|
(En ole varma onko tämä ollut täällä jo, mutta en löytänyt)
Aamulehti 23.08.2007, Artikkelit, ARTIKKELISIVUT, sivu 2, Torstaivieras
Pihvi saastuttaa enemmän kuin auto
Christer Pursiainen
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, vanhempi tutkija Nordregio-tutkimuslaitoksessa Tukholmassa.
Olitko tyytyväinen, kun pääministeri Matti Vanhanen julisti ilmastonmuutoksen hidastamisen hallituksensa tärkeimmäksi ympäristöpoliittiseksi tavoitteeksi? Entä lämmittikö mieltä, kun EU päätti tulla ilmastonmuutoksen torjunnan malliyhteisöksi?
Oletko itsekin alkanut säästää energiaa osallistuaksesi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen? Ehkä käytät entistä useammin joukkoliikennettä oman auton sijasta tai harkitset jopa bioauton hankkimista?
Sinänsä hyviä asioita, mutta aivan turhaa puuhastelua - jos olet lihansyöjä.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n vajaa vuosi sitten julkaistu neljäsataasivuinen raportti paljastaa koruttomia lukuja. Lihan tuotanto on suurempi kasvihuonekaasujen lähde kuin liikenne. Se vastaa lähes viidenneksestä kaikista päästöistä.
New Scientist -lehden heinäkuussa julkaisemien japanilaisten tiedemiesten laskelmien mukaan yhden pihvikilon kuluttaminen vastaa kasvihuonekaasuissa samaa kuin lähtisi kolmeksi tunniksi autoajelulle ja jättäisi varmuuden vuoksi kotona valot päälle.
Kasvit kierrätetään pöytään eläimen kautta
Maapallon väestöstä noin kaksi miljardia ihmistä käyttää runsaasti eläinkunnan tuotteita ravinnossaan, mutta noin neljä miljardia elää vielä pääosin kasvisravinnolla. Toistaiseksi. Lihan tuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Lihansyönti on suoraan verrannollinen henkilöä kohti lasketun kansantuotteen kasvun kanssa. Kehittyneissä maissa lihansyönti on jo nyt huippulukemissa, mutta erityisen nopeasti se lisääntyy Kiinan kaltaisissa kehittyvissä maissa niiden vaurastuessa.
Suomi on noudattanut samaa kaavaa. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen söi 70 vuotta sitten keskimäärin 25 kiloa lihaa vuodessa, 30 vuotta sitten noin 50 kiloa ja tällä vuosikymmenellä jo 75 kiloa.
Se on silti alle länsieurooppalaisen keskiarvon ja paljon alle yhdysvaltalaisen. Amerikkalainen syö keskimäärin 120 kiloa lihaa vuodessa. Kasvunvaraa lihansyönnille siis löytyy Suomessakin.
Jos sivuutetaan eettiset kysymykset ja tarkastellaan lihansyöntiä puhtaasti energiatalouden näkökulmasta, on järjetöntä, että kasvistuotteet ikään kuin kierrätetään eläimen kautta ihmisen ravinnoksi.
Liha on erinomainen valkuaisaineen lähde, mutta ravintotieteilijöiden mukaan se voitaisiin helposti korvata suoraan kasvisravinnolla.
Jos lihan tuottamisen ja kuljettamisen kaikki energiakulut lasketaan yhteen, lihaan huomataan kuluvan noin viidennes kaikesta kotitalouksien käyttämästä energiasta pohjoismaissa. Ruotsin maatalousyliopiston laskelmien mukaan sianlihan tuotanto leveyspiireillämme kuluttaa 8,3 ja naudanlihan 12,8 kilowattituntia energiaa kiloa kohti.
Esimerkiksi pavut voisivat korvata lihan valkuaisaineen tuottajana. Papujen tuottaminen kuluttaa 0,86 kilowattikuntia kiloa kohti. Perunakilon tuottaminen kuluttaa vain 0,44 kilowattituntia.
Kasvava rehuntarve tuhoaa sademetsiä
Yhtä lailla järjetöntä lihantuotanto on, jos sitä tarkastellaan ympäristön ja maankäytön näkökulmasta. FAO:n raportin mukaan karjankasvatus on ylivoimaisesti suurin maankäyttäjä, kun mukaan lasketaan sekä laidunalueet että rehupellot.
Karjankasvatus tarvitsee 70 prosenttia kaikesta maatalousmaasta ja vajaat 30 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta. Silti maata rehupelloksi ei ole riittävästi.
Karjankasvatuksen kasvava rehuntarve onkin tärkein syy trooppisten sademetsien järjestelmälliselle tuhoamiselle. Näin karjankasvatus on maailmanlaajuisesti suurin uhka luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.
Myös eurooppalainen kotieläintuotanto on riippuvainen Euroopan ulkopuolisista rehunviljelyalueista. Suomen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan 70 prosenttia Suomen ja EU:n karjankasvatukseen käytetystä rehuvalkuaisesta pitää tuoda Eurooppaan pitkien matkojen päästä muualta maailmasta.
Syödessään lihaa suomalainenkin syö oikeastaan samalla palan sademetsää.
Suurin yksittäinen vesien saastuttaja
Lihantuotanto ei kuluta vain energiaa vaan myös vettä. Arvioiden mukaan 64 prosenttia maailman väestöstä elää 20 vuoden kuluttua alueilla, joissa ei ole riittävästi vettä.
Vedestä tulee niukkuushyödyke. FAO:n raportti esittää, että karjankasvatuksella on veden riittävyyden kannalta keskeinen rooli. Nykyisin se kuluttaa noin 15 prosenttia kaikesta puhtaasta vedestä, kun mukaan lasketaan rehupeltojen kastelu. Mutta koska lihantuotanto kasvaa nopeasti, myös vedenkulutus kasvaa.
Veden kulutus riippuu paljon siitä, mitä tuotetaan. Eräiden yhdysvaltalaisten laskelmien mukaan broilerikilon tuottamiseen kuluu 3 500 litraa vettä ja naudanlihakilon tuottamiseen jopa 100 000 litraa.
Karjankasvatus ei ainoastaan käytä vettä, vaan FAO:n mukaan se on "luultavasti suurin yksittäinen vesien saastumisen lähde". Karjankasvatuksen suorat päästöt ovat suurin syy esimerkiksi Itämeren rehevöitymiseen ja happikatoon. Sama ilmiö esiintyy maailmanlaajuisesti.
Kaupunkien jätevesien typpipäästöjen on laskettu pienenevän kolmanneksen, mikäli ihmiset puolittaisivat eläinkunnan tuotteiden käytön.
FAO:n mukaan "tavallisen" saastuttamisen lisäksi kotieläintuotanto aiheuttaa suurimman osan antibioottipäästöistä vesiin, mikä aiheuttaa maailmanlaajuisesti vakavia terveysongelmia, kun antibioottien vastustuskyky nousee.
Miten Suomen hallitus tai EU suhtautuvat näihin lukuihin? Asetetaanko lihan tuotannolle erityinen ympäristövero, edistetäänkö kasvissyöntiä tukemalla sitä suhteessa lihan tuotantoon?
Eipä tietenkään. Suomi ja EU osallistuvat lihansyöntitalkoisiin tukemalla lihan tuotantoa miljardeilla euroilla suoraan ja epäsuorasti vuosittain.
Huomattavia vientitukia myönnetään, jotta EU:ssa tuotettu ylijäämäliha saadaan myytyä halvalla ulkopuolisiin maihin, kuten Venäjälle ja Lähi-itään.
Pyhän lehmän tukiaislihaa pöytään...
Euroopan komissio joutui keväällä ottamaan kantaa FAO:n raporttiin, kun eräät europarlamentin edustajat kysyivät, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä.
Komissio ei kiistänyt raportin tietoja. Vastauksen keskeinen sisältö oli, että EU pyrkii yhteisellä maatalouspolitiikallaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu karjankasvatuksesta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Mutta komissio huomautti, että karjankasvatuksen osuus on merkittävä "maisemien moninaisuuden ylläpitämisessä" ja maaseutualueiden taloudessa. "On siis tärkeää olla vaarantamatta eurooppalaisen karjankasvatusalan kilpailukykyä, johon kohdistuu kasvavaa maailmanlaajuista kilpailua."
Komission mukaan "lieventävien toimenpiteiden käyttöönotto EU:ssa ei todennäköisesti johtaisi maailmanlaajuisiin päästöjen nettovähennyksiin, sillä karjankasvatus siirtyisi muihin valtioihin." Niinpä pyhän lehmän tuettu liha pysyy EU:n pöydissä.
Samaa linjaa noudattaa Suomen hallitus. Hallituksen suurin ympäristöteko olisi, että ministerit näyttäisivät esimerkkiä ja ryhtyisivät kasvissyöjiksi. Niin tuskin käy. Ellei Vanhasen lempiruoka sitten ole vaihtunut. Vielä vaalien alla hän vastasi lempiruokakysymykseen: "Uuniperunat ilman foliota, pihvi ja paisti."
|
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
2006: 80kg 