Viralliset tietäjämme ja heidän myötäjuoksijansa ovat vakuuttamasta päästyään vakuutelleet, että margariinit muka olisivat turvallisia nyt kun teollisuus on kaikessa hiljaisuudessa luopunut osittaishydrauksesta ja siten pääsääntöisesti poistanut tuotteistaan äärimmäisen epäterveelliset teknotranssit eli teolliset transrasvahapot, joilla kansaamme valtiovallan myötävaikutuksella oikein urakalla sairastutettiin Pohjois-Karjala -projektin aikana ja pitkän aikaa sen jälkeen. Osittaishydrauksen tilalle tullut vaihtoesteröinti ei kuitenkaan sekään ole vailla pahoja ongelmia
Kari Salminen: Luontaisia vai synteettisiä rasvojaLainaa:
...Miten nämä uudet rasvar vaikuttavat väestötasolla? Berry, joka on alan johtavia tutkijoita Lontoon Kings Collegesta, toteaakin julkaisunsa yhteenvedossa (2009) mm., että vaihtoesteröityjen rasvojen ravitsemusvaikutukset ovat laajasti laiminlyöty potentiaalinen terveyskysymys ja siksi niitä koskevaa keskustelua on pidettävä tärkeänä. Tähän toiveeseen kaikkien lienee helppo yhtyä.
Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että suomalaiset ravitsemussuositukset suosittavat vaihtoesteröityjä margariineja ja ns. kasvirasvalevitteitä ainoiksi vaihtoehdoksi esimerkiksi lasten päiväkodeissa. Monissa kunnissa vanhemmat eivät edes saa tuoda muita vaihtoehtoja, esimerkiksi luontaisiin raaka-aineisiin perustuvia, lisäaineettomia oivariinityyppisiä levitteitä lapsilleen.
Laaja väestökokeilu kohdistuu pakonomaisesti siis myös ja erityisesti kansakuntamme pienimpiin. Näinhän ei vapaassa yhteiskunnassa voi eikä saa olla.
Vaihtoesteröityjä rasvoja ei ilmoiteta elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä
EU:n Elintarviketietoasetus (2011) edellyttää ehkäpä keskeisimpänä periaatteena, että kaikki valmistusaineet tulee poikkeuksetta ilmoittaa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. Yhdestäkään margariini- tai kasvirasvalevitepakkauksesta ei tällaista lainsäädännön edellyttämää merkintää vaihtoesteröidyistä rasvoista löydy. Kuluttajalla tulee olla kuitenkin täysi oikeus ja mahdollisuus tietää valintojensa pohjaksi, mitä kukin rasvavalmiste sisältää.
Oletin kaikkien olevan tästä yhtä mieltä. Esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kysyttyäni kuitenkin eri mieltä perustelematta kantaansa. Niinpä olen tiedustellut asiaa seuraavasta virkaportaasta, maa- ja metsätalousministeriöstä 17.06. En ole saanut vastausta. Olen kysynyt asiaa uudelleen kirjatussa kirjeessä 08.09. En ole saanut vastausta. Olen koettanut kiinnittää asiaan huomiota myös Kehittyvä Elintarvike-lehdessä (Salminen 2015a, 2015 b). Toivoisinkin mahdollisimman paljon näkemyksiä ja kannanottoja tähän mielestäni tärkeään ongelmaan.
Sami Uusitalon kommentti:
Lainaa:
Professori Salminen on perehtynyt rasvojen terveysvaikutuksiin pidempään kuin yksikään toinen suomalainen. Luulisi, että hänen kannanottonsa otetaan vakavasti.
Statiineja ja margariineja voidaan ottaa käyttöön ilman pitkäaikaistutkimuksia. Vihanneksista, vähätärkkelyksisistä juureksista, marjoista, pähkinöistä, siemenistä, öljyistä, juustoista, enemmistöstä hedelmiä, kalaa, kananmunaa ja lihaa sisältävästä ruoasta huudetaan ”pitkäaikaistutkimusta” ennen kuin sitä voidaan soveltaa lihavuuden hoitoon. -Missä järki?
Miksi kouluissa ja päiväkodeissa ei voisi olla vaihtoehtoina vaikka voi-ja oliiviöljyseos? Poksahtaako lasten sydän? Tuskin. Jo yksistään demokratiasyistä vanhemmilla tulisi olla päätäntävaltaa omien lastensa ravitsemukseen.