuntaharrastukset ja/tai niitten olemattomuus.

Jään mielenkiinnolla odottamaan tutkimustasi.

ot, ot, ot:

Voi olla noin ja ihan kiva ettei tule paineita.

Aikuisten oikeesti kuitenkin oikeassa elämässä parjäävät ne jotka ovat sitä mieltä että "Minä olen paras" ja "Minä voitan" tappiota tulee mutta ne kasvattaa; ne jotka yrittävät vaan tehdä parhaansa saavat huonoimmat työt ja ovat muitten pompotettavissa.

Evilä meni voittamaan muut tekemään parhaansa, lopputuloksen kaikki tietävät.

No kymmenvuotiaan ei ehkä vielä tarvitse tietää kaikkia elämän tosiasioita, mutta melko pian ne on opittava jos haluaa olla "Evilä".

Tiskirätti, tiedän sen, mutta ylpeä sellainen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Jäi toiseksi?

Onko se voittamista jos on kolmas?? Minusta se oli silti Evilän kohdalla itsensä voittamista ja tosi hieno tulos; aivan yhtä mahtavaa, jos olisi voittanut kultaa. Nämä ovat mielipide/makuasioita, eikä niistä ole minusta järkevää kiistellä. Montako lasta sinulla on? Lapsen kysyessä: "..rakastatko sinä minua, vaikken tällä kertaa voittaisikaan??" vastausta ei varmaan tarvitse miettiä kovin kauaa..??

Minusta on ahdistavaa ajatuskin siitä, että vanhempi on valmentajana...vanhemman tehtävä on rakastaa lastaan! Olen nähnyt näitä tapauksia, kun isä on piiskannut tytärtään pienestä asti hiihtoladulla ja vaatinut osallistumaan joka siunaman kisoihin. Sitten viim. urheilulukiossa on tyttären selkä pettänyt ...

Mieluummin rohkea kokeilija kuin pakkomielteinen voittaja, vaikka jälkimmäinen kuinka "menestyisi" elämässä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Sitä kun on maailmassa niin paljon muitakin asioita, joissa voi menestyä ja olla ykkönen. Joku on hyvä juoksemaan, toinen taas piirtämään, kolmas kirjoittamaan, neljäs matematiikassa, viides sosiaalisissa taidoissa.

Ei minun itsetuntooni ole mitenkään vaikuttanut se, etten ollut luokan nopein juoksija. Ja totta mooses - mulla on muuten helvetin hyvä itsetunto! Olen menestynyt elämässä oikein hyvin.

Ja yhtä aikuisten oikeesti: Tuolla ajatustavalla maailmassa on jokaista voittajaa kohtaan tuhansia luusereita.

Jos pitää olla paras, 99,99% meistä tulee aina olemaan häviäjiä.
Selviytyjiä on enemmän, jos pärjää olematta paras.
Tai jos voi olla onnellinen olematta paras.

Jos paras saa talloa ja hyödyntää muita, niin kaikki tulevat tallotuksi. Tämä siksi, ettei edes se paras ei ole pitkässä juoksussa ja pysyvästi - paras...

Missä elämäntotuudessa meitä teollistuneita länsimaiden kermahelmiä tällä hetkellä opettavat Kiina ja Intia... ja kohta vielä lisää.

Ja tuo olin minä...

Onko noin? Muistan jonkun tutkimuksen, jossa tutkittiin tuolla tavalla työelämässä käyttäytyviä. Paremmin lopulta pärjäsivät ne, jotka oikeasti pitivät työstään ja nauttivat "prosessista", eikä lopputulemasta. Paremmin siis mitattuna palkalla ym. mitattavilla jutuilla. Mutta voi sitten miettiä ei-aineellista hyvääkin... uskoisin lopputuloksen olevan samansuuntainen.

Riittää, että voittaa itsensä. Elämä häviäjänä on kurjaa. Aina on kuitenkin joku, joka on älykkäämpi, nopeampi, laihempi, you name it. Ja lapset oppivat noita juttuja (ikävä kyllä), vaikka kotona ei opetettaisikaan.

Pitäiskö tähän nyt sitten laittaa jotakin. Plääh. No laitetaan

Joka hevoselle löytyy ohjastaja.