els kirjoitti:
Lääkkeitä määrätään oireisiin, tulivat ne mistä tahansa.
Lääkkeiden sivuvaikutuksista, sivuvaikutksen oireita lievittävien lääkkeiden sivuvaikutuksista, näiden yhteiskirjosta
... ja tietenkin laboartoriotuloksista, jotka eivät vastaa käypähoidon tasan päättömiä rajauksia
... jonka jälkeen edellinen litania toistuu vielä helpommin
Seuraa otsikkoon pitkälti liittymätön avautuminen.
Aikuisikäni jakautuu suurin piirtein puoliksi "epilepsiakauteen" ja "remissiokauteen". Remissiokausi meni kuitenkin ikävästi poikki jokin aika sitten (ihan omaa tyhmyyttä, liikaa hiilareita yrittäessäni pientä massakautta ja päälle töiden takia unettomia öitä - kun tuntuu selviävän niin hyvin lääkkeettä, niin sitä ylpistyy).
Lääkkeen (deprakine so. valproaatti) sivuvaikutukset ovat karkeasti, että en saa nukuttua ja minulla on jatkuva ruoan himo (johon pastan ylensyönti tehosi), eli että nämä sivuvaikutukset aiheuttavat stressoreita, joiden tiedetään yleisesti ja myös tässä kyseisessa casessa aiheuttavan niitä kohtauksia.
Viimeisen kohtauksen jälkeen päivystyspolin nuori lääkäri sanoi, että ruokavaliohoito (mainitsin ketogeenisen) ei ole epilepsian
hyväksytty hoitomuoto. Otin lääkkeet vastaan ja kun lihoin viisi kiloa kuukaudessa enkä saanut nukuttua, jätin lääkkeet nauttimatta. Lupasin kuitenkin itselleni, että käyn nyt kuuntelemassa vielä neurologin tämän kertaiset selitykset. Ja tämä siis sillä, että aiempi annostukseni oli muistaakseni 1800mg päivässä ja nyt kohtauksen jälkeen otin vain 600. Huolimatta tästä surkeasta kokemuksesta en ole (vielä?) mikään totaalinen lääkkeiden vihollinen ja rokotekieltäjä, joten olen kyllä valmis keskustelemaan neurologin kanssa myös lääkehoidosta lähivuosien ajaksi, kunhan sillä ei ole mitään tekemistä tuon myrkyn kanssa.
Tämä tuli mieleen tuosta laboratoriojutusta, kun aikanaan annostusta lisättiin isolla kädellä, vaikka sivuvaikutukset olisi nähnyt sokea reettakin (vaikea olla näkemättä, koska levisin silmissä), koska verikokeet paljastivat, että en ollut vielä tarpeeksi lääkitty.