No asiaan liittymättä mutta transua silti ja hiukan nyt siten etten edes ajattele osoittaa tällä yhtään mitään. Lähinnä ainoana rankankin kritiikin kestävänä ajatuksena minulla on: "miksiköhän ne ovat saaneet päähänsä tehdä tällaista".
ED: siis tää ei tullukaan..hmh..
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=arktui&${HTML}=docu&${SNHTML}=nosyn&${TRIPSHOW}=FORMAT=WWW&NR=134-02 (toi linkki menee jostain syystä "rikki" joten leikkaan sen tähän suoraan)
Onpa hankala linkki tosiaan - ei auta edes url-tagit. Tässä sama linkki toimivana tinyurl-versiona: http://tinyurl.com/axclr -chiman
"Projektit MTT
--------------------------------------------------------------------------------
Ruokinnalliset strategiat maidon CLA-pitoisuuden nostamiseksi (134-02)
Päätutkimus: 134
Johtava tutkija: Vanhatalo Aila; MTT, Eläinravitsemus
Muut tutkijat: Ahvenjärvi Seppo, Shingfield Kevin, Griinari Mikko, Ärölä Anu,
Kesto: 2000-08-01 - 2002-12-31, päättynyt
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, MMM, The University of Reading
Avainsanat: säilörehu, kalaöljy, rasvahappojen metabolia, CLA, maidon rasvahapot
Tiivistelmä:
Tavoite: Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää maitorasvan sisältämän konjugoidun linolihapon (CLA) pitoisuuteen vaikuttavat mekanismit.
Pitemmällä tähtäyksellä tavoitteena on kehittää käytännön ruokintastrategia, jonka avulla maidon CLA-pitoisuutta voidaan nostaa ruokinnallisin keinoin. CLA-rikastettua maitoa käytetään funktionaalisten elintarvikkeiden raaka-aineena.
Vaikuttavuus: Maidon CLA-pitoisuuteen vaikuttavat mekanismit tunnistetaan. Kehitettävän ruokintastrategian avulla maidon CLA-pitoisuus nousee tasolle, joka mahdollistaa CLA-rikastettujen maitotuotteiden kehittämisen.
Tausta: Maidon rasva sisältää CLA:ta, jonka cis-9, trans-11 -isomeerillä on eläinkokeissa todettu selviä antikarsinogeenisia ja antiarteroskleroottisia ominaisuuksia. Maito sisältää CLA:ta normaalisti n. 0.3 - 0.6 %, mutta runsaasti väkirehua sisältävällä ruokinnalla maidon CLA-pitoisuus on voitu nostaa jopa nelinkertaiseksi perustasosta. Aikaisempien kotimaisten tutkimusten mukaan säilörehuvaltaisella ruokinnalla maidon CLA-pitoisuutta saatiin nostettua 70 % kun dieettiin sisällytettiin kasviöljylisä, mutta jopa 400 %, kun vastaava täydennys tehtiin kalaöljyllä. Väkirehuannoksen nostaminen tai kalaöljylisä ruokinnassa lisäävät trans-C18:1 rasvahappojen muodostumista pötsissä. Näistä tärkeimpänä pidetään vakseenihappoa (C18:1 trans-11), joka on maidon cis-9, trans-11 CLA:n esiaine.
Suoritus: Säilörehuvaltaisella ruokinnalla oleville pötsifistelöidyille lypsylehmille annettiin kalaöljyä (0, 75, 150, 300 g/pv).Tavoitteena oli selvittää millä kalaöljyn annostustasolla vakseenihapon kumuloituminen pötsissä ja sen seurauksena maidon CLA-pitoisuus voidaan optimoida. Tuotostietojen lisäksi kokeessa mitattiin pötsistä satakertaan virtaavien rasvahappojen määrä (mm. pötsissä biohydrogenaation tuloksena muodostuvan vakseenihapon määrä). Häntä- ja maitosuonista otettiin verinäytteet, joiden avulla tutkittiin rasvahappojen valtimo-laskimopitoisuuksien erotus ja veren virtaus maitorauhaseen tarkoituksena selvittää maitorauhasen rasvahappometaboliaa.
Tulokset:
Kalaöljyannoksen lisääminen ruokinnassa vähensi rehuannoksen säilörehun ja kokonaiskuiva-aineen (19.7, 19.6, 18.8, 16.4 kg/pv) syöntiä käyräviivaisesti. Samoin pötsin propionihapon mooliosuus suureni (17.5, 17.7, 17.9, 20.8 %) ja etikkahapon mooliosuus pieneni käyräviivaisesti. Voihapon osuus suureni lineaarisesti. Dieetin orgaanisen aineen, typen ja raakarasvan näennäiset sulavuudet suurenivat kalaöljyannosta lisättäessä.
Ravintoaineiden (OA, N, NDF)virtaus pötsistä pieneni suoraviivaisesti kalaöljyannosta lisättäessä. Pötsistä ulos virtaavien rasvahappojen kokonaismäärä ei kuitenkaan muuttunut. Tyydyttymättömien rasvahappojen virtaus pötsistä suureni ja tyydyttyneiden rasvahappojen, kuten steariinihapon (C18:0) virtaus, pieneni kalaöljylisäyksen myötä. Oktadekadieenihappojen (C18:2) virtaus sen sijaan suureni, mutta linoleenihapon tai kokonais-CLA:n virtauksiin koekäsittelyillä ei ollut vaikutusta. Mikrobien rasvasynteesistä peräisin olevat parittoman hiiliketjun rasvahapot lisääntyivät kalaöljyannoksen suuretessa. Samoin tyypillisten kalaöljyn rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, virtaukset suurenivat. C18:1 rasvahappojen isomeereistä sekä cis- että trans-rasvahapot lisääntyivät. Trans-isomeereillä virtaus suurimmalla kalaöljyannoksella kasvoi kuitenkin 2,8-kertaiseksi, kun se cis-isomeereillä kasvoi vain 1,4-kertaiseksi kontrolliin verrattuna.
Yksittäisten trans-18:1 rasvahappojen osalta suurin lisäys tapahtui trans-10:n osalta; sen virtaus suurimalla kalaöljyn annostasolla oli 13,5-kertainen verrattuna kontrolliin, mikä viittaa biohydrogenaatiossa tapahtuneeseen reaktioreittien muutokseen, jolloin trans-10 alkaa muodostua mm. trans-11:n (vakseenihappo) kustannuksella. Vakseenihapon virtaus suurenikin eniten 150 g:n kalaöljyannoksella, mutta pieneni suurimmalla kalaöljyannoksella. Vaikka kokonais-CLA:n virtauksen muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, oli yksittäisten isomeerien virtauksissa merkitseviä eroja koekäsittelyiden välillä. Trans,trans-isomeereistä 9,11; 8,10 ja 7,9 paikkaisomeerien virtaus lisääntyi 150 g kalaöljyannokseen asti, mutta korkeimmalla kalaöljyn annostasolla näiden isomeerien virtaus kuitenkin väheni. Cis, trans-isomeereistä samansuuntainen, mutta ei merkitsevä, vaste todettiin cis-9,trans-11-isomeerin satakertavirtauksessa. Kalaöljylisä ruokinnassa vaikutti voimakkaimmin linolihapon biohydrogenaatioon, minkä tehokkuus laski 36% verrattuna kontrolliin. Sitävastoin kalaöljyllä ei ollut vaikutusta öljy- tai linoleenihapon eikä EPA:n tai DHA:n biohydrogenaatiotehokkuuteen. Plasmasta määritettyjen triglyseridien rasvahappokoostumus ja C18:1-isomeerien osuudet heijastelivat pääosin pötsistä ulos virranneiden rasvahappojen koostumusta. Tämä näkyi myös siinä, että sekä laskimoveren että valtimoveren trigylserideissä trans-10 lisääntyi eniten suurimmalla kalaöljyannoksella ja trans-11:n osuus oli puolestaan korkeimmillaan 150 g:n kalaöljyannoksella.
Kalaöljyannosta lisättäessä maitotuotos pieneni käyräviivaisesti (24.3, 24.4, 25,7, 20,7 kg/pv) ja valkuais-, rasva- ja laktoosituotokset lineaarisesti. Kalaöljylisäys ei vaikuttanut maidon valkuais- tai laktoosipitoisuuksiin, mutta rasvapitoisuus pieneni lineaarisesti (39.5, 40,5, 33.1 ja 29.8 g/kg). Kalaöljyannosta lisättäessä maidon steariini- sekä öljyhapon pitoisuudet pienenivät ja linoli- sekä linoleenihapon suurenivat. Maidon kaikkien oktadekeenihappojen (C18:1) pitoisuus lisääntyi suoraviivaisesti kalaöljyä lisättäessä. Trans-C18:1 rasvahappojen osuus C18:1 rasvahapoista eri kalaöljyannoksilla oli vastaavasti 18, 27, 46 ja 57 %. Vakseenihapon (trans-11 C18:1) määrä oli suurin 150 g:n kalaöljyannoksella. Trans-10 C18:1/vakseenihappo-suhde koeruokinnoilla oli 0.20, 0.18, 0.20 ja 0.68, mikä osoittaa suurimman kalaöljymäärän lisäävän maidon trans-10 C18:1 rasvahapon pitoisuutta suhteessa vakseenihappoon. CLA:n pitoisuus maidossa oli 0.77, 1.26, 2.63 ja 2.61 g/100 g rasvahappoja. Suurin osa (79-90 %) maidon CLA:sta muodostui cis-9, trans-11 CLA-isomeeristä, mikä on märehtijän maidon ja lihan yleisin CLA-isomeeri. Maidon trans-10 C18:1/vakseenihappo-suhteessa tapahtunut muutos kuvaa pötsin pitkäketjuisten rasvahappojen biohydrogenaatiossa tapahtuneita muutoksia, jolloin vakseenihappoa muodostava reitti korvautuu trans-10 rasvahappoa tuottavalla reitillä. Tämä muutos on haitallinen pyrittäessä nostamaan maidon CLA-pitoisuutta, sillä vakseenihappo on maitorauhasessa tapahtuvan cis-9,trans-11-CLA:n synteesin (delta-9-desaturaasi) esiaine. Maitorauhasessa syntetisoituvan CLA:n on todettu muodostavan n. 70 % maitorasvan koko CLA:sta. Trans-10 rasvahapon pötsituotannon estäminen on myös oleellista, sillä se vähentää maidon rasvapitoisuutta, mikä puolestaan vähentää myös hyödyllisten rasvahappojen tuotosta. Maidon rasvahappokoostumustulosten perusteella 150 g:n kalaöljyannoksella saatiin tässä kokeessa optimaalisin vaikutus maidon rasvahappokoostumukseen C18:1 trans-11 ja cis-9, trans-11 -CLA:n osalta.
Julkaisut:
SHINGFIELD, K., AHVENJÄRVI, S., TOIVONEN, V., ÄRÖLÄ, A., NURMELA, K.V.V., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Effect of dietary fish oil on biohydrogenation of fatty acids and milk fatty acid content in cows. Animal science 77 (2003):1, 165-179
SHINGFIELD, K.J., AHVENJÄRVI, S., TOIVONEN, V., ÄRÖLÄ, A., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Fish oil inhibits the biohydrogenation of fatty acids in the rumen causing an increase in milk transoctadecenoic and conjugated linoleic acid content. Journal of dairy science 85(2002):Supplement 1, 143
ÄRÖLÄ, A., KRAFT, J., TOIVONEN, V., PERÄJOKI, P., NURMELA, K., BAUMAN, D.E., GRIINARI, J.M. 2002. Milk fat depression is associated with a previously unidentified change in CLA profile in bovine milk fat. In: Abstracts : 93rd AOCS Annual Meeting & Expo, Montréal, Québec, Canada, May 5-8, 2002. S1.
ÄRÖLÄ, A., SHINGFIELD, K.J., VANHATALO, A., TOIVONEN, V., HUHTANEN, P., GRIINARI, J.M. Biohydrogenation shift and milk fat depression in lactating dairy cows fed increasing levels of fish oil. Journal of dairy science 85(2002):Supplement 1, 143
GRIINARI, M., SHINGFIELD, K., RYHÄNEN, E.-L. Ruokinnan vaikutus maidon CLA-pitoisuuteen ja maitotuotteiden laatuun. MTT:n julkaisuja. Sarja A (2001):93 , p. 38-46
Lähde: MTT:n tutkimustietokanta Tuike
"
hihi... onkohan tää joku ihmisten harvennushakkuuyritys tuollasella trans- _myrkyllä_ *wirn*.....vai mitä neet meinaa.. lainauksessa oleva lihavointi minun