karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kuten otsikosta voi päätellä, tahdon vartaloni (taas) takaisin...

Vauva syntyi heinäkuun lopulla, painoin synnärille mennessä 72kg (10kg vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella - kannatti karpata!). Kun kotona uskalsin puntarille n. viikko synnytyksen jälkeen, lukema taisi olla 68kg:n kieppeillä ja juuri mitään ei tuolle lukemalle ole tapahtunut. Nyt on viikko vähän sinnikkäämpää karppaamista takana ja tulos -0,5kg, siitä on hyvä lähteä tämän syksyn rutistukseen lähtöpainolla 67,5kg.

Sinnikkäämpi karppaaminen minun kohdallani tarkoittaa sitä, että syön ruisleipää "vain" kerran päivässä ja silloinkin vain Uotilaa, jätän satunnaisetkin vaniljajäätelöt pois kuvioista ja kävelen kaupassa karkkihyllyn ohitse niin, että vain tummaa suklaata tarttuu mukaan. Parantamisen varaa kuitenkin tästäkin linjasta löytyy, joten tuntuu kivalta hakea tsemppiä taas täältä foorumilta.

Imetän vauvaa osittain ja pelkkä imetys ei minua laihduta, se on nähty ennenkin. Mulla on koko ajan kamala nälkä ja tuntuu siltä, että kilot istuvat tiukassa, joten saa nähdä, mistä ammennan motivaationi tällä kertaa... Viimeksi paras motivaation lähde löytyi hyvää vauhtia laskeneesta vaakalukemasta.

Päivittelen kuulumisia, fiiliksiä ja syömisiäkin säännöllisen epäsäännöllisesti eli aina silloin, kun lapsilta jää aikaa... Varsinaista ruokapäiväkirjaa en ainakaan vielä uskalla aloittaa, kun en ehdi edes avata tietokonetta joka päivä.

Ensimmäinen viikkopunnitus, tulos 66,7kg eli -800g.

Olen tyytyväinen sillä koko viikko meni hyvästä alusta huolimatta penkin alle syömisten suhteen... Olin kyläreissulla pe-ti ja söin siellä "suomalaista perusruokaa" eli pottua, pottua, pottua, vähän pottua ja vielä ehkä hieman pottuakin. Keitettynä, muusattuna, sosekeitossa ja paistettuna. Taitaa olla tämän vuoden pottukiintiö nyt täysi.

Reissun aikana suuhun päätyneistä pahuuksista mainittakoon vielä yksi korvapuusti, yksi Classic -jäätelö ja eilen puolikas pizza á la ABC. Mikä meihin ihmisiin oikein menee liikenteessä!!?

Noh, nyt pysytäänkin kotona tiukasti ja sairastetaan syksyn ensimmäistä flunssaa. Ja tsempataan kohdallani ensimmäistä ihan oikeaa kampanjaviikkoa!

Hyvin on kampaja sinulla alkanut, hieno pudotus painossa.
Toisiamme tsempaten onnistutaan.

Kiitokset vierailusta ja tsempeistä, Turre!

Tämä päivä onkin mennyt hyvin, vaikka taas on nälkä ja nukkumaan pitäisi jo lähteä... Vauva herättää kuitenkin viimeistään kolmen aikaan ensimmäisen kerran ja aamukin koittaa taas yllättävän pian. Flunssa on onneksi jo vähän hellittänyt, ainoastaan kova päänsärky vaivaa. Ei viitsi tuota Panadoliakaan ihan jatkuvasti nappailla tuon imetyksen takia... Olen yrittänyt juoda paljon kylmää ja kuumaa, ehkäpä tämä tauti talttuu pian kokonaan.

Tavoitefarkkuja pitäisi taas testata, niin voisi ihan kirjoittaa ylös, miten kaukana niistä vielä ollaan. Viime syksyn skarppauksen jäljiltä kaikki tavoitehousut alkoivat jo lököttää (painoin silloin sen tälläkin kertaa tavoittelemani 62kg), joten kaiken järjen mukaan tavoitefarkkujen pitäisi kohtapuoliin alkaa sujahtaa jalkaan aika vaivatta. Katsellaan...

Heippa! Tulin tännekin toivottelemaan onnea pienokaisen johdosta. Onko kaikki mennyt hyvin? Meillä on jo yli nelikuukautinen veitikka. Tuntuu mukamas isolta pojalta

Raskauskiloja - tai ehkä imetyskiloja - on mullakin pari-kolme lähinnä reisissä ja vyötäröllä. Nii ja painaahan ne tissitkin Syön ihan tavalliseen rentoon karppityyliini, enkä kyllä usko, että nuo kilot lähtevät ennen kuin lopetan rintaruokinnan. Vanhat farkut menee jalkaan, mutta ne puristaa kyllä melko lailla En nyt imettäessä viiti hirveesti ruveta tiukistelemaan, mutta suklaansyöntiä voisin kyllä yrittää rajoittaa. Popsin prossasukua liki päivittäin kuin leipää ikään...

Tsemiä sulle kovasti kilojen karistukseen! Eiks oo muuten ihanaa, kun lisämassaa ei tullut niin kovasti? Karppaus rulettaa

Kiitokset pikkunakille vierailusta!

Meillä vauva täytti juuri 2kk ja ihan kivasti on mennyt, kiitos kysymästä. Mies on edelleen kotona, kun jäi isyyslomalta sairaslomalle, joten arki on sujunut aika kevyesti kahden aikuisen voimin. Esikoinen täyttää pian 2 vuotta eli ei tässä paljon ehdi vauvasta nauttimaan, kun pitää juosta uhmailevan viikarin perässä... Tosiaan kilosaalis tällä kertaa jäi puolet pienemmäksi ja olen kanssasi samaa mieltä - ihanaa on!

Vähän nyt kyllä jänskättää tämä kaamoskarppaus ja kilojen tiputtaminen yleensäkin, kun käväsin tänäaamuna puntarilla. Lukema oli palannut lähes takaisin kahden viikon takaiseen aloitukseen... Näytti siis 67,4kg. Huomenna mulla olisi varsinainen punnituspäivä, mutta pitihän sitä käydä vähän vakoilemassa, mitä viikossa on saatu aikaan. En kyllä vielä heitä kirvestä kaivoon ja ala muuttaa syömisiäni mihinkään suuntaan, vaan sitkeästi yritän tällä omalla (=samalla kuin vuosi sitten) linjalla, joka lienee lähimpänä hyväkarppausta. Jos tämä ei enää minulla toimi, alan sitten miettiä enemmän, mitä tekisin, mutta vedettäköön vielä parisen viikkoa näin. Ehkä tuo imetys nyt sekoittaa kuvioita.

Eilen yritin etsiä aiemmista ruokapäiväkirjoistani ja foorumilta muutenkin "mikropizzan" ohjetta, mutta eihän minä mitään löytänyt, kun vartavasten yritin etsiä. Iski nälkä ja jotain teki mieli saada nopeasti nenän eteen... Jotain mukavaa sentään löysin sillä olin ihan unohtanut, että vuosi sitten syy(S)karppauksen lopulla painoni oli 61,5kg! Tavoitehan oli silloin sen alle 60kg, mutta kyllä täytyy nyt sanoa, että olisin niin onnellinen (edes) alle 63kg:sta...

Pitänee jostain kaivaa taas aimo annos tsemppiä ja reipasta mieltä, kyllä minä onnistun! Onnistunen? Onnistunhan...

Viikon virallisen punnituksen tulos aamulla 66,8kg. Viikossa +100g, yhteensä -700g.

Ei onneksi tuon enempää ylöspäin... Taisi viikonloppuna nautittu runsas valkosipuli kerätä nestettä kroppaan ja näkyä vielä eilen vaa'alla.

Karppirieska uunissa, sitä odotellessa...

Viikon 41 punnitustulos 66,4kg, viikossa -400g, yhteensä -1,1kg.

Siksakkia mennään alaspäin, jee. Kyllä tämä vielä tästä jouluun mennessä...

Siksakkia juu... Viikkopunnitus 66,9kg eli viikossa +500g, yhteensä -600g.

Jep jep.

Nyt olen ollut leivättömällä tiellä jo toista päivää (saavutus) ja aion oikeasti kokeilla vähän pidemmän aikaa, miten Uotilankin tipauttaminen vaikuttaisi. Ei taida tällä kertaa kilot lähteä hyvällä, pitää alkaa kiristää hh-annosta alaspäin.

Noh, jotain positiivista ja motivaatiota nostattavaa: posti toi minulle alkuviikosta Karpin keittokirjan!

Heippa nouxton!

Sinäkin taas täällä, pitänee lueskella tätäkin päikkyä . Itse aika samoissa luvuissa pyörin. Kymmisen kiloa tavoitteena pudottaa...Epäileväinen olen onnistumisen suhteen, mut motivaatiota on silti

Tsempit syksyyn!

_________________
Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit. -Parkes Robinson

Täältä sitä taas ryömitään...

Kiitos Viikunalle visiitistä, olen käynyt kurkkimassa ihania kokkauskuviasi aina välillä! Tsemppiä sinullekin, vaikka minulta sitä ei tällä hetkellä löydykään edes omiksi tarpeiksi...

Paino on nyt 66,6 eli oikein mitään ei ole tapahtu nut vaa'alla. Sen sijaan yllätyin suuresti, kun kokeilin tänään tavoitefarkkujani - ne mahtuvat jalkaan ja kiinni!!? Siis hä? Nyt ymmärrän, miksi täällä kuulutetaan aina sen mittanauhan perään... Toki en vielä ole siinä kondiksessa, että niitä t-farkkuja alkaisin käyttää, koska tuo mahan röllykkä jää niin härskisti siihen housunkauluksen päälle roikkumaan. Siitä ei sen tarkempia kuvauksia tällä kertaa.

Mutta siis motivaatio on pakkasella ja joulu vaan lähenee... Tarttis tehä jotain. Hmph.

Marraskuu vilahti ohi ihan täysin!!?

Melkein koko kuukausi meni Lapin lumilla ja, juu-u, myös lapin antimilla. Kampanja on siis kusta sihauttanut pahan kerran, mutta onneksi olen kuitenkin pienenemään päin! Ja tarkennan vielä, että en pieniin päin.

Armas aviomiehenikin taas otti itseään niskasta kiinni ja alkoi kanssani karppilinjalle, tosin hän noudattaa karppaus+olut -yhdistelmää. Olut kun ei kuulemma ole ollenkaan pahasta.

Hyvin menee, motivaatiokin on taas löytynyt!

Tänään puntaroin aamupainon 66,1.

Eiköhän uusi kampanja ala sitten ensi vuoden puolella taas...

Ja sitä uutta kamppista täällä odotellaan ja tällä kertaa jopa jotenkin innolla!

Aamupaino tänään 65,4!

Joulu meni hienosti, kahtena päivänä syötiin jouluruokaa ja kun joulun jälkeen menin puntarille, ei takapakkia ollut tullut yhtään. Tuli siis vedettyä hiilareita "suht sopivasti ja hillitysti". Nyt on ollut kyllä draivi päällä, jotenkin kroppa on kasaantunut ja kun tuo vaakakin ihan yllättäen (?) näyttää taas pienempiä lukemia pitkästä aikaa, olen aika innoissani.

Mietin jopa ruokapäikyn perustamista kevääksi, mutta saa nyt nähdä, kuinka aktiiviseksi nettailijaksi tässä vieläkään ehtii...

Uutta kamppista kehiin, kun vanha käy liian lyhyeksi!

Vauva on pian 6kk, imettelen vielä (varsinkin öisin...) ja kiloja tiputettavana vielä ehkä neljästä kuuteen kappaletta.

Laitamme lähtöön 66,0 ja toivomme lopputulosta 62,0 (ainakin).

Karppaamisen lisäksi kutistumismetodeihin lukeutuu nyt myös liikunta! Olen saanut elämäni ja oman itseni takaisin, mikä tarkoittaa sitä, että poistun yksin kotoa ainakin kolme kertaa viikossa. Nollaan päätäni ja hoidan kroppaani jonkun jumppahullun käskytyksessä niin usein kuin vain suinkin kykenen. Se on nimittäin yllättävän mukavaa. Suosittelen.

Motivaatio on siis löytynyt yllättäen useampaankin asiaan, jotka vievät minua lähemmäs kuutosta ja nollaa.

Hyvä alkaa taas tästä.

... Ja se liukuri, sen pienennys alkaa lukemasta 102 cm. No comments.

Mulla rupes muuten imetys laihuttamaan vauvan puolivuotispäivän tienoilla. Siihen saakka oli pari-kolme kiloa vararavintoa, joka istui tiukasti ympäri ämpäri vartaloa. Sitte vaan yhtäkkiä paino humpsahti alas. Oon lukenu, että tää on aika yleistä. Saattaa olla jotain tekemistä kiinteiden alotuksen kans: ku ei imetä enää niin paljon ni kroppa ei myöskään tarvi yhtä lailla varafläsää. Eli saatat olla muutamaa kiloa pienempi ennemmin kuin arvaatkaan

Kaunis kiitos ihanan kannustavasta kommentista, Pikkunakki! Mites teidän perheessä nykyään menee? Vauva ei taida enää olla ihan vauva... Kyllä tuo imetys (en keksi muutakaan) jotenkin vaikuttaa mulla painonpudotukseen, kun entisillä konsteilla ei tapahdu kutistumista siis ainakaan sitä vauhtia kuin toissa syksynä. Mielenkiinnolla jään siis seurailemaan tilannetta, kun imetys vähenee!

Tein aamulla mantelileipää ja mutakakun viikonloppua varten, ei "tarvitse" syödä Uotilaa aamuisin ja päiväkahvilla saa vieraiden kanssa (miksei yksinkin) syödä vähän hyvää... Vaikka olen nyt korvannut tuota aamu-Uotilaa myös minuuttisämpylällä, vie tieni aivan liian usein leipäkaapille. Pinttynyt tapa, josta pitäisi vaan irroittautua.

Karpin keittokirjaan oli kyllä heitetty melko mojovat makrot tuolle minuuttisämpylälle!? Tainnut tapahtua joku kömmähdys matkan varrella. En nyt tarkkaan muista, mutta olikohan hh:t yli 13 ja kalorit lähes 500... Melkoinen pommi.

Viikonloppu meni, huomenna ajattelin pitää punnituspäivän. Tuleehan se vähän äkkiä, mutta mukava aloittaa uusi kamppisviikko aina uudella lukemalla.

Eilen olin lasten kanssa ulkona, vanhempi omin jaloin ja vaunuissa, nuorempi (9kg) kantorepussa. Tulee lenkkiin tehoja... Tänään sitten oli pumppi ja lihakset ovat, kröhöm, pehmeähköt.

Nyt vielä viimeinen siivu mutakakkua ja sitten nukkumaan.

Eka punnitus 65,8 - alaspäin sekin.

En ole edes pettynyt, koska sattumoisin nyt on vielä se turpein aika kuukaudesta.

Päivittäminen on tällä hetkellä hermoja raastavaa hommaa, koska tietokoneessani on virus ja sitä on yritetty tuhota jo kolme päivää... Puhelimella kirjoittaminen sujuu suht hitaasti, mutta onneksi on langaton verkko niin yhteydet sentään toimivat jonkinlaisella nopeudella.

Söinpähän aamiaiseksi 2 Uotilaa ja join puolisen litraa vihreää teetä.

Nonni, mitä mä sanoin: alaspäin mennään

Juu, ei oo enää vastasyntynyttä meillä, vaan pieni tekevä ihminen, jolta löytyy oma tahto. 8 kuukauttahan tuo tosin vasta on, joten vielä sentään vauvaksi luetaan Ihana tapaus kaiken kaikkiaan.

Onpas teidän nuorimmaisella kokoa Meidän klöntti mönttinen painaa vaan vajaat 8 kiloa. Olikin tietty pieni jo syntyessään, joten vissiin ihan omalla käyrällään suurenee.