karppaus.infon arkistoitu foorumi

'

Voi ressukkaa, eihän aseettoman kanssa kannata taistella

Ja minä mielestäni tein mielipiteeni selväksi sinun aloituksestasi, katkeraa mollausta

Ja en ole tämä "vieraileva kemsisti". Tästäkin "kemsisti" jutusta huomaa mikä tyyppi sinä Pratt olet, käännät selvän lyöntivirheen voitoksi. Et siis pysty myöntämään olevasi virheitä tekevä.

Ja muutenkin tämänkertainenkin vuodatuksesi on akkamaista marinaa. Hamekangas olisi tulossa. jos olisi osoite tiedossa.

Tulkitisit väärin; mikäli muistan oikein tuon niin kyseessä oli suhtautumisesi tutkimukseen jossa jossa vähähiilihydraattisen edut oli todistettu.
Tällöin aloit kääntämään tutkimustulosta niin että hiilareilla ei oikeastaan olekaan merkitystä vaan protskuilla

Tuosta low/medium/good/bad luokittelusta on käännetty peistä aiemminkin ja olet jäänyt määritelminesi aika yksin. Muillakin keskustelupalstoilla kuin täällä.

Olen argumentoinut täällä koska olen kunnioittanut toivomustasi olla tulematta "vittuilemaan" sinun omille sivuille. En niinkään vakiokävijöiden takia, mutta aina tänne eksyy muitakin kuin vakkarit.

Edelleen muuten ihmetyttää että miksi et voi vain yksinkertaisesti hyväksyä "kutri method" olevan vain yksi muunnelma vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta - koska sitähän se oikeasti on?

Älä nyt Pratt kokonaan katoa palstoilta

Minusta kommenttejasi on aina ilo lukea, jotenkin tuntuu, että eräät lukevat viestejäsi kuin piru raamattua ja löytävät sieltä semmoisia, mitä ainakaan minä en löydä. Ja mulla tuo luetun ymmärtäminen on ihan ammatinkin puolesta hallussa...

Tässäkin ketjussa pointtisi taisi mennä useimmilta ohi

Nyt jäi vaivaamaan: millä muulla foorumilla olen jäänyt "yksin määritelmieni kanssa". En ainakaan keho.netissä ja juuri muualla en musita peistä aiheesta taittaneeni.

Ahaa, eli puristaako kenkä nyt siitä, etten katso suosittelemani ruokavaliomallin lukeutuvan/pohjautuvan aidosti vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin?

Koko mun ruoka-ajattelun lähtökohtana (ts. mistä ajatukset lähtivät liikkeelle) on ensinnäkin eräät amerikkalaiset fitness-lehdet (Muscle & Fitness Hers, Oxygen jne.). Niistä sain ajatuksen siitä, että ruokavaliolla tehtävä vaje kohtuullinen vaje + liikunta (ja nimenomaan punttitreeni) on paras laihdutustapa. Veikkaan, että niistä lähti myös ajatus elämäntaparemontista. Tuohon aikaan laihdutin painonvartijoiden menetelmällä. Yhdessäkään ko. lehdistä ei vielä tuolloin 2002 mainittu sanallakaan lowcarb-dieettejä. Sen sijaan käskettiin välttää valkoista jauhoa ja sokeria, muistaa myös hyvä rasva ja kasvikset ja ennen kaikkea painotettiin rasvan merkitystä.

Ravintosuhteiden pohjalla on samana vuonna lukemani tanskalainen tutkimus (Astrup & co), jossa koeryhmä laihtui paremmin ja vähemmän lihasta menettäen ruokavaliolla, joka sisälsi 30 E% rasvaa, 24 E% proteiinia ja 46 E% hiilihydraattia kuin verrokkiryhmä, joka sai n. 30 E% rasvaa, 10-15 E% proteiinia ja 55-60 E% hiilihydraattia (en muista verrokkiryhmän tarkkoja lukuja tähän hätään). Samoin kaikissa fitness-lehdissä painotettiin proteiinin tärkeyttä.

Oman ruokavalioni koostumus lähti suoraan noista lähteistä ja mitä enemmän olen aiheesta lukenut, sitä enemmän näyttää siltä, että tuo (tavallaan jo Astrupin & co:n malli) on kaikkein toimivin. Myöhemmin olen modifioinut omaa ruokavaliotani lisäämällä raa'asti hedelmien (ja sitä kautta kaikkien kasvisten) määrää ja kiinnittänyt enemmän huomiota rasvojen laatuun.

Ruokavalino perusta syntyi siis kauan ennen kuin tiesin Atkinsista, Zonesta ja Montignacista muuta kuin nimen, ja ennen kuin olin mistään Heikkilästä kuullutkaan.

No, voidaan loputtomasti ja turhaan väitellä siitä mikä tekee jostain ruokavaliosta lowcarbin tai vähähiilihydraattisen. Joku totesi jossain ketjussa, että jenkeissä ei puhuta hyvähiilarisista dieeteistä. Ei niin, mutta mutta mediumcarbista puhutaan.

Kyse lienee siis määrittelyeroista. Minun näkemykseni on se, että jos olisin ensin tutustunut vähähiilarisiin dieetteihin ja sitten ajatellut että "hmm... mitä jos noita hiilareita söisi määrällisesti alunperinkin enemmän kuin Atkins/Heikkilä/Sears suosittaa, niin olisko tää parempi dieetti", tällöin voisi ehkä sanoa, että kyseessä on "muunnelma vähähiilihydraattisesta dieetistä".

En ole koskaan ajatellut asiaa niin, että ruokavaliossani (tai kenenkään ruokavaliossa) pitäisi lähteä ensisijaisesti karsimaan hiilihydraatteja, vaan lähtökohtana on nimenomaan aina ollut se, että lähdetään lisäämään proteiineja ja pidetään rasva 30 E% tasolla ja laihduttaessa tehdään kalorivaje. Tällöin hiilihydraatin määrä jää väkisinkin 150-250 g tasolle (siis mun kalorimäärilläni). Ts. en ole koskaan kiinnittänyt sinällään huomiota hiilihydraatin määriin -- laatuun kylläkin, mutta niin kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota omien hiilariensa laatuun.

Tähän liittyen en ole koskaan joutunut rajoittamaan/kieltämään itseltäni minkään tuotteen syöntiä hiilihydraatin pelossa. Käsi ylös, kuinka moni teistä itsensä vähähiilihydraattisella dieetillä olijoista on jättänyt jonkun ruoan syömättä siksi, että "siinä on niin paljon hiilihydraattia/viljaa"? Jopa tilanteissa, joissa ko. tuotetta on edes vähän tehnyt mieli? Minä en ole tehnyt niin. Sen sijaan olen saattanut jättää jonkin runsaasti energiaa mutta vähän ravinteita sisältävän herkun väliin, koska "siinä on niin runsaasti tyhjiä kaloreita".

Eli en tule koskaan "myöntämään", että ruokavalioni olisi "muunnelma vähähiilihydraattisesta dieetistä", koska sen lähtökohtana ei ole koskaan ollut hiilihydraattien rajoittaminen vaan aina proteiinimäärän lisääminen ja rasvamäärän pitäminen kohtuullisena. Itseasiassa, jos nyt aloittaisin ihan himotreenaamisen vaikkapa maratonia varten, ruokavalioni muuttuisi väkisinkin runsashiilihydraattiseksi, koska en lisäisi proteiinimääriä ja rasvaprosentti pysyisi 30 E%. Jos siis kuluttaisin ja söisin tässä painossa 2500 kcalia, energiaprosenttini olisivat 30 E% rs, 16 E% pr ja 54 E% HH (n. 338 g hh).

Ja jos jäi epäselväksi, edellinen olin siis minä, kirjautumatta (enkä ole koskaan kirjoittanut täällä vieras-nimimerkillä, ilman että olisin viimeistään heti seuraavassa viestissä kertonut vahingossa unohtaneeni kirjautua/kertoa kuka kirjoittaa -- ts. voitte lopettaa spekulaatiot siitä, olenko minä välillä kirjoitellut muulla kuin Kutri-nimimerkillä).

Jotkut osaa nauraa itselleenkin

Äh, olis vaan pitänyt viitsiä kirjautua aluksi sisään -- kiireessä tein pari ajatusvirhettä:

(ts. mistä ajatukset lähtivät liikkeelle) --> po. mistä idea nykyisestä ruokavaliosta lähti liikkeelle.

...ennen kaikkea painotettiin rasvan merkitystä --> po. ennen kaikkea painotettiin PROTEIININ merkitystä.

(Ja mulla on siis lievä konekirjoituslukihäirä, siksi kijraimet menveät väilllä seakisin. )

o/ Olen joutunut rajoittamaan mm. suklaan, kakkujen ja pitsan syöntiä (en näitä nykyään kaipaakaan), mutta toisaalta kaikki edeltä mainitut kuuluvat myös tuohon "tyhjien kaloreiden" - kategoriaan. Lisäksi jos en olisi jättänyt leivän syöntiä ei olisi paljastunut sitä, että viljat ei mulle sovi (olisin jättänyt ainakin tomaatin pois siinä luulossa, että se aiheuttaa huulien halkeilua). Äidilläni on mitä ilmeisemmin viljoista aiheutunutta ihottumaa...
En sen sijaan ole rajoittanut marjojen syöntiä ja hedelmiä meinaan lisätä kunhan paino tästä tippuu (tosin Suomen hedelmä valikoimat on TOSI surkeita... Eli hedelmiä ei ole myöskään tehnyt mieli.)

Pakko täsmentää itseäni: eli siis olen jättänyt VÄLILLÄ syömättä sellaisia tyhjiä kaloreita sisältäviä ruoka-aineita, joita ei juuri sillä hetkellä ole tehnyt kauheasti mieli (kaikkein tyypillisimmillään alkoholi, aika usein juon baarissa ihan maitoa) -- toisessa tilanteessa (esim. jonkun synttäreillä) voin ottaa ko. herkkua, jos yhtään tekee mieli.

Muuten, ei tähän aiheeseen liittyen, mielestäni mm. Jennifer Anistonin (Zone-dieettaaja) käyttämä 90/10 -sääntö on loistava. Jos syö 90 % ajasta terveellisesti, voi huoletta syödä 10 % ajasta miten huvittaa.

Ja Glennin tilanteeseen liittyen: olen viime aikoina miettinyt aika paljon keliakiaa/vilja yliherkkyyttä ja alkanut pikkuhiljaa uskoa, että ehkä Heikkilän heittämä arvio keliakiasta (siis oliko se jopa 10-20 % suomalaisista?) ei ehkä ollut ihan pielessä. Ja kun sitä ei tosiaan vielä pystytä aina testeinkään havaitsemaan, olisi hyvä, jos jengi tulisi tietoisemmaksi keliakia-mahdollisuudesta "pikkuvaivojen" yhteydessä ja kokeilemalla selvittäisi, voisiko kyse olla siitä (joo, tiedän että valtaosa lääkäreistä yms. on sitä mieltä että kokeilun sijaan pitäisi mennä kokeisiin, mutta en tiedä mikä järki siinäkään on, että ensin pannaan ihmiset kärsimään ja sitten ei kuitenkaan löydetä keliakiaa, koska testit ovat vielä niin kehittymättömiä).

No niin, nyt tää nettiaddikti vois yrittää taas vierottaa itsensä...

Nämä taistelut eivät oikein kuulu alaani, meni lyönnit sitten mahan alle tai ylemmäs, mutta

Kutri: Ymmärrän hyvin, ettet halua systeemiäsi kutsuttavan vähähiilariseksi. Ei sitä halunnut/halua Sears'kaan zoneineen. Hän puhui ja puhuu hiilihydraatteja rajoittavista tai kohtuuhiilarisesta, erona vähähiilihydraattisiin. Ja näin tein minäkin ensimmäiset pari vuotta...

Määritelmän saa kukin tehdä itse. Mutta Suomen virallinen taho leimaa kutrailun 30% valkuaisella ja alle 200g hiilareilla meidän "syntisten" joukkoon. Ja tänne osallistuvana voit osittain tästä syystä silloin tällöin joutua puolustamaan omaa määritelmääsi.

Mitä tulee taustoihin, amerikkalaisten fittness-ryhmien ja zonen pohja on samassa. Se 30-30-40 pääsi kirjoihin asti tuolla 90-luvun puolessa välissä ja sen rumban ymmärtääkseni alkoi juuri Sears (huom. en sano että hän keksi ne). Kumpikaan ei silloin puhunut vähähiilarisesta, koska silloin Atkins eläinrasvoineen oli todellinen eieieiei niin terveys- kuin markkinointimielessä.

30-30-40 pohja sopii monelle, erityisesti liikkuville - mutta mainitemassasi tanskalaisessakaan tutkimuksessa ei testattu mitä vielä vähäisempi hiilarimäärä tekisi. Ja minulla on tunne että kymmenessä vuodessa fitness-puolella ovat hiilarisuositukset hivuttautuneet koko ajan alaspäin, samalla kun rasvan osuus on kasvanut. Oletko samaa mieltä?

Eli: fitness-puolen ja zonen pohjat olivat samantyylisiä 90-luvun puolessa välissä. Monilta osiltaan ne olivat lähellä Schwartzbeinia tai Enig'iä, jotka olivat silloin tutkineen hormonaalisia juttuja jo kauan. Samaiset zone et muunnelmat sanoutuivat silloin tiukasti irti Atkins'ista, joka puolestaan on hiljalleen liukunut niitä lähemmäs viime vuosina; mm. Heikkilä on aika hyvä cross-over yritys tähän suuntaan.

Raja vähä-, hyvä- ja kohtuuhiilaristen ohjelmien välillä on yhtä tarkka kuin tuo klassinen veteen pirretty viiva - eikä se pysy vuosien saatossa paikallaan. Ainoa mikä on pysynyt paikallaan, ovat suomalaiset suositukset. Sen mukaan kaikki yli 20% valkuaista suosittelevat menevät virallisen linjan yli ja niistä varoitetaan.

Jopa tuo sinänsä positiivinen muutos valkauaisiohjeistuksessa (10-15% --> 10-20%) johtui yhden määrittelijän omien sanojen mukaan vain siitä, että vaikka kukaan ei nuin paljoa valkuaista tarvitse, niin yhteispohjoismaisia säännöksiä oli muutettava, jotta islantilaisten nykyiset ruokatavat mahtuvat suosituksiin mukaan...

Markkinointiin en ota kantaa puoleen enkä toiseen. Tietääkseni näitä ja muita keskustelusivuja käy katsomassa iso joukko ihmisiä, ja osa hyödyntää niistä myös työssään. So what? Tämä on vapaa maa ja netissä tieto leviää laajemmalle kuin suljetuissa kuppikunnissa. Se on kai vain hyvä asia?

terv. els

Els -- mä asetan (omassa ruokavaliossani) ainoastaan rasvalle energiaprosentin. Proteiinin määrä määräytyy grammaa / painokilo -logiikalla (vähän liikkuva, ei laihduttava nainen n. 0,8-1,25 g / painokilo, aktiivisesti liikkuva TAI laihduttava, ei liikkuva nainen 1,25-1,5 g painokilo ja laihduttava, aktiivisesti liikkuva nainen n. 1,5-1,8 g painokilo -- kyllä tarkkoja rajoja on vaikeaa ja turha vetää) ja hiilarin määrä määräytyy "loput hiilareista" logiikalla. Eli niinä päivinä kun syön 2000 kcalia, mun proteiiniprosentti on 20 E%, rasva 30 E% ja hiilarit 50 E%. Jos kulutan enemmän ja syön enemmän, proteiiniprossa on vieläkin alhaisempi.

Eli en markkinoi mitään fiksattuja energiaprosentteja, vaan prossat riippuvat aina syödystä kokonaisenergiamäärästä ja proteiinimäärästä. Niinpä esim. ei-laihduttava vähän liikkuva nainen söisi mun suositusten perusteella todennäköisesti energiaprosenttien 30 E% rs, 10-15 E% pr ja 55-60 E% hh mukaan.

Kysymys Kutrille kolmannen kerran:



Mihin tämä usko perustuu? Alkuperäinen kommenttini perustui juuri siihen, että ”ainoa oikea” tutkimus, jota ahkerasti lowfattaajat siteeraa, on saamani tiedon mukaan tehty juuri niin.

"Because the literature has no clear consensus as to what amount of carbohydrates per day constitutes a low-carbohydrate diet, the differences between lowest-, lower-, and higher-carbohydrate diets by carbohydrate thresholds of 20 g/d or less, 60 g/d or less, and more than 60g/d, respectively, were evaluated" Bravata.

38 Bravatan tutkimuksessa mukana ollutta dieettiä käsitti "keskimäärin" 30 g/vrk vaihdellen 0-60 g/vrk, 157 dieettiä "keskimäärin" 211 g/vrk vaihdellen 65-901 g/vrk . Eli yli 60 g/vrk oli kirjattu ei-vähähiilihydraattisiksi.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Ok. En ole lukenut teoriaasi, paitis mitä siitä olet täällä kertonut. Ja sen perusteella muistelin sinun sanoneen, että väittäisit hiilareita tulevan liikaa kenelle tahansa, joka syö yli 200g päivässä (tämä oli kauan sitten, enkä muista enää ketjua ...). 200g hiilareita on 800 kcal, mikä minusta asettuu ei-laihduttavalle, vähän liikkkuvalle naiselle alle 50E% päivätason. Mutta tämä oli vain muistikuva vanhasta.

Mutta jos olet tuota mieltä, kantamme todellakin poikkeavat tässä asiassa.
1. Minusta hiilareita (päivittäisprosentteina) päitäisi käyttää sitä vähemmän, mitä vähemmän liikkuu. Hiilarien vaikutus glykogeenivarastojen täyttymiseen nimittäin korostuu, jos ei liiku - ja se taas on jokseenkin tehokkain tapa kohottaa veren triglyseridiarvoja ja c-reaktiivista proteiinia (mikä siis on paha juttu).
2. En ole missään nähnyt teorettiseesti perusteltua syytä pitää päivittäistä rasvaprosenttia 30:ssä. Etenkin kun runsaampi rasvankäyttö näyttää parantavan lipidiarvoja tilastollisesti merkittävästi

Ja jos ymmärsin ohjeesi oikein, kaikki paitsi nuo vähän liikkuvat, ok-painoiset naiset söisivät valkuaista yli Suomen (vaan ei IOM:n) nykysuositusten...

Kumarran ja poistun ketjusta.

Hyvät jatkot, Kutri! t. els

OK, eli väitteeni perustui sille, etten ollut Bravatan reviewta lukenut (enkä siksi koskaan siteerannut) ja ne tahot, joiden sanalle annan eniten painoarvoa (esim. Patrik Borg, Anssi Manninen) eivät ko. tutkimukseen koskaan viittaa.

Eli olin väärässä, koska näköjään ON mahdollista sekoittaa mediumcarbit highcarbeihin. Joo, näyttää munkin mielestä "hieman" tarkoitushakuiselta lähteä erittelemään lowcarbeja noin (koska tolla logiikalla yksi Atkins-tutkimuskin menisi highcarbin puolelle, sillä siinä jengi söi yli 100 g hh / vrk, vaikka niiden piti syödä alle 60 g hh / vrk).

Niin ketkäs kaikki suomalaisasiantuntijat ovat vedonneet tohon Bravatan katsaukseen? (Kysyn tätä siis ihan uteliaisuudesta.)

Enkä yhtään väitä vastaan, etteikö uusi teoria tosiaan lyö itseään läpi aina vasta kun vanhan teorian edustajat ovat kuolleet pois...

Bravataan viittaa mm Fågelholm ja vielä väittäen sitä ainoksi kunnolla tehdyksi meta-analyysiksi tästä asiasta, Olet maininnut hänet aika usein täkäläisissä viesteissä.

Manninen taas ei muutenkaan ko. tutkimusta refereoisi, koska känen kantasna ei vastaa nykyisiä runsashiilarisia suosituksia muutenkaan. Hän on selvästi vuosi suodelta lähempänä meitä karppiintuneita.

terv els (sori, enpäs lopettanukaan ihan vielä)

Kutri, olisi kiva jos vastaisit elsin kahteen kysymykseen edellä, kun minäkin olen ymmärtänyt juuri kuten els.

Tuo 30% rasvaprosentti jaksaa kummitella. Tämä muuten liittyy siihen asiaan, mitä naureskelin jo vuosia sitten (myös sinun kohdallasi), eli matematiikkaan. Jos nyt sitten selitän juurtajaksain, mikä itselleni ainakin oli heti päivänselvää ja varsin eriskummallista:

Laihduttaja joka _syö_ 50/20/30 (käytän aina siis hh/p/r) sanotaan nyt sitten 1300kcal, ja laihtuu 500kcal päivässä, kuluttaa energiaa millä prosenteilla? 50/20/30? No ei todellakaan:

50*1300 = 650
20*1300 = 260
30*1300 = 390 ... PLUS 500 laihtuneesta (yksinkertaistuksen vuoksi ei eritelty protskuihin ja rasvaan)

Eli prosentit ovatkin 1800kcal kokonaismäärästä 650/260/890 kaloreina eli 36/14/50 (luvut pyöristetty). Laihtuessa aina "parannetaan" kaikkia länsilääketieteen ihannoimia tutkimusarvoja. Mutta painon pysyessä samana, ei saisikaan kuluttaa energiaa samoin tavoin?! Täh? Mitä? Häh?

Ja hox, tuossa esimerkissä proteiinin osuus on minimissään (vaikka onkin suomalaisen suosituksen maksimissa). Leikitäänkö lisää matematiikalla?

150g = 600kcal, 120g = 480kcal ja "30%" rasvaa, sovitaan sitten vaikka 1500kcal syötynä, noin 80kg laihduttava henkilö vaikka niin on "minimi"protskut kutratessa. Arvioidaan lonkalta hihasta vedettynä 2000kcal kulutus. Todelliset suhteet? 30/24/46. Alakarppia? No VÄHINTÄÄN hyväkarppia, mutta kun rasva>>hh nuin selvästi, niin jätetään ne näkemyserot siihen "ei käsitellä enää"-lokeroon.

Tätä minä olen aina (ja edelleen) nauranut, sen jälkeen kun aloitin ruoka-asioihin tutustumisen. Lähes jokaikinen suosittelee aivan eri ruokavaliota (sitä _todellista_ ei VAIN syötyä!) terveelliseksi, riippuen siitä onko laihtumassa vai ei, koska eivät huomaa ihan peruskoulupohjaista matematiikkaa laskea/pohtia/suorittaa. Jaa-a, ehkäpä niillä ala-asteen opettajilla olikin jotain viisasta pohjana, kun sanoivat että ne kertotaulut yms. pitää osata... kai kaikki ne opetteli?

Yleisön pyynnöstä vastauksia:

1. Sinällään ihan hyvä pointti, Els. En ole ajatellut asiaa sen tarkemmin, koska lähtökohtani ovat seuraavat:
Ensinnäkin jokaisen kevyttä toimistotyötä tms. tekevän pitäisi harrastaa joka päivä edes 30 minuuttia erillistä kuntoliikuntaa pitääkseen jonkinlaista terveyskuntoa yllä. Ja toi on absoluuttinen minimi. Jokaisen terveydestään yhtään enemmän pitäisi harrastaa 30-60 minuuttia monipuolista liikuntaa joka päivä --> proteiinimäärä 1,25-1,5 g / painokilo
Toisekseen jokaisen pitäisi syödä lähemmäs kilo kasviksia päivässä, välttää valkoista jauhoa ja sokeria.
Kolmanneksi jokaisen pitäisi syödä kulutuksensa mukaan.

Jos on normaalipainoinen passiivinen nainen eikä harrasta liikuntaa, ja syö kulutuksensa mukaan, saa max 250-270 g hh / vrk. Jos toi otetaan pääsääntöisesti ns. hyvistä hiilareista ja nimenomaan kasviksista, insuliinitasot eivät vielä nouse mitenkään järisyttävästi.

No, tosielämässä ongelmia tuottaa se, että ensinnäkin ihmiset eivät liiku (aikaa löytyy kyllä kaikkeen muuhun, kuten nettikirjoitteluun ja telkkarin katsomiseen), toisekseen he eivät syö tarpeeksi kasviksia, kolmanneksi he valitsevat valitettavan usein ns. nopeita hiilareita (olin just kaupassa todistamassa ihmisten ruokavalintoja). Edellisiin liittyen ihmiset syövät helposti yli kulutuksensa silloin kun ruokavalio on vähäproteiininen ja runsaasti sekä rasvaa että hiilihydraatteja sisältävä.

Toisaalta, jos ihminen ei liiku, ylimääräisen proteiinin syönti on tavallaan turhaa (koska elimistö ei silloin myöskään tarvitse niin paljon proteiinia), siksi olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että niiden jurpojen, jotka eivät harrasta liikuntaa tai laihduta, on turha syödä kallista proteiinia.

2. Itseasiassa suositusprossa on 25-35 E% rasvasta. Laiskuuttani sanon ja tähtään itse 30 E%. Ton on todettu takaavan riittävän määrän hyvää rasvaa HDL:n nostamiseen, välttämättömien rasvahappojen saantiin jne. Suurempi määrä ei tuo ravitsemuksellista lisäarvoa ja usein vaikeuttaa energiamäärien kohtuullisena pitämistä ja voi vaikuttaa välillisesti muun ravinnon laatua huonontavasti (ts. "jäljelle jäävillä" kaloreilla pitäisi ottaa sitten kasviksista, proteiinilähteistä, täysjyväviljasta jne. tulevat vitamiinit, hivenaineet, fytokemikaalit, kuidut jne).

OK, jouduin kirjoittamaan tämän kauhessa kiireessä, ja mulla on tunne, etten ehkä onnistunut ilmaisemaan asiaa niin selkeästi kuin olisin halunnut. Ykköskohdan suhteen en siis ollut koskaan ajatellut asiaa niin tarkasti, noi oli perustelut suosituksen takana, mutta jos ajattelen asiaa enemmän, saatan sen suhteen muuttaa mieltäni. Kakkoskohtaa olen ajatellut ennenkin ja asiasta olen käynyt mm. pitkiä keskusteluja Anssi Mannisen kanssa ja olen edelleen sitä mieltä, että toi prossahaarukka on kutakuinkin optimaalisin, ainakin normaalipainoiselle.

Fogelholmiin olen (toivoakseni) viitannut lähinnä kasvisasiassa. Manninen oli välillä enemmän ketoosimies, mutta on taas avartamassa katsettaan eli huomannut että käytännössä mediumcarb on kokonaisuutena parempi.

Jees, pakko mennä, toivottavasti toi vastasi kysymyksiinne, vaikka eri mieltä kanssani olisittekin asiasta.

Minä olen ymmärtänyt, että liikunta ei vaikuta elimistön porteiinin tarpeeseen? Treeni hajottaa lihasta aminohapoiksi, mutta nämä eivät poistu minnekään vaan ovat edelleen elimistön käytettävissä? (Näin tuo McBride väittää).

Miksi ruokavalion pitäisi olla maksimaalisen edullinen eli proteiinit minimiin ja hiilarit maksimiin? Ymmärrän sen esim. armijassa ym. laitosruokailussa, mutta miksi siihen pitäisi yksityisen ihmisen omalla rahallaan pyrkiä, jos saa paremman voinnin ja hoikemman vartalon enemmällä proteiinilla?

Liikunta vähentää hiilarien haittoja. Eikö siis nimenomaan aktiivisesti liikkuva ihminen voisi silloin syödä mediumcarbia, mutta sohvaperunan oltava sitäkin tarkempi?

Vähän samoja aatoksia Mirkan kanssa. Ensimmäiseksi tuli mieleen se, että jos laihduttamisen jälkeen alkaa lisäämään hiilareita ja vähentämään protskuja, niin eikös sillon ole vaarana se, että lihoo kaiken taas takas? Eli pysyvää muutosta elintavoissa ei syntynyt -> lihotaan takas. Kun mun käsityksen mukaan hyviä hiilareita ei oikein pysty vetämään tolkuttomasti? Esim. itsellä kun olen laskenut, niin kasviksista, joita syön melkein sen kilon päivässä, tulee hiilareita vähän alle 20 grammaa.
Toinen asia, joka on askarruttanut on se, että jos rasvat pitää niin pieninä kun Kutri suosittelee, niin pitää olla erittäin tarkkaavainen protskujen kanssa (mm. juuston pitäis olla jotain 5%:ista, samoin kaikkien proteiininen tulis olla vähärasvasia ja maidonkin ilmeisesti rasvatonta). Ihan vaan rupesin katselemaan noita omia protskun lähteitäni, että niistä lähestulkoon kaikki on niin rasvasia, että niitä ei vois syödä niin paljoa, että tulis proteiinit edes puoliks täyteen... Tai sitten Kutri käyttää jotain muuta tapaa laskea noita ravintoaineita, kuin Keho.net:in laskuri. Ei sillä, että harkitsisin kutraamista - tää sopii mulle: paljon mukavampi, kun ei edes tee mieli mitään suklaata tai muita nameja (en kuitenkaan osais säädellä noiden syömistä, vaan olisin taas pian siinä kierteessä, että hiilarit maksimissa ja protskut minimissä... + söisin epäsäännöllisesti jättäen mm. aamiaisen väliin jne...).