karppaus.infon arkistoitu foorumi

Yksi niistä on, että jos esimerkiksi ostaa karkkia, ei osta sekoituksia.
”Jos makeisia on vain yhtä laatua, niitä tulee syötyä vähemmän.”

Menen kaikkein ensimmäisenä aivan viimeaikaisiin lehtiartikkeleihin, jotka koskivat suolaa ja sokerin koukuttavuutta. Väitän, että molemmat kirjoittajat ovat väärässä. Suola-artikkelin kirjoittaja uskoo edelleen, että ”Toisin kuin kovat rasvat, sokeri ei ole valtimotautien syytekijä.” Hän toistaa ikivanhaa mantraa ja tässä kirjoituksessa tulen näyttämään, että se ei pidä enää paikkaansa, vaan on juuri päinvastoin.
Sokerin koukuttavuudesta on myös näyttöä ja vastaväitteeksi molempiin artikkeleihin riittänee tämä yksi tutkimus, joka toteaa tuloksissaan ”Me löysimme johdonmukaiset todisteet sokerin saannin ja SVT-riskitekijöiden tai itse taudin välillä. Tämä todistusaineisto erosi jyrkästi paljon heikommasta näytöstä tyydytetyn rasvan ja suolan suhteessa SVT-päätetapahtumiin. Löysimme myös jonkin verran todisteita sokeri-addiktio syndroomasta.” He myös toteavat, että ohjeen sokerista pidättäytymiseen pitäisi olla rutiinitoimenpide kliinisessä hoidossa ja erityisesti, kun potilaita neuvotaan SVT-riskeissä.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan viiden tai alle viiden tunnin yöunia nukkuvat nauttivat keskimäärin 21 prosenttia enemmän sokeroituja juomia kuin ne, jotka nukkuivat 7-8 tuntia yössä.
- Uskomme, että kyseessä voi olla kierre, jossa sokerijuomien nauttiminen ja univajeesta kärsiminen vahvistavat toisiaan ja tekevät sokerin käytön karsimisesta vaikeaa, sanoo psykiatrian apulaisprofessori Aric Prather Kalifornian yliopistosta.
Erityisesti kofeiinia sisältävät sokerijuomat olivat univajeisten suosiossa. Alle viiden tunnin yöunilla elävät kuluttivat 33 prosenttia enemmän kofeiinia sisältäviä virvoitusjuomia ja sokeria sisältäviä energiajuomia kuin ne, jotka saivat unta suositellun määrän.

Yksi keino ehkäistä lihomista on sokerivero, sanoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

Tyhmää sokerin demonisointi on siksi, että jopa fitnessharrastajat ovat ryhtyneet puhumaan kohtuullisuudesta ja keskitiestä, mutta eivät sokerifoobikot.

Kun ihmiset eivät osaa nauttia kohtuudella, he asettavat itselleen turhan tiukkoja rajoja. Ja nyt ei puhuta alkoholista vaan sokerista, kirjoittaa Helena Liikanen-Renger.

”Voinko siirtää nämä suklaakeksit kauemmas?”

Olemme tyttären luokkatoverin luona kylässä. Pöydässä on ranskalainen välipala, eli goûter, joka syödään perinteisesti heti koulusta päästyä, neljän-viiden tienoilla.

Kaverin äiti on kattanut suklaalettuja, croissantteja, keksejä ja karkkia. Me aikuiset juomme mustaa kahvia pikkukupposista ja isommat lapset ovat jo siirtyneet leikkimään. Kaksivuotias kuopukseni sen sijaan on parkkeerannut keksikulholle, jota yritän hitaasti hivuttaa hänen ulottumattomiinsa.

Vielä muutama vuosi sitten sisukaluissani olisi kumahdellut äiti-ihmiselle tyypillinen huono omatunto. Apua. Mitäköhän suomalainen neuvolantäti tästäkin sanoisi?

Onneksi ei enää. Ranskassa kolme vuotta muhittuani olen nimittäin oppinut, että sopiva määrä herkkuja pitää ihmisen onnellisena. Täällä nimittäin syödään vähän makeaa lähes jokaisella aterialla.

Pelkästään jälkiruoka on oleellinen osa ranskalaista ateriaa jopa école maternellessa eli esikoulussa. Kolmen ruokalajin lounashetket ovat tavallisia kolmevuotiaillekin. Marraskuisena maanantaina alkuruuaksi on esimerkiksi tarjolla porkkanasalaattia, pääruuaksi lihapullia, kvinoaa ja kasviksia ja jälkiruuaksi suklaavanukasta.

Makeaa ei ole kielletty edes vauvoilta. Kun Ranskassa syntyneen poikani ruokavalioon lisättiin kuuden kuukauden kohdalla maustamattomat jogurtit, lastenlääkäri kehotti lisäämään niihin sokeria tai vaihtoehtoisesti murennettua, makeaa keksiä.

”Menee paremmin alas. Ei pienestä määrästä sokeria mitään haittaa ole”, hän sanoi.

Tästä näkökulmasta Pohjoismaita yhä enemmän valtaava herkkukielteisyys tuntuukin usein aikamoiselta hampaiden kiristelyltä. Etelä-Ranskasta käsin oli äimistyttävää lukea, kuinka suomalaisvanhemmat ajavat makeiden välipalojen poistamista päiväkodeista. Voiko marjakiisselikin todella olla liikaa?

Kun itse yritin aikoinaan ehdottaa perinteistä lauantaikarkkipäivää omaan puoliranskalaiseen perheeseeni, sain vastaukseksi hölmistyneitä puuskahduksia. Ranskalainen mieheni kuittasi ajatusmallini samaan koriin kera suomalaisen viinanjuonnin: kun ihmiset eivät osaa nauttia kohtuudella, he asettavat itselleen ylenpalttisia, turhiakin rajoja.

Jäin pohtimaan asiaa: hänen sanoissaan saattoi olla perää. Asiaa ei auta, että monia meistä on lapsuudesta saakka lahjottu ja lohdutettu makealla. Kuinka moni suomalaisista on palkinnut itsensä pyörälenkin päälle palalla suklaakakkua? Ostanut perjantaipullon? Tai syönyt pussin karkkia, koska ”päivä on ollut niin himputin raskas”?

Tiuhasta sokerinsyömisestä huolimatta pyöreitä ranskalaislapsia näkee harvoin. Tilastot osoittavatkin, että ylipainoisia lapsia on suhteessa vähemmän kuin Suomessa. Vastasyntyneiden elinajanodote on Ranskassa korkeampi, ja vastikään maassa iloittiin siitä, että Ranskassa on suhteessa eniten satavuotiaita Euroopassa.

Ajatuksiani vahvistaakseni kaivoin vielä esiin ranskalaisen lääkärisivuston sokeriohjeet vanhemmille. Sokeria ei saa kieltää lapsilta, sillä suklaa, keksit ja mehu kuuluvat lasten elämään, siinä sanottiin. Mutta attention! Missään tilanteessa herkkuja ei saa liittää kasvatukseen tai tunteisiin.

Sokeri ei saa olla palkinto eikä sillä saa käydä kauppaa. Sitä syödään usein, mutta vähän kerrallaan.

Se on herkku, jota kuuluu nautiskella kohtuudella.

Kirjoittaja on Ranskassa asuva toimittaja, kirjailija ja kahden lapsen äiti, joka pitää perhe-elämästä kertovaa Chez Héléna -blogia.

”Valtiovarainvaliokunta on pohtinut perusteellisesti sokeriveron juridisia ja teknisiä ongelmia. Sokerivero olisi haitannut myös elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaa, ja se olisi heikentänyt koko elintarvikeketjun työllisyyttä. Samoista syistä on tärkeää poistaa myös juoma-alaa haittaava virvoitusjuomavero, joka jää edelleen voimaan”, toteaa johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta liiton tiedotteessa.

Inom hälsa och sjukvård har adeln viljelöst låtit multinationella läkemedelsföretag ta över inflytandet över utbildning och forskning och multinationella livsmedelsjättar styr allt mer av det vi äter samtidigt som världshistoriens värsta pandemi rasar p.g.a. den politiken. Politikerstyrda myndigheter som borde tillvarata allmänhetens intresse blir för var dag allt mer beroende av dessa globala företag.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 14 kiloa makeisia.

Puolet tästä 14 kilosta on silkkaa sokeria. Jos illassa kuluu vaikkapa yksi 350 gramman pussi karkkia, siinä on noin kaksi desilitraa pelkkää sokeria.
Koska kaikki suomalaiset eivät syö makeisia ollenkaan tai ainakin hyvin vähän, jotkut syövät toistenkin osuuden. Se tarkoittaa, että toiset syövät vuodessa paljon enemmän kuin 14 kiloa karkkia.
Uudistetun pakkausmerkintätietoasetuksen mukaan pakattujen elintarvikkeiden tuoteselosteessa tulee 13.12.2016 jälkeen ilmoittaa myös sokeripitoisuus.

Jännittävää kyllä, irtokarkit ovat tämän velvoitteen ulkopuolella. Asiakkaalle tulee irtokarkkikaupassakin antaa tieto tuotteen sokerimäärästä, jos hän sitä kysyy.
Suuri sokerin saanti on terveydelle haitaksi.
Sokerista aiheutuu haittoja hampaille. Lisäksi runsas sokerikäyttö vaikeuttaa painonhallintaa. Runsaalla sokerinkäytöllä on todettu olevan yhteyksiä myös muun muassa kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Ranskalainen ruokakulttuuri onkin ihan kaikilla tasoilla erilainen verrattuna meihin
....
Ranskassa on kauttahistorian suhtauduttu ruikaan ihan toisella tavalla kuin meillä. Ruoka on elämässä yksi suuria nautintoja, meillä enemmänkin tankataan energiaa jotta jaksaa..maku ja nautinto ovat toissijaisia..
Toivottavasti tämäkin joskus muuttuu..

Suomalaisella ravitsemistieteelle on maailmalla hyvä maine emmekä olisi mukana niin monessa kansainvälisessä tutkimuksessa ja kongressissa, jos olisimme menettäneet tatsimme niin kuin jotkut väittävät, hän toteaa.

Kokis-fogelholm tekeytyy kaupunkilehdissäkin tieteen puolustajaksi.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... li-sohaisu

Sokerin yllättävät vaikutukset kehoosi ja aivoihisi - olisiko aika vähentää kulutusta?

Lauantai 10.12.2016 klo 10.31

Sokerin saannin ylärajasuositus on viisi prosenttia kokonaisenergiasta. Liikakulutus on yhteydessä muun muassa addiktoitumiseen, liikalihavuuteen ja oppimiskyvyn heikentymiseen.

Sokerilla on huomattavia vaikutuksia ihmisen terveyteen, aivoihin ja elimistöön.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan sokerin saannin ylärajasuositus on viisi prosenttia kokonaisenergiasta.
Liikukulutus turruttaa kylläisyyden tunteen, vaikeuttaa oppimista sekä aiheuttaa riippuvuutta.

Tiedäthän tunteen, kun karkkipussi tyhjenee kuin huomaamatta - sokeri koukuttaa. Sokerilla on huomattavia vaikutuksia ihmisen terveyteen, aivoihin ja elimistöön. Huomattava sokerin kulutus on yhdistetty esimerkiksi keskivartalolihavuuteen, liikalihavuuteen ja diabetekseen sekä aivojen toiminnan, kuten muistin ja tiedonkäsittelyn, heikentymiseen, kertoo Medical Daily.

Suomalaiset lapset saavat sokerista 13-14 prosenttia päivittäisestä energiastaan, ja aikuiset noin 10 prosenttia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan sokerin saannin ylärajasuositus on viisi prosenttia kokonaisenergiasta. Lisättyä sokeria pitäisi saada korkeintaan 25 grammaa eli 5 tl tai 10 sokeripalaa päivässä, suosittaa Ravitsemusneuvottelukunta sivuillaan. Sokerilla tarkoitetaan pöytäsokeria eli sakkaroosia, rypälesokeria eli glukoosia ja hedelmäsokeria eli fruktoosia. Mukaan luetaan myös hunaja, siirapit, hedelmämehut ja hedelmämehutiivisteet.

Pitäisikö sinun vähentää sokerin kulutusta? Näin tutkimukset ovat osoittaneet sokerin vaikuttavan ihmiskehoon ja aivoihin.

Sokeri addiktoi
Jo yksi sokeripala käynnistää aivojen mielihyvähormoni dopamiinin tuotannon, mikä vahvistaa nälän tunnetta ja halua herkutella. Kyseessä on sama välittäjäaine, joka aktivoituu voimakkaasti esimerkiksi alkoholi- ja päihderiippuvaisilla.

Etenkin jotkut sokerityypit houkuttavat herkuttelemaan enemmän kuin toiset. Kalifornian yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun tutkimuksessa toinen ryhmä sai ruokavaliossaan enemmän fruktoosia ja toinen glukoosia. Fruktoosia syöneet kokivat enemmän nälän tunnetta.

- Vapaaehtoiset saivat valita, nauttisivatko he maukkaan aterian välittömästi kokeen jälkeen vai ottaisivatko he kuukauden kuluttua vastaan rahapalkkion. Fruktoosia syöneet luopuivat todennäköisemmin rahasta saadakseen nopeasti kaloripitoista ruokaa, kertoo apulaisprofessori Kathleen Page.

Medical Dailyn mukaan esimerkiksi pastan ja leivän kautta saatavat sokerit ovat laadukkaampia; kehommehan muuttaa useimmat ruuat sokeriksi. Fruktoosi tuoreista hedelmistä saatuna on laadukasta, mutta valmisruokiin, kuten limonadeihin, salaattikastikkeisiin, pikaruokaan ja hunajaan, lisättynä on terveydelle ongelmallista.
Sokerin liikasyönti houkuttaa kaloripitoisten ruokien äärelle.
Sokerin liikasyönti houkuttaa kaloripitoisten ruokien äärelle.

Sokeri vanhentaa ihoa
Liiallinen sokerinsaanti vähentää ihon kollageenipitoisuutta ja elastisuutta, jotka edistävät solujen uusiutumista. Syntyneitä ryppyjä on myös jälkikäteen vaikea korjata. Sokerin aiheuttamia ihovaurioita voi välttää parhaiten ennaltaehkäisemällä eli pitämällä sokerin kulutuksen minimissä.

Sokeri turruttaa kylläisyyden tunteen
Normaalisti ihmisen elimistö ilmoittaa, kun olo on kylläinen. Viimeisimmissä tutkimuksissa tutkijat ovat havainneet, että sokerin voimakas ja krooninen kulutus turruttaa aivojen osat, jotka ilmoittavat kylläisyyden tunteesta. Voimakkaasti sokeria kuluttava ihminen on alttiimpi ylensyönnille.

Sokeri heikentää kykyä oppia uutta
Aivoperäinen neurotrofinen tekijä eli BDNF on tärkeässä osassa, kun ihminen omaksuu uutta tietoa. Se auttaa oppimisessa sekä muistamisessa. Kun sen tasot ovat alhaiset, uuden oppiminen vaikeutuu ja muisti heikkenee. Sokeri vähentää BDFN:n tuotantoa. Tutkimuksissa on myös havaittu, matalien BDFN:n tasojen yhteys Alzheimerin tautiin, masennukseen ja dementiaan.

Sokerin kulutusta on vaikea vähentää
Sokeri ei päästä ihmistä irti helpolla. Sokeri poistaminen ruokavaliosta voi aiheuttaa joillekin voimakkaita oireita, kuten ahdistusta, vapinaa ja päänsärkyä. Yleensä kuitenkin paras vaihtoehto on tehdä jyrkkä muutos ruokavalioon, jotta sokerin kulutuksen saa kuriin, vaikka alku olisikin vaikea.

Iltalehti kirjoitti taannoin, miten voit päästä sokerin kulutuksesta helpommin irti. Lue juttu tästä.
ANNABELLA KIVINIEMI
annabella.kiviniemi@iltalehti.fi