Selasin tässä hieman artikkeleita (mm. Greene P, Willett W, Devecis J, Skaf A: Pilot 12-week feeding weight loss comparison: low-fat vs. low-carbohydrate (ketogenic) diets. Obes Res 11:A23, 2003) joissa oli empiirisesti havaittu, että vähähiilihydraattipitoisella ruokavaliolla saman painonpudotuksen saa aikaan syömällä noin 300 kcal eli 1250 kJ enemmän päivässä kuin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Jotkut perusfysiikkaa tietämättömät ovat tässäkin keskusteluryhmässä väittäneet tämän olevan lämpöopin ensimmäisen pääsäännön vastaista. Näinhän ei tietenkään ole, sillä ympäristönsä kanssa lämpöä ja materiaa vaihtava ihminen ei ole lämpöopin ensimmäisen pääsäännön tarkoittama suljettu järjestelmä.
On kuitenkin mielenkiintoista pohtia mihin tämä ylimääräinen 300 kcal/vrk kuluu. Luettelin mielessäni seuraavia vaihtoehtoja:
1. Ruoka-aineiden energiasisältö on yleensä mitattu polttamalla ne puhtaassa hapessa ja mittaamalla vapautunut lämpöenergia, mikä on hyvin erilainen prosessi kuin ihmisen ruoansulatus. Yksi mahdollinen selitys on näiden prosessien hyötysuhteiden ero. Rasvojen on kuitenkin väitetty olevan hyvin helposti imeytyviä, joten siinä valossa tämä teoria ei ole todennäköinen.
2. Virtsan, hien ja uloshengityksen sisältämien ketonien energia. Virtsassa mm. Ketostixein mitattavan ketonin, asetaattihapon (acetic acid) C_2 H_4 O_2 entalpia on -483.5 kJ/mol, veden -286.3 kJ/mol, ja hiilidioksidin -395.1 kJ/mol. Asetaattihapon täydellisessä palamisessa
C_2 H_4 O_2 + 2 O_2 -> 2 H_2 0 + 2 C O_2
vapautuu energiaa 879.3 kJ/mol eli noin 210 kcal/mol. (Elimistö ei toimi aivan näin, mutta näin saa ylärajan yksinkertaisemmin.) Hyvin syvässä ketoosissa olevan henkilö virtsassa on 16 mmol/l, eli kymmenessä litrassa (SIC!) virtsaa olisi metabolisesta kierrosta hukkuvaa energiaa vain vajaa 34 kcal. Tämä selittäisi vain noin 10% kokeellisesti havaitusta 300 kcal:n erosta runsashiilihydraattiseen ruokavalioon. Tyypillisimmässä ketoosissa (1-4 mmol/l) ja kohtuullisemmilla virtsan määrillä ero on vähäpätöinen.
3. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla olevat henkilöt saattaisivat jostain syystä liikkua enemmän kuin hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla olevat. Tämä voi olla osittain totta, sillä monet vähähiilihydraattipitoisella ruokavaliolla olevat erityisesti metabolisista ongelmista kärsivät ovat ilmaisseet nukkuvansa vähemmän tai olevansa pirteämpiä vähähiilihydraattisen kuin runsashiilihydraattisen aterian jälkeen. Liikuntana 300 kcal vastaa kuitenkin noin 20-30 minuutin hölkkää, joten tämän luulisi olevan varsin suuri ja helposti huomattava muutos elämäntavoissa.
4. Erot kehon lämpötaloudessa. 70 kg:n kehon lämmittäminen kahdella asteella kuluttaa 140 kcal energiaa ja ainakin itse muutamaan otteeseen reipasta kuumetta ibuprofeenilla lääkinneenä tiedän, että ruumiinlämpöään voi vuorokauden aikana jojottaa ainakin neljä kertaa välillä 37-39, eli energiaa hukkui jo tuplasti tuo peräänkuulutettu 300 kcal. Kuumeen nopea lasku on todiste siitä, että keho pystyy hyvinkin helposti lauhduttamaan tuon 300 kcal/vrk, mutta tapahtuuko todellakin näin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on hyvä kysymys. Yksi tapa testata olisi sulkea muutama koehenkilö muutamaksi vuorokaudeksi kalorimetriin, mitata sisään- ja uloskulkevan ilman ja muun materian lämpömäärät, ja kokeilla eri ruokavalioita.
Kotikonstein on hieman vaikea mitata kuivan ihon läpi kulkevaa lämpövuota, mutta jos tulisi kunnon hellekausi ja hiki virtaisi ruokavaliosta riippumatta, niin voisi mitata nestetalouttaan: yhden hikilitran mukana poistuu 580 kcal lämpöäenergiaa, joten kokeellisesti havaitun 300 kcal:n eron selittämiseen riittäisi noin puolen litran lisääntynyt hikoilu vuorokaudessa. Ilman helleaaltoa tätä ei oikein voi mitata, koska pintaverenkierto riittää kehon lauhduttamiseen.
Huoh... Onkohan kellään lisätietoa? Tai vähänkäytettyä miehenmentävää kalorimetriä?
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
(kaikkea minäkin täällä kerron 
Ehkäpä se silloin muinoinjuuri tämän takia liukastuikin ja kolautti otsansa 
