karppaus.infon arkistoitu foorumi

Jostakin muistan lukeneeni että kuivaaminen osattiin aika kauan aikaa sitten, siinä vaiheessa kun opittiin saviastioiden ja punottujen korien teko ja opeteltiin myös parantavien ja maustavien kasvien kuivaus medisiinisiinkin tarpeisiin. Mutta ne eivät olleet silloinkaan ruokavalion pääosana.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Sivusilmällä tänään seurasin aamuteeveetä, jossa joku kertoi jääkauden jälkeisestä (5500 vuotta sitten) asutuksesta Suomessa. Rannoilla ovat löydöt, ihan Ruotsin rajalle asti ja suurten järvien alueella sisä-Suomessa. Miksi jäivät rannoille, jos söivät täysjyvää?

Pohjoiset kansat hautaavat "raatoja" ja syövät keväällä tai talven aikana hieman pilaantunutta lihaa... Olisiko se lajinmukaista ravintoa meille?

Tuossa on vain aste ero siihen, että liha on ns. hyvin riippunutta. Sekin mureus on mädättäjäbakteerien aikaansaamaa.

Että juu, kyllä on ihan lajinmukaista ravintoa hieman mädäntynytkin liha. Tuolla maailmalla jotkut paleotyypit ilmeisesti myös käyttävät hallittua mädättämistä lihan
"kypsennysmenetelmänä."

Luin muuten taas kerran yhden Arnaud Indriassonin dekkarin, niissä syödään usein islantilaisia perinneruokia ja yhdellä päähenkilöistä oli eteisen puolella viileässä ämpärillinen HAPATETTUA lampaanlihaa. Eli hapattamallakin voisi lihaa säilöä ilmeisesti.

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

Ajattelin pragmaattisesti ruokaa joka riittäisi ylläpitämään ihmisen kokoisen tasalämpöisen olennon hengissä pohjoisessa.
Sieniä ja marjoja toki osattiin kuivata, mutta mahdollisuudet kuivattujen tuotteiden säilytykseen olivat niin rajallisia,
ettei noilla voi elää pohjolassa. Ei vaan voi. Logistiikkajuttu.

Marjat, sienet, lehdet, pähkinät, sienet, jäkälät, juuret ja mitä niitä olikaan kasavikunnan tuotteita, kerättiinhän niitä muinaisesti.
Ja käytettiinkin. Jopa taitavasti. Lääkkeeksi, piristeeksi, mausteeksi, särpimeksi ja joskus hätäruoaksikin. Ei perusenergiaksi.
Edes päivittäisiin kaloreihin ne riittivät vain hyvän vuoden satokautena, joka luonnon satokausi on täällä aina kovin lyhyt.

Ihminen tarvitsee pitkälti toistakymmentä vuotta ihan vain sukukypsyyteen,
ja toinen mokoma pitää pysyä hengissä jälkikasvun aikaan, tai tulevaisuutta ei tosiaan ole. Siis lajilla.
Muutama hyvä satokausi ei riitä edes yksilötasolla, jos täällä pohjoisessa pitäisi rehuilla pysyä hengissä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Jep, rehu, ihan mikä hyvänsä, säilötty fermentoimalla, kuivaamalla, tai miten vaan ikuna osattiin, ei pitänyt yhtään ketään hengissä pelkältään, joten oravankin kiinnisaaminen oli hyvä juttu. Siitä saatiin lihaa, pihkanmakuista tai ei ja karvalakinkin siitä tekaisi päätä lämmittämään ja isommista eläimistä sai sitten paljon, paljon muutakin, neuloja ompelemiseen, jänteitä samaan tarkoitukseen, nahkaa leileihin, pussukoihin, alkuelämän kattiloihin, vaateisiin, peitteiksi, luuydintä superruoaksi, lihaa, lihaa ja lihaa. Vegaani ei tainnut voida silloin hyvin, ainakaan pohjoisessa, eikä ehkä elänyt kovin pitkäikäiseksi. Oliko silloin vegaaneja, muuta kuin olosuhteiden pakosta. Taisivat vaan ne olosuhteet lopettaa kasvissyöjän elämän aika äkkiä.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Jep, nämä jutut ehdottomasti kiinnostavat...

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

todennäköisesti olemme selviytyjien jälkeläisiä. ne jotka eivät osanneet sopeutua vallitseviin olosuhteisiin kuolivat. se söivätkö selviytyjät kasviksia vaiko lihaa ja rasvaa on riippunut asuinpaikasta ja yhteisön tahi yksilön älystä. ovatko karppaajat tämän päivän selviytyjiä välttelemällä ostoshelvettien valmisruokahyllyjä etsien itselleen sopivampia vaihtoehtoja? ovathan vähemmin prosessoidut tuotteet terveellisempiä koska lisäaineet eivät ole koskaan olleet luontaista ravintoa.

Ja sattumasta! Ne, jotka söivät hylkeen ja kalan rasvaa, saivat D-vitamiinia ja taas ne naiset, jotka eivät syöneet ja D:tä juurikaan muuten täällä pohjoisessa lapsena saaneet, kuolivat aikuisina syntymätön lapsi lantiossaan, sillä lantio oli liian ahdas. Se lapsi ei sukua jatkanut. Ei auttanut, vaikka kuinka söi puolukkaa ja vihreitä. (D:tä oli mahdollista saada myös joistakin maitotuotteista, mutta ei kasviksista.)

Riisitauti ja länkisääret olivat yleisiä vielä 1900-luvullakin, Kalevalassakin ilmeisesti.

Kuinkas mahtoi olla c-vitamiinin saannin kanssa? sitähän kun ei juuri lihatuotteissa ole, ja ne kasvikset oli siis vähissä talvisaikaan vallankin. Tässä jossain päivänä eräänä oli jotain luonnonyrtti / villivihannes asiaa ja muistaisin, että sanoivat, jotta voikukka on erittäin c-vitamiinipitoinen ja rautapitoinen, mahtoiko sitä kasvaa täällä yhtä valtoimenaan kuin nykyisin. Olettaisin, että siitä nyt ainakin on sitä c-tä saanut. Toki noita villivihanneksia on paljon muitakin. Miten muuten on sen c:n kanssa, että miten pitkään pitää olla ilman c:tä, jotta varsinainen puutos ja sitä kautten esim.keripukki tulee kroppaan? Ja toisaalta, miten pian ko vaiva paranee, kun jälleen sitä c:tä saapi??

C-vitamiinia voi saada mm. hylkeen maksasta. Siten pohjoisen kansat tulivat toimeen talven. Kaikki ruhon osat käytettiin. Koska c-vitamiini ei ole rasvaan varastoituva vitamiini, voisi olettaa, että puutos korjaantuu nopeasti.

Kun ei hurvittele hiilihydraateilla, on se C-vitamiinin tarvekin aika lailla pienempi ja tästä se johtuu:

Kun syö hiilihydraatteja erittyy insuliinia. Ja insuliini vaikuttaa munuaisiin seuraavasti:

- Virtsan mukana poistuu enemmän C-vitamiinia
- Virtsan mukana poistuu vähemmän suolaa
- Virtsan mukana poistuu vähemmän virtsahappoa

Eli jos syö THL:n sianlihotusruokavalioa, onkin pakko vältellä suolaa kaikin keinoin ja vetää hirveitä rehumääriä, jotta saisi korvattua pois pissityn C-vitamiinin ja kaupan päälle kihtiriskikin kasvaa!

Että kun kalastaja-metsästäjä keräilijä syö niitä hiilihyraatteja kohtuullisen vähäisessä määrin ihan vai sen vuoksi että niitä on vähemmän tarjolla, niin eipä tarvitse sitten varoa suolaa tai pohtia saako tarpeeksi c-vitamiinia. Ja silloin kun syksyllä marjojen satokaudella syödään ehkä niiden muodossa enemmän hiilihydraatteja, niin tulee sitä c-tä sitten samalla myös enemmän.

Olen itse rentoutunut täysin c-vitamiinin suhteen tämän tiedon ansiosta ja päivän mahdolliset lähteet ovat lähinnä 1-2 dl mustikoita ja kourallinen salaattia tai pätkä kurkkua, sekä jonkun verran hapankaalia. Lomalla elokuussa syönkin sitten runsaassa kuukaudessa noin 40 litraa tuoretta kotimaista mansikkaa, kun on sen satokausi. Tässäkin asiassa luotan kropan signaaleihin: Joskus tulee talvella mansikanhimo, niin ostan sitten kotimaista pakastettua mansikkaa ja syön kerman kanssa. Viimeksi tapahtui tammikuussa ja parin viikon mansikansyönnin jälkeen himo helpotti. i

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

Ainakaan se ei tullut niillä jäämerelle loukkuun jääneille, jotka (keripukkia aiheuttavien homeisten laivakeksien loputtua) elivät puolisen vuotta jumissa ja söivät noin puoli pigviiniä per päivä. Ja selvisivät takaisin ihmisten ilmoille.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Eli keripukki ei ainakaan taida olla sitten lähitulevaisuuden ongelma...tai siis ainakaan tässä yksilössä. Eikä tod.näköisesti riisitautikaan kun sen verran on tuo lämpöpatteri päässyt muutamana päivänä helottamaan ja talvella purkistakin sitä saa d.tä niinä aikoina kun kala ei maistu (tai siis en raski työttömänä ollessani sitä usein ostella).

Joo, me pihtikintut ollaankin evoluutiokehityksen huipulla?

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

No ei. En menisi sekoittamaan tehotuotettua luomua ja (kansan)perinteisiä viljelymenetelmiä keskenään. Kalevalainen ei myöskään roudannut pellolleen lannotteita toiselta puolelta maapalloa, että voi sitä luomupeltoaan lannoittaa.

_________________
Pharmageddon!

Kalevalainen kaskesi, mikä oli ryöstöviljelyä sekin.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Pingviinin sisäelimissä luulisi kyllä olevan C-vitamiinia, kun kerran muidenkin eläinten elimissä on.

Kaskeaminen on luontoa uudistava viljelymenetelmä, oivallinen joka suhteessa - mutta vain, jos väestöpohja on pieni ja erämaata riittää. Nykykansoituksella polttelisimme aika pian tämänkinkokoisen valtion viljelysmaana sananmukaisesti loppuun. Eikä olisi kuivan kesän oraavaakaan kannattavaa puuta enää mailla halmeilla.