http://www.hs.fi/tiede/a1462158044538?ref=hs-nprio-7-1Lainaa:
Rasvainen ruoka saa aivot nälkiintymään
Paljon rasvaa sisältävä ravinto jarruttaa glukoosin pääsyä aivoihin, osoittivat saksalaistutkijat hiirillä.
TIEDE 2.5.2016 15:01
Helsingin Sanomat
Rasvan popsiminen vähensi kolmessa päivässä glukoosia hiiren aivoissa. Sinisillä merkityillä alueilla energiavaje oli pieni, valkoisilla suuri.
RASVAN ahminta saa tunnetusti elimistön epätasapainoon, mikä ajan mittaan voi johtaa esimerkiksi diabeteksen puhkeamiseen. Mutta mitä runsas rasva tekee aivoille? Max Planck -instituutin tutkijat Kölnissä selvittivät asiaa hiiritutkimuksilla.
”Paljastui, että rasvainen ruoka vähentää glukoosin määrää aivoissa jo kolmessa päivässä. Aivot siis nälkiintyivät, vaikka hiiret nauttivat paljon energiaa päivittäin”, tutkimusta johtanut Alexander Jais selittää tutkimustiedotteessa.
Ilmiön takana on proteiini nimeltä glut-1, jonka tehtävä on kuljettaa glukoosia veri-aivoesteen läpi aivoihin polttoaineeksi. Tutkijoiden mukaan tyydyttyneet rasvahapot näyttävät kuitenkin vaikuttavan myrkyllisesti veri-aivoesteen soluihin: glut-1-proteiinin määrä vähenee, ja aivojen tankkaus kärsii.
Rasvainen ruoka nipistää glukoosia erityisesti aineenvaihduntaa säätelevältä hypotalamukselta sekä aivokuorelta, joka vastaa muun muassa muistista ja oppimisesta.
AIVOT pyrkivät kuitenkin paikkaamaan energiavajeensa. Kun glukoosia on liian vähän, solut alkavat tuottaa vegf-kasvutekijää, mikä vauhdittaa glut-1:n tuotantoa. Tämä palauttaa aivojen glukoosipitoisuuden normaaliksi neljässä viikossa, vaikka hiiri jatkaisikin runsasrasvaisella ruokavaliolla.
Aivojen energiatasapainon korjaaminen käy kuitenkin kalliiksi muulle elimistölle.
”Kutsumme aivoja itsekkäiksi, koska ne ottavat tarvitsemansa polttoaineen muun muassa stimuloimalla makeannälkää. Pitkän päälle se myös riistää energiaa lihaksilta”, Jais selittää.
Tutkimuksen julkaisi Cell.
Hesari jatkaa tarkoitushakuista rasvapelottelulinjaansa. Inuitit tyypillisellä ruokavaliollaan olivat kaiketi kaikki aivokuolleita? Teksti kumoaa itseään kertomalla neljän viikon sopeutumisajasta ja kunnollinen taustoitus puuttuu, kuten tiedeartikkeleissa ikävänä tapana.