Lainaa:
Voita vai margariinia? Asiantuntijat vastaavat, mikä rasva on terveellisintä
Kevytlevitteitä ei kannata ostaa edes laihduttajan, sanoo elintarvikeasiantuntija. Voin myynti on lisääntynyt, mutta se ei ole terveellisin vaihtoehto. Asiantuntijat neuvovat parhaat rasvat painonhallintaan, kolesterolista huolestuneelle, lapsiperheelle ja vanhuksille.
Ruoka 23.2.2016 20:44
Katri Kallionpää
Helsingin Sanomat
Rasvaan suhtaudutaan nykyisin entistä sallivammin, kunhan se on hyvälaatuista.
Kevytlevitteet ovat out, pehmeä tyydyttymätön rasva in.
”Ajatus siitä, että esimerkiksi laihduttajan pitäisi karsia ruokavaliostaan kaikki rasvat, on vanhentunut”, Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi sanoo.
Vielä viitisentoista vuotta sitten oli vallalla käsitys, että rasvojen määrä pitäisi karsia ruuassa mahdollisimman vähäiseksi.
Elintarviketeollisuus tuki ajatusta tuomalla markkinoille erilaisia kevytlevitteitä.
”Niitä on edelleen kauppojen hyllyllä, mutta sinne ne saisivat jäädäkin”, Marniemi sanoo.
Hän suosittelee rasvaisempaa levitettä myös laihduttajalle. ”Jos ihminen karsii ruokavaliostaan haitallista piilorasvaa, hänen pitäisi korvata se terveellisellä pehmeällä rasvalla.”
Dosentti Riitta Freese Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta on samaa mieltä.
”Rasva on tiivistettyä energiaa. Ihminen tarvitsee sitä. Rasva on myös luonnon tapa säilöä terveellisiä ja ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja”, Freese sanoo.
Osa rasvahapoista on hänen mukaansa tyydyttyneitä. ”Jos niitä on paljon, ne tekevät rasvasta huoneenlämmössä kovaa.”
Lisäksi on olemassa tyydyttymättömiä rasvahappoja, joita voi olla kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä. Ne tekevät rasvasta huoneenlämmössä pehmeää tai juoksevaa.
”Niistä kaksi, omega-6-rasvahappoihin kuuluva linolihappo ja omega-3-rasvahapporyhmän alfalinoleenihappo ovat ihmiselle välttämättömiä. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse, joten ne on saatava ravinnosta”, Freese sanoo.
Näitä rasvahappoja ihminen voi siis saada kasviöljystä tai siitä valmistetusta levitemargariinista. ”Niissä kyseiset rasvahapot ovat kuosissaan.”
Tiedeyhteisössä vallitsee Freesen mukaan vahva käsitys siitä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömillä on edullista terveydelle.
Tyydyttyneellä rasvalla on yhteys kasvaneeseen riskiin sairastua kroonisiin tauteihin, kuten sepelvaltimotautiin ja kakkostyypin diabetekseen.
Voita käytetään entistä enemmän.
”Voin ajatellaan ehkä olevan ’luonnollisempaa’ kuin levitteen”, Freese arvelee. Hän muistuttaa, että voi on enimmäkseen tyydyttynyttä eläinrasvaa.
Paljonko sitten voita voi syödä?
”Ruokavalio on kokonaisuus eli voin suositeltava määrä riippuu ravinnon muista rasvanlähteistä”, hän sanoo.
Hän ei itse käytä voita.
”Se sisältää tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka nostavat seerumin kolesterolipitoisuutta. Se taas kasvattaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, joka on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy”, Freese sanoo.
Marniemi taas kertoo käyttävänsä toisinaan voita ruuanlaitossa maun vuoksi.
”Voi ei ole myrkky. Kyllä sitä mahtuu jonkin verran ruokavalioon varsinkin, jos ruokavaliossa on terveellistä kalaa, avokadoa ja pähkinöitä sekä kasviöljypohjaisia levitteitä ja kasviöljyjä.”
Miten valitsen oikeanlaisen rasvan?
Kaupan levitehyllyssä on valtava valikoima margariineja, voita, kasvirasvalevitteitä, rasvaseoksia ja terveysvaikutteisia levitteitä.
Annikka Marniemi antaa vinkit oikean levitteen valintaan. Kuluttajaliiton listan eri levitteiden rasvakoostumuksista sekä paremmuusjärjestyksestä eri ominaisuuksilla mitattuna löydät täältä.
1. Laihduttajalle
”Ajatus siitä, että laihduttajan pitäisi karsia ruokavaliostaan kaikki rasva, on vanhentunut. Laihduttajan kannattaa jättää kevytlevitteet surutta hyllyyn. Kun laihduttaja karsii ruokavaliostaan piilorasvan lähteitä, esimerkiksi rasvaisia leivonnaisia, hänen pitää tuoda tilalle pehmeän, tyydyttymättömän rasvan lähteitä, esimerkiksi juuri levitteitä. Suosittelen laihduttajalle kasviöljypohjaista levitettä, jossa on rasvaa vähintään 60 prosenttia.”
2. Kolesterolitasoaan vahtivalle
”Markkinoilla on levitteitä, jotka sisältävät kasvista uutettuja kasvissteroleita tai -stanoleita. Jos niitä syö riittävästi, ne voivat alentaa veren kolesterolitasoja. Terveysvaikutteisilla tuotteilla voi vaikuttaa kolesterolitasoihin, mutta erityisesti niihin voi vaikuttaa korvaamalla tyydyttyneen rasvan lähteitä pehmeän rasvan lähteillä.”
3. Lapselle
”Lapset tarvitsevat pehmeitä, välttämättömiä rasvahappoja. Jos lapsi ei esimerkiksi pidä kalasta, kannattaa olla tarkkana ja valita leivälle laadukasta levitettä. Ravitsemussuositusten mukaan lapsen levitteessä ei pitäisi olla tyydyttynyttä rasvaa enempää kuin korkeintaan 30 prosenttia.”
4. Raskaana olevalle ja imettävälle äideille
”Rasvahapot ovat tärkeitä sekä sikiön kehitykselle että äidinmaidon koostumukselle. Suosittelen valitsemaan kasviöljypohjaisen levitteen, jossa on vähintään 60 prosenttia rasvaa.”
5. Vanhukselle
”Rasvahapoilla on vaikutusta myös aivojen hyvinvointiin ja sitä kautta esimerkiksi muistiin. Ikääntyessä ruokavalio saattaa muuttua yksipuolisemmaksi, joten hyviin, tyydyttymättömiin rasvan lähteisiin kannattaa kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Leivälle kannattaa levittää rasvaista, kasviöljypohjaista levitettä.”
6. Kasvissyöjälle
Kasvissyöjät syövät usein joitakin eläinperäisiä tuotteita, joten käytännössä kaikki käyvät kasvissyöjille.
7. Vegaanille
Vegaanin kannattaa lukea paketin kyljessä olevat tekstit tarkkaan, sillä vaikka levitepurkin kyljessä lukisi kasvisrasva, levite voi silti sisältää eläinperäisiä aineksia, kuten maitojauhetta tai maitorasvaa. Listan vegaanisista tuotteista löydät täältä.
Lopussa on äänestys kasvirasvalevite johtaa 54 % osuudella
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
