karppaus.infon arkistoitu foorumi

Jotkut Atkinsin dieettiä kokeilleet, esim.
http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... c&start=75
ovat tunteneet sydämen rytmihäiriöitä. Sellaisen sattuessa kannattaisi tarkastella, onko tällaisesta vähihiilihydraattisesta ravinnosta tullut riittävästi magnesiumia. Yhdysvaltain hallituksen tutkimuslaitos
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tie ... 02_01.html

on osoittanut, että kun magnesium päivittäinen saanti jää pienemmäksi kuin nykyinen saantisuositus, 320 mg/vrk, siitä aiheutuu eteis- ja kammioperäisiä rytmihäiriöitä.

Tämä tulos saatiin satunnaistetusta kokeesta, jossa 22 naista otettiin tutkimuksiin sairaalaan aineenvaihduntahäiröitä hoitavalle osastolle. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista puolet sai tavallisia ruokia, ja toinen puoli vastaavia ruokia, joiden magnesiumin määrää vähennettiin puoleen saantisuosituksesta. Koehenkilöiden punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumpitoisuus mitattiin ja heidän sydänfilmiään (EKG) tallennettiin Holter-laitteiston avulla noin 21 tunnin ajan.

Vähän magnesiumia sisältävällä dieetillä olleiden naisten punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumarvot laskivat merkitsevästi, mutta kenellekään ei kehittynyt varsinaista magnesiumin tai kaliumin puutetta. Sydänfilmiin ilmaantui huomattavan runsaasti eteis- ja kammioperäisiä lisälyöntejä.

"Suositeltu päiväannos 320 mg näyttää riittävältä; 130 mg on liian vähän. Henkilöt, jotka asustavat pehmeän veden alueella, ihmiset jotka käyttävät nesteenpoistolääkkeitä ja (potilaat) jotka ovat alttiita magnesiumin lisääntyneelle eritykselle saattavat tarvita enemmän magnesiumia kuin muut ihmiset", tutkijat kirjoittavat.

Magnesiumin piilevä puute on viime vuosikymmenien ilmiö. Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt havaitsi 1900-luvun alussa, ettei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Silloin magnesiumin saanti (n. 1200 mg/vrk) oli 3-4 kertaa suurempaa kuin nykyisin, jolloin sydäninfarkti on tuiki tavallinen kuolinsyy. Nykyään ruoka on niin puhdistettua (raffinoitua), että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan. Magnesium suojaa sydäntä myös digitaliksen (digoxin) haittavaikutuksilta.

Lisätietoa, ks.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html

Luettuani tämän kohdan viime syksynä sivuilta
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
aloin syödä enemmän kokojyväviljaa, soijarouhetta sekä auringonkukan- ja pellavansiemeniä sisältävää leipää. Aikaisemmin kun leipä oli lopussa, en usein viitsinyt poiketa kauppaan ostamaan lisää vaan söin sen sijaan kaapistani varalla olevia fruktoosirinkeleitä, jotka on pääosin valmistettu valkoisesta vehnäjauhosta. Nykyäänkin minulla on niitä elintarvikkeiden loppumisen varalle mutta niitä kuluu huomattavasti vähemmän kuin ennen, ja viimeiset syön useimmiten yli-ikäisinä.

Magnesium vähentää suonenvetoa ja ns. levottomat jalat -oireita (restless legs). Eräässä tutkimuksessa 73 raskaana olevaa naista käytti 3 viikon ajan magnesiumia tai plaseboa. Levottomat jalat -oire väheni merkittävästi magnesiumia saaneilla (83).

Johtuisikohan lisääntyneestä magnesiumin saannistani se, että minulta ovat pohkeitteni öiset suonenvetokohtaukset vähentyneet huomattavasti viime syksyn jälkeen? Aikaisemmin ne olivat minulle suoranainen riesa etenkin talvisin, mutta viime talvena niitä oli vain muutamia eivätkä ne yleensä uusiutuneet muutaman vuorokauden kuluttua.

Lihastyö vaatii runsaasti energiaa, jota magnesium tuottaa. Sen puute johtaa lihasvoiman heikkenemiseen ja väsymiseen, ja vastaavasti magnesiumlisä kohottaa suorituskykyä. Magnesium on erittäin tärkeää sydänlihakselle, ja se estää myös verenpainetta nousemasta liian korkeaksi. Sydänpotilailla on usein piilevää magnesiumin puutetta, jonka korjaaminen ruuan lisänä nautitun tai suoneen annetun magnesiumin avulla parantaa potilaan kliinistä tilaa merkitsevästi. Piilevä magnesiumin puute aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä; lue tuore raportti
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tie ... 02_01.html

Ravinnon sisälöstä vedetyt päätelmät ovat hankalia. Elimistö säätää hyvin laajoissa rajoissa sekä sisäänottoa että poistumaa. Ne kun eivät ole mitään passiivista "imeytymistä". Jos ravinnossa on esim 1200mg magnesiumia ei se suinkaan tarkoita että elimistöön sisään siitä tulee 1200mg. Se voi olla esim 100mg ja toisaalta jos ravinnossa olisi vain 300mg sisään saattaa tulla siirretyksi lähes se koko määrä tarvittaessa. Jos ravinnossa on vähemmän kuin elimistö haluaa ja tarvii siitä, jää vajetta, varsinainen vaje syntyy kun kyseisen aineen "varasto" hupenee liikaa. Nuo imeytymiset ja sisäänsiirtämiset ovat mutkikas prosessi samoin kuin poistumankin säätely. Parempi luonnoillisesti on se että ravinnosta on saatavilla ylimäärää jolloin elimistöllä on siten mahdolisuus otta siitä sopivaksi katsomansa määrä sisään. ravinnon sisällössä saattaisi olla hyvä olla nykyistä suositusta enemmän esim magnesiumia. (lisänä pitää muistaa että useat kivennäisäineet ym "hivenet" vaikuttavat mutkikkaalla tavalla toisiinsa samoin kuin vitamiinitkin toisiinsa ja näihin muihin "hiveniin").

Mistäs sitä magnesiumia taas saikaan? Leipä ei kyllä ole ainoa vaihtoehto:
Finelistä 100 eniten magnesiumia sisältävää

Ei leipä tietenkään ole ainoa magnesiumin lähde, mutta sata vuotta sitten se kyllä oli maassamme suurimmalle osalle väestöä. Maamme ulkomaankauppa oli silloin paljon vähäisempää kuin nykyään. Työväestön palkkataso oli silloin niin alhainen, ettei kovinkaan monella ollut varaa ostaa kovin paljoa tuontitavaraa. Esim. kahvin kulutus henkeä kohti oli vuosittain vain n. 2 kg ja sokerin n. 7,5 kg. Tällä hetkellä vastaavat lukemat ovat n. 11 ja 40-50 kg.

Mantelit, suklaa, kaakaojauhe, pähkinät, mineraalisuola, basilika, tofu,...

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Annoskoolla "keskimääräinen" saa ihan mielenkiintoisen. Ruisnäkkileipä sijalla 241.

http://www.fineli.fi/topfoods.php?compi ... =m&lang=fi

Kyllähän vilja kiistämättä yksi merkittävä Mg lähde on ollut.

Tattis pappa, tuohan oli mielenkiintoinen haku, en ole tätä annos-hakua huomannutkaan. Eipä siellä juuri viljat juhli. Vilja on ollut vain tärkeä lähde kun muuhun ruokaan ei juuri ollut varaa. 1900-luvun alussa myöskin keski-ikä oli nykyistä alempi, oli huomattavasti tyypillisempää kuolla tuberkuloosiin ym. infektiosairuksiin kuin sydäntautiin, eli tuo Markun väittämä kausaalisuus sydäterveyden ja viljan välillä on kaukaa haettu.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Siis? Tuolla perusteella kyllä jo melkeen voi sanoa vedenkin tuottavan energiaa. Sen puutehan aiheuttaa...

No pirskatti, ollutkin hakusessa toi magnesiumin rooli.

Ehditkin jo ajat sitten

Jep, ite vedän ekstra magnesiumia puntista koska totesin että se ehkäisee kramppeja. Samoten kyl vois muutenkin elektrolyyttejä kiskoo enempi, on vaan toi vähäsuolasuuden mantra menny sitkeeseen.

_________________
Roheiinia ja rasvaa, sillä se liha kasvaa.

Näin sanotaan sivulla
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html

kappaleessa: (miten magnesium vaikuttaa) Sydämeen, lihaksiin ja verisuoniin.

Asiaa selitetään edellisessä kappaleessa, jonka otsikko on

Soluissa

Solut tarvitsevat magnesiumia jakaantumiseen ja entsyymien tuottamiseen. Ne huolehtivat hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen aineenvaihdunnasta. Liian niukka magnesiumin saanti vähentää solukalvojen läpäisevyyttä, jolloin soluista vuotaa ulos kaliumia ja magnesiumia; samalla soluihin virtaa sisään liikaa natriumia ja kalsiumia. Natriumin sisäänvirtaus johtaa noidankehään, jossa solukalvojen läpäisevyys entisestään lisääntyy ja solun toiminta kärsii ja solu vahingoittuu ja kuolee. Magnesium on luonnollinen ja tehokas kalsiumestäjä. Lihas- ja sydänsoluissa magnesium osallistuu ATP-molekyylien eli energian tuottamiseen.

Tarkemmin sanottuna saamme energian nauttimistamme ravintoaineista, joiden palaessa elimistössämme energia vapautuu. Magnesium osallistuu energian siirtämiseen mm. lihas- ja sydänsolujen käyttöön.

Magnesiumin imeytymisestä todetaan kappaleessa:

Imeytyminen ja hyväksikäyttö

Noin 30-40% ruuan magnesiumista imeytyy suolistosta vereen. Kun magnesiumin saanti vähenee, lisääntyy imeytymisprosentti. Elimistö pyrkii siten turvaamaan mahdollisimman hyvän saannin. Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Magnesiumin imeytyminen vaatii seleenin, B6- ja D-vitamiinien sekä lisäkilpirauhasen parathormonin läsnäoloa. Magnesiumia erittyy virtsaan noin 100–150 mg/vrk. Kalkki, natrium ja eräät hormonit säätelevät magnesiumin eritystä virtsaan.

Magnesiumia käytetään eniten sulfaattina, joka on yleisin magnesiumsuola sairaalakäytössä. Lisäksi Mg-oksidi (MgO) ja monet muutkin Mg-suolat imeytyvät hyvin. Eri tuotteiden välisessä imeytymisessä ei ole sellaisia eroja, kuin mainonnassa yritetään väittää.

Mainitsemassani kappaleessa
Sydämeen, lihaksiin ja verisuoniin

todetaan myös seuraavaa:

Pitkäaikainen magnesiumin puute voi aiheuttaa aortan, kaulavaltimon ja raajojen verisuonten kovettumista eli arterioskleroosia. Magnesium vahvistaa valtimon sisäpintaa ja ehkäisee sen romahtamista sisäänpäin (kuin puhkiruostunut auton pakoputki), joka on usein sydän- tai aivoinfarktien välitön syy. Magnesiumin verisuonen seinämää vahvistavasta vaikutuksesta on MEDLINE-tiedokannassa jo 238 tieteellistä raporttia.

Eräässä kaksoissokkotutkimuksessa 50 sepelvaltimotaudista kärsivää koehenkilöä nautti magnesiumia 750 mg/vrk, jolloin heidän rasituksensietokykynsä koheni merkittävästi. Toisessa satunnaistetussa kokeessa 42 koehenkilön veritulpan riski väheni. Magnesiumlisä ehkäisee verenpaineen liiallista kohoamista, parhaiten yhdessä seleenin, sinkin ja foolihapon ja muiden B-vitamiinien sekä välttämättömien rasvahappojen kanssa. MEDLINE-tietokannassa on noin 1400 tieteellistä raporttia magnesiumin vaikutuksesta verenpaineeseen. Magnesium suojaa myös aivosoluja aivoveritulpan aiheuttamilta vaurioilta.

Ja paljon muuta.

Vesi ei varsinaisesti tuota energiaa, mutta sekin osallistuu energian kuljettamiseen soluihin.

_________________
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Tofua, mineraalisuolaa ja tummaa prosenttisuklaata mennytkin oikein hyvin. Eilen myös manteleita.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Jotkut Atkinsin dieettiä kokeilleet, esim.
http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... c&start=75
ovat tunteneet sydämen rytmihäiriöitä. Sellaisen sattuessa kannattaisi tarkastella, onko tällaisesta vähihiilihydraattisesta ravinnosta tullut riittävästi magnesiumia.

Tämä oli kuitenkin hyvä pointti Markulta ja vastaukset antavat uusille karpeille tietoa että Magnesiumia tarvitaan. Itse käytän soijajauhoja jos leivotaan ja pähkinöitä syön myös. Onkos toi mineraali suola samaa kun merisuola?

_________________
viewtopic.php?f=16&t=38887&p=1182778#p1182778
viewtopic.php?f=11&t=59364 sapuskapäikky

Onhan totta se, että tuberkuloosi oli 1900-luvun alussa maamme yleisin kuolemansyy. Moni kuoli siihen jo nuorena, mutta monet saattoivat potea sitä vuosikymmeniä ja menehtyä johonkin aivan muuhun sairauteen. Kukaan ei kuitenkaan saanut sydäninfarktia. Eivät myöskään ne, jotka säästyivät tuberkuloosilta. Kaikki saivat magnesiumia riittävästi, kun leipä valmistettiin kokojyväviljasta. Magnesium on erittäin tärkeää sydänlihakselle, ja se estää myös verenpainetta nousemasta liian korkeaksi.

Tällä hetkellä sydäninfarkti on hyvin yleinen kuolemansyy kaikissa länsimaissa. Mutta Etelä-Afrikassa se oli 1960-luvun lopulla länsimaista tasoa vain valkoisen väestön keskuudessa. Värillisen väestön keskuudessa se oli vain noin kymmenes osa siitä. Tosin värillisen väestön keskimääräinen elinikä oli silloin vain vähän alle 50 vuotta, kuten meilläkin 1900-luvun alussa. Valkoisen väestön keskimääräinen elinikä oli noin 20 vuotta korkeampi. Tämäkään ero ei selitä yksinään näin suurta eroa sairastumisessa sydäninfarktiin, koska värillisistäkin jo lähes puolet saavuttaa 50 vuoden iän. Sivulla

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html

todetaan myös seuraavaa:

Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä.

Eikös Etelä-Afrikassa juuri valkoinen väestö kuluta eläinrasvoja ja valkuaisaineita (mm. lihaa) huomattavasti enemmän kuin värillinen väestö? Tuskin tilanne on paljoakaan muuttunut apartheidin päättymisen jälkeen. Valkoinen väestö on edelleenkin varakkaampaaa ja lihavuus sen keskuudessa yleisempää ja eläin rasvojen kulutus henkeä kohti suurempaa.

Vaikuttaa siis siltä, että eläinrasvalla on sittenkin vaikutusta sydäninfarktin syntymiseen. Ainakin silloin, jos ravinnossa ei ole riittävästi magnesiumia!

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Mutta kun Euroopan huolellisissa tilastoissa eläinrasvan ja sydänataudin välille ei saada mitään korrelaatiota! Ei mitään! Eniten lihaa syövät maat johtavat sydänterveystilastoja ja vähiten lihaa syövät maat sydänsairaustilastoja. Samoin kasvikset korreloivat. Ja elintaso korreloi.

Mutta en minä riittävää magnesiumin saantia suinkaan vastusta.

Mineraalisuola ei ole sma kuin merisuola, mineraalisuolaa markkinoidaan mm. Pan-suolan nimellä, Pirkka-versio on huomattavasti edullisempi.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

1900 luvun alussa ei ollut margariinia, eineksiä kaupan hyllyillä, sipsilöistä ei kuunaan kuultukkaan, jäätelöä oli kuultu olevan, joskaan ei kasvirasvaversiosta tiennä kukkaan. Silloin voi oli voita, läski läskiä, eikä broilereita tunnettu edes politiikassa. Sokeria käytettiin muutama prosentti siitä, mitä nyt. Rypsiöljyä ei ollut olemassakaan, eikä paljon muitakaan öljyjä.

Eli vaikka magnesium on hyvä aine, ei se nyt sentään välttämättä kaikkea selitä. Biovitan tiedot eivät ole oikein rasvan laadun kannalta. 100 vuotta sitten käytettiin vain eläinperäisiä rasvoja. Hydraaminen olisi voinut tarkoittaa vaikka sänkyleikkejä, kun sellaisesta ei oltu kuultukaan.
Mistäs sitä tietää, vaikka kuhmolainen kairankävijä olisikin kysellyt hydrausseuraa iltatulilla?

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Harmi vaa ettei sellasta "eläinrasvaa" ole olemassakaan. Ei se magnesiumparka ymmärrä tuleeko se vaikkapa linolihappo siasta vai oliivista.

Markku, voisitko selittää ja vaikkapa ja höystää sitä esim johonkin lähteeseen viitaten, millä tavalla elimistö erottaa rypsiöljystä sekä siasta tulleen palmitiinihapon. Sen eläinrasvan ja kasvirasvan toisistaan. Olisin hyvin innostunut kuulemaan elänrasvan ja kasvirasvan erottelusta elimistössä.

Luulen kylläkin että siinä käy kuten pikkukallelle joka viittasi kun kysyttiin mitä sähkö on... "minä tiesin kyllä.. mutkun mä unohdin" ... " U n o h d i t !? - - - harmillista kalle, olit ainoa ihminen maailmassa joka tiesi ja menit ja unohdit... todella harmillista"

Mutta olisin kiitollinen jos kuitenkin yrittäisit jotenkin sen asian selvittää, se saattaisi tuottaa lisää oppia... kun hivenen tutustautaan asiaan ja tongitaan sitä ja sen juuria...