karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tyydyttyneet ja transrasvahapot?

Siis:
Kaikki tyydyttyneet ja kaikki transrasvahapotko?
Ja vain nämäkö?

Ohos... tosin, miksi laitat kysymysmerkin perään? Kerro mieluummin sinä se mitä tarkoitat "kovalla" rasvalla äläkä esitä kysymystä.

Voisitko nimetä nuo haitalliset luonnollisen ravinnon sisältämät transit ja no pistä saman tien nimet noille tyydyttyneillekin niin ei tarvi aina sitten kelata että oliks tää ny sitten vai ei... tarkoitatko tosiaan kaikkia ravinnon luonnollisia tyydyttyneitä rasvahappoja. Kuuluuhan tuohon sitten ihmisen elimistön omavalmisteetkin? Entä niiden käyttö muun muassa polttoaineena, kuinkas haitallista se oikeen on?

Eipä CLA.ta tai muita pötsissä valmistuneita ole ihmiskokeissa pahemmin tutkittu?! Jos tiedät laajoja vaikkapa kaksoissokkokokeita, niin informoi. Ja hei Pappa ja els, kaikki transit ja ravinnon luonnolliset tyydyttyneet rasvahapot jne, Get Real.

Miksi vain ravinnon...(vaikka myönnänkin juuri sitä kysyneeni ) kerropas missä ne omavalmisteet ja ravinnosta tuleet erotellaan ja erottelumekanismi.

Lisäkysymys kun vaadit jonkin terveelliseksi osoittamiseksi laajoja kaksoissokkokokeita. Voisiko sitä vaatia myös näille haitalliseksi osoittamisille tasapuolisuuden vuoksi.

Nimeä tällainen laaja kaksoissokkotutkimus jossa osoitetaan palmitiinihapon sekä steariinihapon olevan haitallinen siten että ne itsessään nimenomaan ovat haitallisia. (Samalla voisit joutua kyllä osoittamaan että ihminen ja muu eläinkunta on kauttaaltaan väärin rakennettu. Että koko biosysteemissä on virhe)

Kukakohan täällä nyt elääkää virtuaaalitodellisuudessa ja kuka tässä elämässä?

- Tanskassa on kielletty (ja USAssa kielletään) vain teolliset transsit. Ehkä siksi erityisesti rakkaan ja hyvän oleiinihapon transmuoto elaidiinihappo on osoittautunut kovin ikäväksi? (Ja kullä, vielä paljon ikävämmäksi kuin tuo tuplakonjugoitu CLA, ja vielä ihan sydänvaivaisista ihmiskokelaista mitattuna)
- Lyhyet ja keskipitkät tyydyttyneet hapot sen sijaan paransivat veren lipidiarvoja jopa Suomessa tehdyn ja Finnfoodissa tiedotetun väitöskirjatutkimuksen mukaan. Kovia? Ei. Vaarallisia?

****
Mutta VAIKKA katsoisimme asiaa vain tuolla sinun tavallasi (joka ei ole sen enempää virallisterveellinen lintu kuin tällainen kalakaan) niin silti:
- Fosterin tutkimuksen mukaan karpit soivät tyydytettyjä ja transseja korkeintaan saman verran kuin heidän virallisterveelliset ravitsemusohjatut verrokkinsa. Mutta hyvä "pehmeitä rasvoja" eli Pufaa ja Mufaa merkittävästi enemmän. Ja kumma kyllä näin on käynyt kaikissa muissakin tämän vuosituhannen tutkimuksissa, joissa asiaa on tarkistettu. Paitsi tietysti Suomessa. Mutta Suomen Finelihän ei välittänytkään kaupan pullan eikä muiden hyllytuotteiden rasvakoostumuksista...

Joten Get real, VT!

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

No asiaan liittymättä mutta transua silti ja hiukan nyt siten etten edes ajattele osoittaa tällä yhtään mitään. Lähinnä ainoana rankankin kritiikin kestävänä ajatuksena minulla on: "miksiköhän ne ovat saaneet päähänsä tehdä tällaista".

ED: siis tää ei tullukaan..hmh..

http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=arktui&${HTML}=docu&${SNHTML}=nosyn&${TRIPSHOW}=FORMAT=WWW&NR=134-02 (toi linkki menee jostain syystä "rikki" joten leikkaan sen tähän suoraan)

Onpa hankala linkki tosiaan - ei auta edes url-tagit. Tässä sama linkki toimivana tinyurl-versiona: http://tinyurl.com/axclr -chiman

"Projektit MTT
--------------------------------------------------------------------------------


Ruokinnalliset strategiat maidon CLA-pitoisuuden nostamiseksi (134-02)


Päätutkimus: 134

Johtava tutkija: Vanhatalo Aila; MTT, Eläinravitsemus
Muut tutkijat: Ahvenjärvi Seppo, Shingfield Kevin, Griinari Mikko, Ärölä Anu,

Kesto: 2000-08-01 - 2002-12-31, päättynyt
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, MMM, The University of Reading
Avainsanat: säilörehu, kalaöljy, rasvahappojen metabolia, CLA, maidon rasvahapot

Tiivistelmä:
Tavoite: Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää maitorasvan sisältämän konjugoidun linolihapon (CLA) pitoisuuteen vaikuttavat mekanismit. Pitemmällä tähtäyksellä tavoitteena on kehittää käytännön ruokintastrategia, jonka avulla maidon CLA-pitoisuutta voidaan nostaa ruokinnallisin keinoin. CLA-rikastettua maitoa käytetään funktionaalisten elintarvikkeiden raaka-aineena.

Vaikuttavuus: Maidon CLA-pitoisuuteen vaikuttavat mekanismit tunnistetaan. Kehitettävän ruokintastrategian avulla maidon CLA-pitoisuus nousee tasolle, joka mahdollistaa CLA-rikastettujen maitotuotteiden kehittämisen.

Tausta: Maidon rasva sisältää CLA:ta, jonka cis-9, trans-11 -isomeerillä on eläinkokeissa todettu selviä antikarsinogeenisia ja antiarteroskleroottisia ominaisuuksia. Maito sisältää CLA:ta normaalisti n. 0.3 - 0.6 %, mutta runsaasti väkirehua sisältävällä ruokinnalla maidon CLA-pitoisuus on voitu nostaa jopa nelinkertaiseksi perustasosta. Aikaisempien kotimaisten tutkimusten mukaan säilörehuvaltaisella ruokinnalla maidon CLA-pitoisuutta saatiin nostettua 70 % kun dieettiin sisällytettiin kasviöljylisä, mutta jopa 400 %, kun vastaava täydennys tehtiin kalaöljyllä. Väkirehuannoksen nostaminen tai kalaöljylisä ruokinnassa lisäävät trans-C18:1 rasvahappojen muodostumista pötsissä. Näistä tärkeimpänä pidetään vakseenihappoa (C18:1 trans-11), joka on maidon cis-9, trans-11 CLA:n esiaine.

Suoritus: Säilörehuvaltaisella ruokinnalla oleville pötsifistelöidyille lypsylehmille annettiin kalaöljyä (0, 75, 150, 300 g/pv).Tavoitteena oli selvittää millä kalaöljyn annostustasolla vakseenihapon kumuloituminen pötsissä ja sen seurauksena maidon CLA-pitoisuus voidaan optimoida. Tuotostietojen lisäksi kokeessa mitattiin pötsistä satakertaan virtaavien rasvahappojen määrä (mm. pötsissä biohydrogenaation tuloksena muodostuvan vakseenihapon määrä). Häntä- ja maitosuonista otettiin verinäytteet, joiden avulla tutkittiin rasvahappojen valtimo-laskimopitoisuuksien erotus ja veren virtaus maitorauhaseen tarkoituksena selvittää maitorauhasen rasvahappometaboliaa.


Tulokset:
Kalaöljyannoksen lisääminen ruokinnassa vähensi rehuannoksen säilörehun ja kokonaiskuiva-aineen (19.7, 19.6, 18.8, 16.4 kg/pv) syöntiä käyräviivaisesti. Samoin pötsin propionihapon mooliosuus suureni (17.5, 17.7, 17.9, 20.8 %) ja etikkahapon mooliosuus pieneni käyräviivaisesti. Voihapon osuus suureni lineaarisesti. Dieetin orgaanisen aineen, typen ja raakarasvan näennäiset sulavuudet suurenivat kalaöljyannosta lisättäessä.

Ravintoaineiden (OA, N, NDF)virtaus pötsistä pieneni suoraviivaisesti kalaöljyannosta lisättäessä. Pötsistä ulos virtaavien rasvahappojen kokonaismäärä ei kuitenkaan muuttunut. Tyydyttymättömien rasvahappojen virtaus pötsistä suureni ja tyydyttyneiden rasvahappojen, kuten steariinihapon (C18:0) virtaus, pieneni kalaöljylisäyksen myötä. Oktadekadieenihappojen (C18:2) virtaus sen sijaan suureni, mutta linoleenihapon tai kokonais-CLA:n virtauksiin koekäsittelyillä ei ollut vaikutusta. Mikrobien rasvasynteesistä peräisin olevat parittoman hiiliketjun rasvahapot lisääntyivät kalaöljyannoksen suuretessa. Samoin tyypillisten kalaöljyn rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, virtaukset suurenivat. C18:1 rasvahappojen isomeereistä sekä cis- että trans-rasvahapot lisääntyivät. Trans-isomeereillä virtaus suurimmalla kalaöljyannoksella kasvoi kuitenkin 2,8-kertaiseksi, kun se cis-isomeereillä kasvoi vain 1,4-kertaiseksi kontrolliin verrattuna.

Yksittäisten trans-18:1 rasvahappojen osalta suurin lisäys tapahtui trans-10:n osalta; sen virtaus suurimalla kalaöljyn annostasolla oli 13,5-kertainen verrattuna kontrolliin, mikä viittaa biohydrogenaatiossa tapahtuneeseen reaktioreittien muutokseen, jolloin trans-10 alkaa muodostua mm. trans-11:n (vakseenihappo) kustannuksella. Vakseenihapon virtaus suurenikin eniten 150 g:n kalaöljyannoksella, mutta pieneni suurimmalla kalaöljyannoksella. Vaikka kokonais-CLA:n virtauksen muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, oli yksittäisten isomeerien virtauksissa merkitseviä eroja koekäsittelyiden välillä. Trans,trans-isomeereistä 9,11; 8,10 ja 7,9 paikkaisomeerien virtaus lisääntyi 150 g kalaöljyannokseen asti, mutta korkeimmalla kalaöljyn annostasolla näiden isomeerien virtaus kuitenkin väheni. Cis, trans-isomeereistä samansuuntainen, mutta ei merkitsevä, vaste todettiin cis-9,trans-11-isomeerin satakertavirtauksessa. Kalaöljylisä ruokinnassa vaikutti voimakkaimmin linolihapon biohydrogenaatioon, minkä tehokkuus laski 36% verrattuna kontrolliin. Sitävastoin kalaöljyllä ei ollut vaikutusta öljy- tai linoleenihapon eikä EPA:n tai DHA:n biohydrogenaatiotehokkuuteen. Plasmasta määritettyjen triglyseridien rasvahappokoostumus ja C18:1-isomeerien osuudet heijastelivat pääosin pötsistä ulos virranneiden rasvahappojen koostumusta. Tämä näkyi myös siinä, että sekä laskimoveren että valtimoveren trigylserideissä trans-10 lisääntyi eniten suurimmalla kalaöljyannoksella ja trans-11:n osuus oli puolestaan korkeimmillaan 150 g:n kalaöljyannoksella.

Kalaöljyannosta lisättäessä maitotuotos pieneni käyräviivaisesti (24.3, 24.4, 25,7, 20,7 kg/pv) ja valkuais-, rasva- ja laktoosituotokset lineaarisesti. Kalaöljylisäys ei vaikuttanut maidon valkuais- tai laktoosipitoisuuksiin, mutta rasvapitoisuus pieneni lineaarisesti (39.5, 40,5, 33.1 ja 29.8 g/kg). Kalaöljyannosta lisättäessä maidon steariini- sekä öljyhapon pitoisuudet pienenivät ja linoli- sekä linoleenihapon suurenivat. Maidon kaikkien oktadekeenihappojen (C18:1) pitoisuus lisääntyi suoraviivaisesti kalaöljyä lisättäessä. Trans-C18:1 rasvahappojen osuus C18:1 rasvahapoista eri kalaöljyannoksilla oli vastaavasti 18, 27, 46 ja 57 %. Vakseenihapon (trans-11 C18:1) määrä oli suurin 150 g:n kalaöljyannoksella. Trans-10 C18:1/vakseenihappo-suhde koeruokinnoilla oli 0.20, 0.18, 0.20 ja 0.68, mikä osoittaa suurimman kalaöljymäärän lisäävän maidon trans-10 C18:1 rasvahapon pitoisuutta suhteessa vakseenihappoon. CLA:n pitoisuus maidossa oli 0.77, 1.26, 2.63 ja 2.61 g/100 g rasvahappoja. Suurin osa (79-90 %) maidon CLA:sta muodostui cis-9, trans-11 CLA-isomeeristä, mikä on märehtijän maidon ja lihan yleisin CLA-isomeeri. Maidon trans-10 C18:1/vakseenihappo-suhteessa tapahtunut muutos kuvaa pötsin pitkäketjuisten rasvahappojen biohydrogenaatiossa tapahtuneita muutoksia, jolloin vakseenihappoa muodostava reitti korvautuu trans-10 rasvahappoa tuottavalla reitillä. Tämä muutos on haitallinen pyrittäessä nostamaan maidon CLA-pitoisuutta, sillä vakseenihappo on maitorauhasessa tapahtuvan cis-9,trans-11-CLA:n synteesin (delta-9-desaturaasi) esiaine. Maitorauhasessa syntetisoituvan CLA:n on todettu muodostavan n. 70 % maitorasvan koko CLA:sta. Trans-10 rasvahapon pötsituotannon estäminen on myös oleellista, sillä se vähentää maidon rasvapitoisuutta, mikä puolestaan vähentää myös hyödyllisten rasvahappojen tuotosta. Maidon rasvahappokoostumustulosten perusteella 150 g:n kalaöljyannoksella saatiin tässä kokeessa optimaalisin vaikutus maidon rasvahappokoostumukseen C18:1 trans-11 ja cis-9, trans-11 -CLA:n osalta.

Julkaisut:
SHINGFIELD, K., AHVENJÄRVI, S., TOIVONEN, V., ÄRÖLÄ, A., NURMELA, K.V.V., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Effect of dietary fish oil on biohydrogenation of fatty acids and milk fatty acid content in cows. Animal science 77 (2003):1, 165-179
SHINGFIELD, K.J., AHVENJÄRVI, S., TOIVONEN, V., ÄRÖLÄ, A., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Fish oil inhibits the biohydrogenation of fatty acids in the rumen causing an increase in milk transoctadecenoic and conjugated linoleic acid content. Journal of dairy science 85(2002):Supplement 1, 143
ÄRÖLÄ, A., KRAFT, J., TOIVONEN, V., PERÄJOKI, P., NURMELA, K., BAUMAN, D.E., GRIINARI, J.M. 2002. Milk fat depression is associated with a previously unidentified change in CLA profile in bovine milk fat. In: Abstracts : 93rd AOCS Annual Meeting & Expo, Montréal, Québec, Canada, May 5-8, 2002. S1.
ÄRÖLÄ, A., SHINGFIELD, K.J., VANHATALO, A., TOIVONEN, V., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Biohydrogenation shift and milk fat depression in lactating dairy cows fed increasing levels of fish oil. Journal of dairy science 85(2002):Supplement 1, 143
GRIINARI, M., SHINGFIELD, K., RYHÄNEN, E.-L. Ruokinnan vaikutus maidon CLA-pitoisuuteen ja maitotuotteiden laatuun. MTT:n julkaisuja. Sarja A (2001):93 , p. 38-46


Lähde: MTT:n tutkimustietokanta Tuike
"

hihi... onkohan tää joku ihmisten harvennushakkuuyritys tuollasella trans- _myrkyllä_ *wirn*.....vai mitä neet meinaa.. lainauksessa oleva lihavointi minun

Ja sitten VT esimerkiksi voisi kertoa miten esittäisit näille nämä "hämmästryttävät" jutut ihmiselle haitallisista tyydyttyneistä (vai niitä "koviako" ne oli..) rasvoista.

"Mary Enig, PhD, and Sally Fallon

The Benefits Of Saturated Fats

The much-maligned saturated fats-which Americans are trying to avoid-are not the cause of our modern diseases. In fact, they play many important roles in the body chemistry:

Saturated fatty acids constitute at least 50% of the cell membranes. They are what gives our cells necessary stiffness and integrity.
They play a vital role in the health of our bones. For calcium to be effectively incorporated into the skeletal structure, at least 50% of the dietary fats should be saturated.38
They lower Lp(a), a substance in the blood that indicates proneness to heart disease.39 They protect the liver from alcohol and other toxins, such as Tylenol.40
They enhance the immune system.41
They are needed for the proper utilization of essential fatty acids. Elongated omega-3 fatty acids are better retained in the tissues when the diet is rich in saturated fats. 42
Saturated 18-carbon stearic acid and 16-carbon palmitic acid are the preferred foods for the heart, which is why the fat around the heart muscle is highly saturated.43 The heart draws on this reserve of fat in times of stress.
Short- and medium-chain saturated fatty acids have important antimicrobial properties. They protect us against harmful microorganisms in the digestive tract.
The scientific evidence, honestly evaluated, does not support the assertion that "artery-clogging" saturated fats cause heart disease.44 Actually, evaluation of the fat in artery clogs reveals that only about 26% is saturated. The rest is unsaturated, of which more than half is polyunsaturated.45"

Ylläoleva on copypastettu sivulta http://www.mercola.com/2002/aug/21/saturated_fat2.htm
ajan ja vaivan säästämiseksi. (toki suhtaudun kriittisesti näihin mutta on nämäkin huomioitava)

Jatka vaan Pappa, hyvin menee. Todistustaakkahan on sillä, joka väittää maapallon olevan litteä.

Siis niillä jotka haluavat muuttaa ihmisnisäkkään pääenergialähteksi hiilihydraatin. ja niillä jotka kaiken biologian vstaisesti yrittävät väittää että energiapolttoaineena luonnollinen tyydyttynyt rasva olisi ihmiselle haitallinen niissä määrissä nautittuna joka luontaiseen ravintoon sitä manipuloimatta sisältyy. (se muuten ei itseasiassa ole kovin suuri osuus kuitenkaan, ei edes luonnottomalla tavalla ruokitussa siassa saati luonnonravinnossa pupujussissa tai luonnon runsasrasvaisissa kasveissa monipuolisesti nautittuna). He eivät tunne ilmeisesti ihmisen rakenneta vaan lähinnä lääke- ja elintarviketeollisuuden osakekurssreja ja niiden johdannaisina seuraavia erilaisia "ilmiöitä". Mutta ainahan näitä tarkoitukseen sopivia tilastoja voidaan eri tavoin etsiä ja rakennella biologiasta riippumatta.

Tästähän minä olen täsmälleen samaa mieltä. Suomessa kehdataan väittää että omataan maailmanhuippua olevaa terveystietoutta , mutta porukka on paksumpaa kuin koskaan historiassa. Ylipaino on räjähtämässä käsiin ja siitä on pikavauhtia tulossa kansallisesti suurin terveysongelma.

Missä kohtaa voidaan suomalaisessa ravitsemuspolitiikan olevan millään tapaa mitään logiikkaa oikein jos porukka räjähtää käsiin ylipainonsa vuoksi? Vai vaihdetaanko kansa koska sillä on väärät geenit ravitsemuspolitiikaan nähden? Kansa on siis väärässä ja johtajat oikeassa - taas kerran

Kansa on vaan sairastunut kollektiiviseen itsekurinpuutteeseen.

Tätä logiikkaa käyttäen sinun on osoitettava tyydyttynyt luonnollinen rasva haitalliseksi nisäkäslajille ihminen.

Ei tarvitse, sillä sadat tutkijat ovat tehneet sen puolestani. Mutta jos haluat itse tosiaan väittää päinvastaista, on sinun ja lukuisien muiden todistettava se.

Otetaanpa muutama esimerkki: Happi on tärkeätä ihmiselle, vain normalipaineessa, muutoin hengenvaarallinen. Rypsiöljy on tervellistä, mutta kaasu hengenvaarallista... lista on loppumaton.

Kuuluuko tähän kuuluisaan listaasi kenties älykkyys? Niin että sopivan vähissä määrin omattu älykkyys on terveellistä , mutta jos sitä omaa ylenmäärin niin on vakavassa vaarassa sairastua tai jopa kuolla?

Jep

Odottelen nyt kuitenkin selitystäsi sille , että miksi Suomi on lihavampi kuin koskaan.

Kysymys selkiintyy kovasti kun tekee itselleen kyssärin siitä kuka on vastuussa ravitsemusvalistuksesta , ravitsemussuosituksista ja kuka ohjeistaa elintarvikesektoriamme.

Essee siitä, miksi Suomi on lihavampi, kuin koskaan:

Suomi on lihavampi kuin koskaan siksi, että bruttokansantuote on yli 50 taalaa per hlö. Suomi lihoo, koska suomalaisella on paha olla. Kansantalouden kasvu ei ole kyennyt lisäämään onnellisuutta, kuten asia on kaikissa muissakin pohjoisen maapallon maissa. Itse asiassa onnellisuus on vaurauden myötä laskenut n. 25%. Onnellisuutta siis haetaan mm. syömällä runsaasti ja hyvin. Valitettavasti tämä onnellisuuden kaipuu aiheuttaa lihavuutta. Aina voidaan hessulaastari laittaa päälle ja jättää vaikkapa yksi energiaravintoaine ruokavaliosta pois, ja sitä kautta saada vähemmän energiaa ja laihtua tai pysyä hoikkana, mutta ratkaisu asiaan se ei ole.

Ratkaisu on olla onnellinen, ilman puputtamista.

En ole nähnyt vielä ainottakaan vakavasti otettavaa joissa on suljettu muut tekijät pois ja joissa nimenomaan itse rasvahappo (esim palmitiinihappo C:16:0 tai steariinihappo C:18:0) olisi osoitettu itsessään aiheuttavan haittaa. Tästähän on kyse. Mikäli kyse taas olisi siitä että ravitsemuksessamme on jokin muu ongelma joka johtaa noiden rasvojen ongelmakäyttäytymiseen niin eihän ongelma silloin ole se rasva.

Esitä edes yksi tuollainen kritiikin kestävä tutkimus. Noitakin kahta ihmisnisäkkään ravinnossa on ollut miljoonia vuosia ja niitä on ihmisen elimistö miljoonat vuodet valmistanut, samoin kuin monen muunkin elollisen biokemia. Kumpi siis on väärässä, luonto vai luonnon tutkijat. Korjaan...äsh.. elintarvike- ja lääketeollisuusbisneksen tutkijat.