Professori Agnes Wold kirjoittaa, ettei virallisia ravitsemussuosituksia pitäisi antaa puhtaiden arvausten tai tilastollisten yhteyksien perusteellla - kuten nyt tapahtuu - vaan niiden tulisi perustua kokeellisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jollaisia lääkkeiltäkin edellytetään.
Usla råd alltför dyraLainaa:
”Så noggrann är man inte när det gäller råd. Här tycks det räcka om några centralt placerade personer känner ett behov av att ge ett sådant. Att man tar så lätt på saken beror på den felaktiga föreställningen att små enkla råd inte kan vara så farliga som läkemedel. Ingenting är mer felaktigt – råd kan vara livsfarliga.”
Ann Fernholm mainitsee esimerkkeinä kokeelliseen tutkimustietoon perustumattomista haitallisista suosituksista kielteisen suhtautumisen rasvaan yleensä ja tyydyttyneeseen rasvaan erityisesti sekä suosituksen antaa velliä/puuroa vauvoille heti vieroituksen jälkeen. Kirjassaan
Smakäventyret hän esittelee useita isoja tutkimuksia, jotka osoittavat ruotsalaislasten sairastuvan keliakiaan muita useammin - tautiin, jossa liiallinen gluteeni on vaurioittanut ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille.
Virallisten suositusten kielteinen suhtautuminen karppaukseen ei ole ainoastaan kokeellista tieteellistä näyttöä vailla, vaan sellaisen vastainen.