anmi kirjoitti:
Pointtina tässä kai vaan se, ettei ihminen liho syömällä hiilareita jos ei konaisenergiamäärä nouse yli kulutuksen.
Luulen, että JOKAINEN tällä foorumilla on varsin tuttu tuon perusprinsiipin kanssa; siinä mielessä tässä ei ole mitään pointtia.
Uskomattomissa syyllisyydentunteissa olen itse asian kanssa rypenyt, kun en valtavasta tahdosta huolimatta saanut itseäni pysymään ruodussa. Nyt paino pysyy niukkahiilarisella kurissa itsekseen, eli saan viimeinkin kokea sen, mitä jokainen teistä "en koskaan ole ollut lihava" -ihmisistä kokee koko elämänsä ajan.
Lihomisen estäminen ja laihduttaminen eivät ole yksinkertaisia asioita. Laskeskelin huvikseni aikanaan, että kymmenen kilon lihominen viiden vuoden aikana tarkoittaa käytännössä neljänkymmenen kilokalorin ylitystä kulutukseen nähden päivittäin. Mistään isoista asioista ei ole siis lihomisessa välttämättä ole kysymys.
Oma ruokavalioni on oikeasti ollut pitkään näennäisterveellinen, mutta ilmeisesti hiilariherkkyyden takia en pystynyt saavuttamaan tasapainoa syömisen ja kulutuksen kanssa koskaan. Hiilarit sotkevat nälänhallintajärjestelmääni siinä määrin, että pitkällä aikavälillä energiataseeni on hiilarivoittoisella väistämättä ylijäämäinen. Hiilareiden suhteellisen osuuden pienentäminen voi minunlaiselleni ihmiselle oikeasti olla pieni taikatemppu, vaikka sitä kukaan "ikänsä normaalipainoinen" ei ehkä pystykään ymmärtämään. Atkinsin idean olet ymmärtänyt aivan oikein, mutta osalle meistä sillä on valtava merkitys painonhallinnan kannalta.