Juu, näin sitä aloitetaan.. satuin joskus n. 5 vuotta sitten lukemaan Montignacin teoksen ja siitä asti on ollut tiedostamatonta aivotoimintaa, koska nyt kun törmäsin tänne sivustolle huomasin, että joku muukin ajattelee samaan tapaan kuin minä. Tosin, en ollut ihan ymmärtänyt MISSÄ kaikissa paikoissa sitä hiilari lurkkii.
Ja kyllä, takana n. 3 PainonVartijat yritystä. Viimeisellä kerralla mietin, mikä tässä mättää, kun tarttee aina tulla hakemaan "korjaussarjoja". Ja kiitos heille, kaikenlainen mittaaminen, kirjaaminen, punnitseminen jne. on mielestäni täysin järjettömän typerää!
Ja arvatkaa miten turhauttavaa kaltaiselleni kulinaristille oli kuulla ettei kermaa ja voita SAA käyttää, ellei halua kuolla sydäriin het huomenna. Niinpä!
Kolmisen päivää mennyt uusin miettein ja paras huomio tähän mennessä on, ettei ruokailu väsytä! Suoliston junnaamisesta en sitte sanokaan mitään.. Jotain pellavajuttua pitänee käydä hakemassa, liinojani en viitsi järsiä.. *että oikee sit puujalka -sellanen* Muita toteutuskelpoisempia ajatuksia? Saako kuivattuja luumuja nutustella?
Anyway, odotukset korkealla ja vielä ihan ok fiilis, hiilarihimo ei vielä iskeny, mutta odotellaan ku "SE" aika kuukaudesta taas pamahtaa kuvioihin. Voipi olla toiset mietteet silloin..
Kiitos hyvästä sivustosta!