Pakolliset rokotukset kuohuttavat terveydenhoitoalalla: ”Kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen”Lainaa:
Tartuntalain maaliskuussa voimaan astuva pykälä puhuttaa hoitoalan henkilökuntaan. THL:n ylilääkärin mukaan muutoksella yritetään parantaa potilasturvallisuutta.
Tartuntalain mukaan riskiryhmään kuuluvien potilaiden osastolla toimivien on tulevaisuudessa otettava kattavat rokotukset. Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan jo viime vuonna, mutta lain rokotuksia käsittelevä pykälä astuu voimaan 1. maaliskuuta.
Lain mukaan riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa sairaala- tai laitoshoitoympäristössä sekä potilaskuljetuksessa saa jatkossa vain erityisistä syistä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Lakimuutoksella yritetään parantaa potilasturvallisuutta.
Aihe puhuttaa terveydenhoitoalan piirissä. Ilkka-lehdelle kommentoinut kätilö kertoo pelkäävänsä töidensä puolesta, jos kieltäytyy influenssarokotteesta. Hänen mukaan on olemassa yksi paljon rokotetta tehokkaampi keino suojella itseään ja muita: huolellinen käsienpesu ja desinfektio.
Kätilö kertoo, että ei ole rokotevastainen tai vastuuton potilaiden suhteen.
– Influenssarokote on kausirokote ja miljardiluokan bisnes. Olisi hyvä osata erottaa se muista rokotteista ja ymmärtää, mistä on kyse. En ole ottanut influenssarokotetta koskaan.
– Jos tietäisin influenssarokotteen olevan oikeasti tehokas ja turvallinen ja pystyisin sillä oikeasti suojelemaan potilaitani, ottaisin sen. Hyöty vastaan haitta; haitat painavat huomattavasti enemmän, kirjoittaja sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan lakimuutos tekee työnantajille pakolliseksi huolehtia tietyissä työtehtävissä olevien työntekijöiden rokotussuojasta. Se ei ole työntekijöille pakollinen vaan työnantajille pakollinen.
– Lain tarkoitus on parantaa potilassuojaa ja turvallisuutta. Lailla pyritään siihen, että työnantajat kiinnittäisivät huomiota siihen, että riskipotilaiden kanssa työskentelevillä on mahdollisimman hyvä rokotussuoja, Puumalainen sanoo.
Puumalaisen mukaan työnantajan täytyy tehdä riskiarvio omista toimitiloistaan ja käydä läpi eri potilasryhmiä ja pohtia, missä tiloissa työskentelevillä ja minkälaisella henkilöstöryhmällä pitää olla parempi rokotussuoja ja missä riittää vähäisempi. Käytännössä, jos ei halua ottaa rokotetta, hänet voidaan siirtää toiselle osastolle.
– Työnantajan voi erityisistä syistä jatkaa henkilön käyttämistä työtehtävissä joissa ei rokotussuoja ei ole niin tärkeä.
Suurin osa aikuisista on sairastanut vesirokon ja tuhkarokon. Näiden tautien kohdalla sairastaminen antaa riittävän suojan, muuten vaaditaan rokotus. Lisäksi rokotus vaaditaan kausi-influenssaan.
Jos hoitaa pieniä lapsia, tarvitaan lain mukaan suoja hinkuyskää vastaan. Koska ei ole olemassa erillistä hinkuyskärokotetta, saa suojan käytännössä vain ottamalla jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä rokotteen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin työsuojeluasioista vastaava lakimies Merja Hyvärinen sanoo, että yhteydenottoja asiasta on tullut liittoon valtava määrä. Käytännössä koko alkutalvi meni kyselyihin vastatessa.
Monet kokevat, että pakko ei ole järkevä tapa lisätä rokotuskattavuutta. Eniten vastustusta on tullut vanhusten parissa työskenteleviltä. Ihmetellään, että jos potilaiden tai omaisten ei tarvitse rokotuksia ottaa, ei hoitohenkilökunnan rokottaminen suojaa potilaita.
Hyvärisen mukaan lakimuutoksen piiriin kuuluvat työntekijät kritisoivat muutosta kahdesta syystä: joissain harvoissa tapauksissa rokotteilla voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia sekä itsemääräämisoikeuden menettämisen vuoksi. Voimakas kananmuna-allergia voi estää influenssarokotuksen oton.
– Parempaa influenssalta suojautumiskeinoa kuin rokotus ei toistaiseksi ole. Potilasturvallisuus ja potilaan oikeus elämään menevät mielestäni itsemääräämisoikeuden edelle, Hyvärinen sanoo.
– Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että tämä on äärimmäisen huonosti valmisteltu lakimuutos. Työlainsäädäntöpuolta ei ole riittävällä tavalla osattu ottaa huomioon. Niitä henkilöitä, joilla itsellään on jokin terveydellinen syy olla ottamatta rokotetta, ei ole lainkaan kuunneltu, hän jatkaa.
Lainmuutoksessa työntekijöiden puolelta eniten kuohuntaa on aiheuttanut juuri kausi-influenssarokote. Super suosittelee jäsenilleen kausi-influenssarokotteen ottamista; ei pelkästään terveyden tai potilasturvallisuuden puolesta, mutta myös töiden jatkumisen vuoksi.
Työstä kieltäytyminen voi oikeuttaa työnantajan irtisanomaan työntekijän työsuhteen. Jos työntekijän katsotaan aiheuttaneen itse irtisanomisensa, seuraa siitä karenssi työttömyyskorvausten osalta.
– Äärimmäisessä tapauksessa kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Vaikka velvoite on asetettu työnantajalle, pahimmassa tapauksessa rokotteesta kieltäytyvä menettää työnsä, jos työnantajalla ei ole tarjota vaihtoehtoista tehtävää, Hyvärinen sanoo.
Hyvärinen huomauttaa, että terveydenhoidon ammattilaisella on eettinen velvoite toimia niin, että potilasturvallisuus ei vaarannu.
– Jatkossa alan koulutuksessa tullaan luultavasti painostamaan, että jos haluat alalle, niin tässä on ne reunaehdot.
Jonna Waddington
Artikkelin kommentit ovat kyllä tyrmääviä.
IltaLehdessä lisääLainaa:
Vireillä kansalaisaloite
Rokotevelvollisuuden poistamiseksi on tehty kansalaisaloite. Aloitteella halutaan turvata sosiaali- ja terveysalojen työntekijöiden itsemääräämisoikeus, asiakkaan tiedonsaanti rokotustilanteessa sekä turvallisuusseuranta palauttamalla ammattilaisille velvollisuus ilmoittaa rokotehaitoista.
Aloitteella on vielä tässä vaiheessa vain hieman reilut 6 000 kannatusilmoitusta.
Näillä näkymin laki astuu voimaan maaliskuun alussa.
Rämäkkö kertoo, että hän ei laista huolimatta aio ottaa influenssarokotetta.
- Tartuntatautilaki on pakkolaki, joka vaatii hoitajaa laittamaan toiseen vaakakuppiin itsemääräämisoikeutensa siitä, mitä hänen kehoonsa laitetaan ja toiseen vaakakuppiin mahdollisesti työpaikan ja toimeentulon menetyksen, Rämäkkö kirjoittaa mielipidetekstissään.