karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tarvitseeko ihminen hiilihydraatteja ruokavalioonsa?
(12-09-2005 - Asiantuntija ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen)

Hiilihydraattien merkitys ruokavaliossa on mielenkiintoinen ja runsaasti keskusteltu aihe viime aikoina.


Kansanterveydestä ja sairaanhoidosta vastaavat tahot suosittelevat diabeetikoille ja laihduttajille ruokavaliota, jossa on runsaasti hitaasti imeytyviä kuitupitoisia hiilihydraatteja, niukasti rasvaa ja proteiinienkaan osuus ei ole kovin suuri. Tiedotusvälineissä taas aika-ajoin tupsahtaa esiin Atkinsin dieetti, ketogeeninen dieetti, ´Heikkilän´ dieetti tai muu vastaava, jolla kerrotaan laihtuvan nopeasti ja helposti, ja jotka vaikuttavat ihan ´turvallisilta´. Mihin uskoa? Kuka on oikeassa?

Kivikaudella ihminen söi pääasiassa lihaa ja rasvaa saatuaan kiinni jonkin metsän eläimen tai kalan. Lisäksi syötiin marjoja ja joitain kasveja. Viljelytaitoja ei vielä ollut, joten leipä, puurot, riisit ja pastat puuttuivat ruokavaliosta. Ruokavalio oli runsasrasvainen ja runsaasti proteiineja sisältävä ja sisälsi hyvin vähän hiilihydraatteja. Ihmisillä kului runsaasti energiaa ruoan saantiin ja liikuntaa oli useita tunteja enemmän kuin nykyisin. Koneita ei ollut. Tiettävästi kivikauden ihmiset eivät olleet lihavia. Ruokaa sai, kun sitä oli. Varastointimahdollisuuksia ei ollut. Elinikä oli lyhyt. Kehitys kivikaudelta nykyiseen tietokoneaikaan on ollut valtava, eikä se aina ole ollut paras vaihtoehto ihmiselle, jonka fysiologia ja fysiologiset tarpeet lienevät melko lailla samat kuin alkuihmisellä.

Se, miten nyt syödään, on ympärillä olevan yhteiskunnan kehityksen tulos. Ruokavaliosuositukset pohjautuvat tutkimuksiin, tietoon, makutottumuksiin, yhteiskuntapolitiikkaan, turvallisuuteen yms. Suomalaiset esim. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ruokasuositukset on pyritty kokoamaan Suomessa tuotetuista, tutuista, maistuvista elintarvikkeista, joista voi edullisesti koota maittavan ja terveellisen ruokavalion suomalaista geenistöä ja tautiperimää ajatellen.
Diabetestutkimusten mukaan sama ruokavalio sopii myös erittäin hyvin diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Kaikille suomalaisille siis suositellaan ruokavaliota, jossa hiilihydraattien osuus energiasta on n. 50%, rasvan < 30 % ja proteiinin n. 20 %. Suuri hiilihydraattien osuus saa aikaan sen, että rasvan, etenkin kovan eläinrasvan, osuus pysyy alhaisena. Hiilihydraatit tulisi valita kuitupitoisista, hitaasti verensokeria nostavista ruoka-aineista, jolloin verensokeritasapaino pysyy parhaiten tasaisena. Syömisen hallinta on helpompaa ja kuitupitoinen ruoka on ravintotiheää, ja hoitaa ruoansulatuselimistöä, etenkin suolistoa. Hiilihydraatit ovat myös halpaa arkiruokaa.

Erittäin suuri proteiinin saanti ei ole toivottavaa, koska munuaiset joutuvat erittämään ylimääräisen typen proteiinin hajotessa aminohapoiksi. Etenkin eläinproteiini on kallista ja sen tuottaminen on epäekologista koko maailmaa ajatellen. Rasva on energiapitoisin ravintoaine ja etenkin kova eläinrasva on haitallista verisuonistolle ja sokeriaineenvaihdunnalle.

Itse suosittelen mielelläni asiakkailleni suositusten mukaista ruokavaliota sekä diabeteksen hoitoon että ehkäisyyn.

Pärjääkö ihminen sitten ilman hiilihydraatteja? Kyllä. Terve ihminen pärjää jonkin aikaa ruokavaliolla, jossa ei ole hiilihydraatteja. Etenkin 60- ja 70-luvuilla laihdutettiin hyvin lihavia ihmisiä sairaaloissa totaalipaaston avulla. Lihava sai vain vettä, kivennäisaineita ja vitamiineja. Pisin näin toteutettu laihdutus kesti 249 vrk. Paaston pituus määräytyy potilaan rasvavarastojen määrästä.

Jo toisena päivänä paastoajan aineenvaihdunta muuttuu ketoottiseksi, koska ulkopuolisen energiansaannin sijaan energia otetaankin omista rasva- ja rasvattomista kudoksista.
Aivot ja keskushermosto ovat herkimmin liian alhaiseen glukoosin eli sokerinsaantiin reagoivat elimet. Insuliinishokki syntyy, kun insuliinin johdosta elimistössä veren sokeripitoisuus laskee liian alas, eivätkä aivot ja keskushermosto saa tarvitsemaansa nopeaa energiaa, ja ihminen menee tajuttomaksi.

Paastoajalla aivot ja keskushermosto alkavat käyttää paaston edetessä energiakseen pääosin beetahydroksivoihappoa ja asetetikkahappoa, joita syntyy rasvan hajotessa epätäydellisesti elimistössä paaston aikana. Jo muutaman totaalipaastopäivän jälkeen ihminen sietää paastotilaa melko helpostikin, koska hän on ketoosissa, eikä kärsi verensokerin heitoista. Ei siis koe nälkää. Joillakin ketoosi saa aikaan kuvotusta ja päänsärkyä. Samanlainen ketoositilanne syntyy silloin, kun ihminen syö ruokaa, jossa on vain rasvaa ja proteiinia. Niiden sisältämää energiaa ei voida hyödyntää täydellisesti ilman hiilihydraattien läsnäoloa ja näin niiden avulla voi paino myös pudota.

Mitkä sitten ovat tällaisen ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaiset vaikutukset, on toisaalta vielä osittain tuntematonta. Haittoja syntyy lähinnä ruoansulatuskanavassa kuidun vähyydestä johtuen, rasva-aineenvaihdunnassa ja mahdollisesti munuaisten toimintaan. Tällainen ruokavalio muodostuu väkisinkin yksipuoliseksi ja kalliiksi.

Terve ihminen voi toki kokeilla ja noudattaa ketogeenista ruokavaliota haluamansa pituisia ajanjaksoja, mutta diabeetikoille en sitä suosittele. Kohtuus kaikessa on lause, joka pätee parhaiten myös ruokatottumuksia ajatellen.

Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti

http://www.novodiabetespalvelu.fi/view.asp?ID=917

(sinänsä mielenkiintoista että hän(kin) on alkanut julkisesti esitettyjen kysymysten seurannaisena selvitellä asiaa ja päässään askarrellut asian kanssa. Työ vaan näyttää olevan kovasti kesken ja ymmärrys ihmisen aineenvaihdunnsta edelleen kovin puutteellinen asiantuntijarooliinsa nähden)

Hänenkin juttujaan kuitenkin kohtaa aika moni diabeetikko. (valitettavasti)

just just! Alku oli vaikuttava..juuri noin minäkin tähän elämäntapaan 'eksyin'. Mutta sit loppu!!! voi hemputti sentään!!!

_________________
UUSI ELÄMÄ 9.5-05
joka karkaillut vääriin lammikoihin välillä
Karppi nro 1376

Kyllä, positiivista, että on selvittänyt asiaa. Puutteista ja virheistä huolimatta tuossa oli moni asia kohdallaan.

Tuossa olisi hyvä paikka ajatustenvaihdolle.

_________________
Hyväkarppaava harrastelija.

Ai jaa, mulla ja monella muullakin kai "haittoja syntyy ruuansulatuskanavassa" lähinnä viljasta...

Kivikaudella ihminen söi pääasiassa lihaa ja rasvaa saatuaan kiinni jonkin metsän eläimen tai kalan. Lisäksi syötiin marjoja ja joitain kasveja. Viljelytaitoja ei vielä ollut, joten leipä, puurot, riisit ja pastat puuttuivat ruokavaliosta. Ruokavalio oli runsasrasvainen ja runsaasti proteiineja sisältävä ja sisälsi hyvin vähän hiilihydraatteja.

Runsasrasvainen ? kyllä, kun ihminen pyydysti kalan ja söi sen oli se vaarallista, koska ei vielä osattu täsmä pyydystää vain vähärasvaisia kaloja ja saatettiin syödä jopa lohta. Kuka on muuten tutkinut riistaeläinten rasvaisuutta verrattuna nykyisiin väkisin syötettyihin karsinassa seisoviin eläimiin? blondin logiikalla riista silloinkin on ollut kohtuullisen vähärasvaista ja arvatkaa kokattiinko niitä eväitä silloin öljyissä ja paisteltiinko viinereitä edes kohtuullisesti.



Ihmisillä kului runsaasti energiaa ruoan saantiin ja liikuntaa oli useita tunteja enemmän kuin nykyisin. Koneita ei ollut. Tiettävästi kivikauden ihmiset eivät olleet lihavia. Ruokaa sai, kun sitä oli. Varastointimahdollisuuksia ei ollut. Elinikä oli lyhyt.

elinikään ei kai vaikuta mikään muu kuin ravinto




Se, miten nyt syödään, on ympärillä olevan yhteiskunnan kehityksen tulos. Ruokavaliosuositukset pohjautuvat tutkimuksiin, tietoon, makutottumuksiin, yhteiskuntapolitiikkaan, turvallisuuteen yms. Suomalaiset esim. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ruokasuositukset on pyritty kokoamaan Suomessa tuotetuista, tutuista, maistuvista elintarvikkeista, joista voi edullisesti koota maittavan ja terveellisen ruokavalion suomalaista geenistöä ja tautiperimää ajatellen.

Ruokavalio suosituksiin siis vaikuttavat muutkin kuin terveysseikat....hmmmm...oman ruokavalioni muotoon en kyllä antaisi vaikuttaa naapurin Pertin makutottumukset tms. Jännä juttu muuten, suomessa tuotettuihin tuttuihin ja maistuviin elintarvikkeisiin kuuluu siis ennemmin pasta ja riisi kuin vaikka lanttuhöystö


Diabetestutkimusten mukaan sama ruokavalio sopii myös erittäin hyvin diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Ja mihinköhän tutkimukseen tässä viitataan, niitäkin on moneen lähtöön?




Hiilihydraatit ovat myös halpaa arkiruokaa.

ja mitäköhän tekemistä tällä on terveyden kanssa?
Jos käyttää vähän enemmän ruokamenoihin (hankkien luonnollisia ruoka-aineita loufättien jne. teollisesti käsiteltyjen sijaan), saattaa välttää apteekki kulut kokonaan.



Etenkin eläinproteiini on kallista ja sen tuottaminen on epäekologista koko maailmaa ajatellen.

Tädin pitäisi varmaan päättää mikä olikaan se jutun pointti, terveys, hintapolitiikka vai maailman pelastuminen. Kokemukseni mukaan tässäkin on mahdollista löytää hyvä keskitie, eikä karppaus tarkoita automaattisesti suurempaa lihan määrää lautasella



Rasva on energiapitoisin ravintoaine ja etenkin kova eläinrasva on haitallista verisuonistolle ja sokeriaineenvaihdunnalle.

Onko siis ehdoton sääntö, että energiapitoisempaa ruoka-ainetta tulee syödä grammamääräisesti yhtä paljon kuin vähäenergisempää?




Jo toisena päivänä paastoajan aineenvaihdunta muuttuu ketoottiseksi, koska ulkopuolisen energiansaannin sijaan energia otetaankin omista rasva- ja rasvattomista kudoksista.
Aivot ja keskushermosto ovat herkimmin liian alhaiseen glukoosin eli sokerinsaantiin reagoivat elimet. Insuliinishokki syntyy, kun insuliinin johdosta elimistössä veren sokeripitoisuus laskee liian alas, eivätkä aivot ja keskushermosto saa tarvitsemaansa nopeaa energiaa, ja ihminen menee tajuttomaksi.


tajutonta

Siis terve voi hyvin ketoilla ja paastota, mutta siitä aiheutuu tajuttomuus...



Jo muutaman totaalipaastopäivän jälkeen ihminen sietää paastotilaa melko helpostikin, koska hän on ketoosissa, eikä kärsi verensokerin heitoista. Ei siis koe nälkää.

Totaalipaastossa ja atkins ketoosissa ei siis nähdä mitään eroa, vaikka toisessa elimistöltä jää saamatta välttämättömät rasvat ja proteiinit.




Mitkä sitten ovat tällaisen ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaiset vaikutukset, on toisaalta vielä osittain tuntematonta.Haittoja syntyy lähinnä ruoansulatuskanavassa kuidun vähyydestä johtuen, rasva-aineenvaihdunnassa ja mahdollisesti munuaisten toimintaan.

Ja kuinka pitkäaikaisia (tieteellisiä) tuloksia olikaan muista ruokavaliosta?



Tällainen ruokavalio muodostuu väkisinkin yksipuoliseksi ja kalliiksi.


hauki on kala, hauki on kala...tottakai ruokavalio on yksipuolinen jos pasta ja leipä vaihdetaan säkilliseen kasviksia



Kohtuus kaikessa on lause, joka pätee parhaiten myös ruokatottumuksia ajatellen.

Tule katsomaan mitä tapahtuu hypoilijalle kohtuuden kanssa prkl! jos on joku mittari, jolla voi mitata ja todeta nälän joka ilmestyy tunnin sisällä monipuolisesta ja terveellisestä ateriasta!!



Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti

pahoitteluni suuresta kirjoitusvirheiden määrästä, ei saisi kirjoittaa kiukkuisena ja kiireisenä, mutta joskus on pakko


HUOM: katsokaas minkälaisia mainoksia ja kuinka paljon on ravitsemusterapeuttien lehdessä:

http://www.ravitsemusterapeuttienyhdist ... Bolus3.pdf

Ei ihme että loufätti einekset on niillä lähempänä sydäntä kuin vaikka kotimaiset kasvikset.

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Kuten peruna?



Kuka sanoo että kysymys olisi ollut metsän eläimistä? Neanderthalit elivät metsissä mutta kuolivat sukupuuttoon. Muinaissuomen asukkaat söivät meren eläimiä kuten hylkeitä.



Hyönteisiä toukkineen ja hunajaa. Sieniä.



Perustuen mihin?



Mun pitäisi pitää askelmittaria kun minä ravaan pitkin palvelutalon käytäviä.



Miten olisi vaikkapa viimeinen jääkausi varastointimahdollisuutena?



Suomalainen ravitsemusajattelu on ilmeisesti arjalaisen rotuopin viimeinen varastointimahdollisuus. Täällä vallitsee kummallinen käsitys siitä että suomalaiset jotenkin eroaisivat muista kansoista. Eivät eroa.



Ovatko nämäkin niitä joiden työhaastattelut Saksassa päättyivät rotumielipiteeseen?


Kuidun ravintoarvo on nolla.


Kehäpäätelmä.



Perustelematon väite.

En jaksa jatkaa....

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Suomalaisille suositeltu ruoka tuontihedelmineen, koreine talvisine tuontivihanneksineen, tuontisoijineen ja tuontiöljyineen ei ole erityisen kotimaista. Jopa vilja tulee suurimmaksi osaksi muualta maailmasta - sokerista (ainakin kohta) ja kaiken maailman ravintolisistä ja lisäaineista puhumattakaan. Suomalaisen näköisissä elintarvikkeissa toki voi olla paljonkin suomalaista työtä - vaikkapa kun itämaisesta riisistä ja puolalaisesta rukiista ja ties mistä tulleesta hyväsitkoisesta vehnästä tehdään suomalaisessa suurkeittiössä niitä terveellisiä ja kotimaisia karjalanpiirakoita. Muttei suomalainen työ tee raaka-aineita kotimaisiksi...

Karppiruoka sen sijaan on yllättävän kotimaista, koska useimmat sen peruselintarvikkeet ovat tuoreita. Mm. liha, munat, marjat ja useimmat normaalirasvaiaset maitotuotteet sekä monet perusvihannekset ovat pääasiassa kotimaista alkuperää.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Onko tässä vastauksessa virheitä?

"Vastauksen lähettäjä Tuula Heikkinen:
Hei!

Siihen, kumpi on terveellisempää voi vai margariini, törmää aika ajoin edelleenkin, vaikka voin ja margariinin käyttö on aika lailla vakiintunut. Sekä voilla että margariineilla on omat kannattajansa.

Voi on 80 % eläinrasva ja sen rasva on voita, jonka rasvahapoista n. 55 % on tyydyttyneitä, n. 20 % kertatyydyttymättömiä, n. 2 % monityydyttymättömiä ja loput n. 3 % transrasvaa. Tyydyttynyt eli kova rasva ja transrasva ovat yhtä haitallisia veren kolesterolin suhteen. Ne heikentävät maksan toimintaa, eikä maksa pysty poistamaan verestä kolestrolia tehokkaasti ja veren kolesteroli saattaa siksi nousta.

Voissa on luonnostaan muutama % transrasvaa, koska sitä syntyy märehtijöiden pötsissä. Lisäaineitten määrä voissa on vähäinen.
Margariineissa on aiemmin esiintynyt pieniä määriä transrasvaa, joka on syntynyt kasviöljyjä kovetettaessa. Nykyisissä margariineissa ei ole transrasvaa. Niiden rasva on kasvirasvaa.
Margariineissa ja kasvirasvalevitteissä, joiden rasvapitoisuuksissa on nykyisin runsaasti eroa 80 %:sta 28 %:iin, pääosa rasvahapoista on yksinkertaisesti tyydyttymättömiä ja loput tyydyttyneitä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Joisssain margariineissa on myös kasvistanolia tai kasvisterolia, joiden avulla osa syödystä kolesterolista ei imeydy, ja niiden avulla voidaan alentaa veren kolesterolia.

Leivonta- ja ruoanvalmistusmargariineissa kovan rasvan osuus on suurempi kuin levitteissä. Juoksevissa kasviöljyvalmisteissa taas kovan rasvan osuus on hyvin pieni.

Jos leipärasvaa valitaan terveydellisistä syistä, suosittelen margariineja ja kasvirasvalevitteitä, koska niiden rasvakoostumus on parempi kuin voin ja ne levittyvät paremmin leivälle. Niiden lisäaineista ei myöskään ole mitään vaaraa.

Voi on aromikasta, mutta ei sopivaa jokapäiväiseen käyttöön etenkin, jos on taipumus II-tyypin diabetekseen tai korkeisiin veren rasva-arvoihin. Sitä voi käyttää silloin tällöin ruoan valmistuksessa aromin antajana. Muuten susosittelen ruoanvalmistusrasvaksi ruokaöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta tai yli 60 % margariinia.

Jos henkilö on normaalipainoinen, eikä hänellä ole diabetesta tai sydänverisuonisairauksia itsellään tai lähiomaisilla, voi rasvan valita vaihdellen eri rasvoja ja niitä kohtuullisesti käyttäen nauttia vuoroin mistä haluaa.
Kohtuus on kaikessa hyvä asia.

Hyvää kesää !
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti "
http://www.novodiabetespalvelu.fi/view. ... he=nocache

Joo tässä. Ihme, että tällaista kuulee kaiken lisäksi aika usein. Mistähän tämä tieto on peräisin?



Puolitotuus, leivontamargariineissa on yhä transrasvaa, mutta niistähän me emme välitä muutenkaan.



Ei valita leipärasvaa ja rasvan levittyvyys on vain tekninen ongelma.



Perustelematon heitto.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Jassoo. Puhutaankohan nyt teollisesta transrasvasta vai täyttä puutaheinää? Voilla tuota ei synny.

Jättää mainitsematta, että margariinien pitkäketjuiset tyydyttyneet rasvat ovat ikävämpiä kuin voin tyydyttyneet. Jättää mainitsematta CLA:n. Jättää mainitsematta, että voista on eristetty yli 400 eri ainesosaa, eikä niiden vaikutuksia tunneta. Jättää mainitsematta, että eläin rasvan käyttö on jäänyt osoittamatta haitalliseksi hyvin monessa tutkimuksessa. Jättää mainitsematta, että maitorasvan on osoitettu suojaavan syövältä eräissä tutkimuksissa. Jättää mainitsematta, että voinsyöjillä on vähemmän allergioita kuin margariininsyöjillä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/