karppaus.infon arkistoitu foorumi

Pyrkimys 2-diabeteksen saamiseksi remissioon (...taudin eteneminen on pysähtynyt...) on erittäin arvokasta myös muiden metabolisen oireytymän päätetapahtumien pysäyttämiseksi / jarruttamiseksi.
Laboratorioarvojen (kuten verensokerin) lääkkeillä hoitaminen on jokseenkin helppoa (vaatii kyllä huomiota ja tarkkuutta) mutta ei johda remissioon / koko metabolisen oireyhtymän tautikirjon hallintaan.
Elämä on aina jkv arpapeliä, mutta elämän laadullakin on merkityksensä. Onko riippuvuus-oireiden (makeanhimo, leipäriippuvuus ym) tyydyttäminen elämäntarkoitus / elämänlaatua?
Tähän meitä virallisesti ohjeistetaan, näin olen ymmärtänyt.

Vasta nyt on pätkäpaastoilu saavuttamassa sen arvostuksen, jonka se ansaitsee diabeetikoille tuottamiensa terveyshyötyjen vuoksi.

The British Journal of Diabetes and Vascular Disease: Intermittent fasting: a dietary intervention for prevention of diabetes and cardiovascular disease?

Accumulating evidence suggests that low-carbohydrate, high-fat diets are safe and effective to reduce glycemia in diabetic patients without producing significant cardiovascular risks. Most of these studies have been carried out specifically restricting carbohydrates, which tends to lead to increased protein intake, thus reducing the ketosis. However, diets that limit protein as well as carbohydrates, entailing a composition very high in fat, appear even more effective to reduce glucose and whole-body glucose metabolism in humans. In animal models, low-carbohydrate, high-protein diets do not produce ketosis or reduce glycemia but rather cause obesity. However, limiting both protein and carbohydrates as in a classic ketogenic diet remarkably reduces blood glucose in animal models of type 1 and type 2 diabetes and reverses diabetic nephropathy. Future studies should assess if ketogenic diets would be effective to reverse diabetic complications in humans.

Wolpert HA el al (Diabetes care 36: 810-816, 2013) ovat vertailleet ruokavalioita, joissa oli eri määrä tyydyttynyttä rasvaa, mutta sama määrä hiilihydraatteja ja proteiineja. Runsasrasvainen ruokavalio vaati [tyypin 1 diabeetikoilla] enemmän insuliinia kuin vähärasvainen.

Mielestäni tutkimusasetelma oli virheellinen. On päärynöiden ja omenien vertaamista, kun energiamäärät ovat erilaiset. Silloin ei voi tietää mikä aiheutui kalorimäärästä ja mikä makrosuhteista.

On itsestäänselvyys, että jos rasvaa lisätään, hiilihydratteja on vastaavasti vähennettävä, LCHF.

Uuden ajattelun aika tyypin 2 diabeteksen suhteen



On uuden ajattelun aika tyypin 2 diabeteksen suhteen. On hullua antaa runsashiilihydraattisia ruokaohjeita, jotka nostavat verensokeria. Se on yhtä loogista kuin alkoholistien hoitaminen viskillä.

Kansantajuisen tiedelehden Medicinsk Accessin viimeisimmässä numerossa on dosentti Ralf Sundbergin artikkeli asiasta. Lehti on luettavissa ilmaiseksi netissä, artikkeli on sivuilla 32-33.

Artikkelissa mainitusta Arne Astrupista

Diabeteksesta

Neuvoni kaikille on, että kokeilkaa ruokavaliota. Älkää antako kenekään muun määrätä mitä teidän tulee syödä. Sen tiedätte parhaiten itse. Mutta yksi asia on syytä ottaa huomioon: pitäkää huoli siitä, että verensokerinne pysyy matalana ja tasaisena.

Det enklaste är att utgå från kolhydratgränsen...
Max 2 % av energiintaget i form av kolhydrater är strikt LCHF. Det blir max 10 gram kolhydrater om dagen för den som äter 2000 kcal.

Normal LCHF tillåter upp till 25 gram kolhydrater om dagen. Det motsvarar ungefär 5 % av energiintaget (5 E%). Övre gräns för LCHF är max 50 gram kolhydrater om dagen (ca 10 E%).

20 E% kolhydrater om dagen kallar vi för kolhydratreducerad kost. Det blir ungefär 100 gram kolhydrater per dag för den som är måttlig i maten. Detta är inte LCHF och man kan inte förvänta sig LCHF-kostens alla hälsovinster vid den kolhydratnivån. Men det kan vara en utmärkt kost för den som är frisk och motionerar. Flera av dagens ”LCHF-böcker” närmar sig den kolhydratnivån, men det kan vara svårt för läsaren att inse eftersom man inte anger matens kolhydratinnehåll.

30 E% kolhydrater om dagen och uppåt är kolhydratbaserad kost. Så mycket kolhydrater har människan aldrig kunnat äta före jordbruksrevolutionen, åtminstone inte i vårt klimat. Den som kallar detta för lågkolhydratkost är förmodligen en fuskande forskare eller en försäljare av spannmål och GI-böcker...

Savolaisen mainitsemat monet muut vaikutukset ovat nyt vuonna 2013 nimeltään haittavaikutuksia. Savolainen esimerkiksi suosittelee lämpimästi statiinilääkitystä potilaille, joilla diabetesta ei vielä ole diagnosoitu mutta joiden veren glukoosipitoisuus on normaalia suurempi. Muutamaa vuotta myöhemmin todettiin, että statiini aiheuttaa diabetestä. Ensimmäisinä tietysti diabeteksen saa henkilöt, joilla on jo ennen lääkitystä normaalia suurempi veren glukoosipitoisuus. Käytännössä siis Savolaisen suositus tarkoitti, että statiinilla tuhotaan haiman beetasoluja ja diabetes laukeaa nopeammin statiinilla kuin ilman statiinia.

Sokeri vaarantaa terveyden aiheuttamalla sydäninfarkteja, dementiaa, syöpiä, aikaistunutta puberteettia, aknea ja munasolun irtoamishäiriötä. Sokeri lyhentää elämää.”

Näin päättää Ann Fernholm kirjansa ”Totuus hiilihydraateista”. Kirja on ilmestynyt Minervan kustantamana ja Laura Voipion suomentamana. Yllä olevan sitaatin kaltaiset varoitustarrat hän haluaisi limsapulloihin, karamellipusseihin, kakkurasioihin ja pullapusseihin. Lisäksi valkoista sokeria pitäisi verottaa alkoholin tapaan, koska sokeri aiheuttaa riippuvuutta ja on terveydelle haitallista.

Kirjoittaja on ruotsalainen biokemian tohtori, freelance-journalisti ja tv-toimittaja. Hänet valittiin viime vuonna Ruotsissa vuoden tiedetoimittajaksi. Fernholm on paneutunut "pohjamutia" myöten ravitsemussuosituksiin ja niiden taustoihin tiedejulkaisuista sekä haastattelut lauman tutkijoita ja lääkäreitä. Kirja on juohevaa tekstiä ja sellaisena maallikoillekin helppolukuinen.

Kirja vastaa kysymykseen, miksi nykyinen noin 40 vuotta voimassa ollut ravitsemusneuvonta ei ole kyennyt ehkäisemään ja hillitsemään lihomista, tyypin 2 diabetesta, metaboolista oireyhtymää ja niiden komplikaatioita. Päinvastoin, tilanne ja kustannukset ovat karanneet käsistä ja viranomaisten hallinnasta.

Kun minulle diagnosoitiin tyypin 2 diabetes, ihmettelin saamiani ravintosuosituksia. Tutkiskelin niitä ja ihmettelin mm. pullaboikotin puuttumista. Sanottiin ohjeeksi ota viinerin sijaan korvapuusti! Se ei oikein mennyt mulle jakeluun, koska mielestäni ne molemmat ovat sokeritautiselle sopimattomia hiilihydraattipommeja. Kyseenalaistin Diabetesliiton suositukset ylipäätään. Nyt tiedän, että parempia suosituksia on olemassa.

Minusta jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi lukea tämä tärkeä kirja ja suositella sitä kaikille ylipainon, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, vatsa- ja muiden kroonisten vaivojen kanssa kamppaileville ihmisille. Ann Fernholmin ”Totuus hiilihydraateista” on tietokirja, joka on ihmisen asialla.