karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kerranhan näytettii se yksi dokumentti siitä bodarista, joka piikitteli itteesä ja mitkä oli seuraukset... Vaa sen takia, kun halusi aina vain isomman haban...

_________________
Karppi, since 2005

Tällaiset luvut minulle kertoi, en tiedä miten mitattu, ja ikääkin on jo 45 v.
Ja niitä maratoneja taitaa olla jo pari kymmentä takana

_________________

Maratoonareilla rasvaprosentti on yleensä 5-10%, huippuammattilaisilla joskus 3-6%. Ehkä nyt ei ole vaan ollut tarkka mittari ja maratoonarillasi on oikeasti enemmän rasvaa. Ainakin toivoisin. Noi on ihan älyttömiä ja vaarallisen alhaisia rasvaprosentteja.

Lisäksi jengi ei tajua että vaikka ne hiilarit kyllä juostessa kuluu, ne aiheuttavat silti lähes kaikki samat ongelmat kuin lihavammillakin. Ihmisten vaan on tosi vaikea käsittää että laihuus ei ole sama kuin terveys. Itse juoksuguru Jim Fixx kuoli 52 vuoden ikäisenä sydänkohtaukseen päivittäisen kymmenen kilometrin lenkkinsä jälkeen.

Ehkä minun täytyy tarkistaa se prosentti, olinkohan vitsin uhri?

_________________

Rasvaprosenttimittaukset eivät aina ole tarkkoja, se on todennäköisempää.
Joku 8-15% olisi vielä suht luonnollinen rasva-%, jos kyseessä on sellainen vanhempi kuivanoloinen 1000-1500 kilometriä vuodessa juokseva tyyppi.

Jos uskotaan siihen, että irtoamistahti riippuu rasvakudoksen määrästä(keho muuten rasvapolttoinen), niin silloinhan suoraan rasvakudoksen määrä ehdottaa suurimman järkevän kalorivajeen.

Sulla on tuossa jo yksi oletus, jonka els kyseenalaisti. Jos keho on rasvapolttoinen, se on jo (hormonaalisesti) tilassa jossa rasva liikkuu ja mobilisoidaan varastoista. Silloin kalorivajeen voi laskea rasvakiloista.

Vaan entäpä jos se rasva ei liikukaan varastosta? Silloin on ihan sama paljonko sitä on.

tööt

Läskit laihtuu vähemmän lihasta. En löytänyt hakemaani tutkimusta..

Se onko keho "rasvapolttoinen" vai ei, ei ole mun jutun pointti.(vaikka tärkeä asia kylläkin.)

Onkos nyt kaikilla tämmöisiä sotkuja, vai vain joillakin? Ja mistä sen tietää, onko itsellä vai ei? Eli pitääkö säästöliekkiä tarkastella erikseen ja ehkä erilaisena ilmiönä sotkuisten ja ei-sotkuisten ihmisten tapauksissa?

_________________

Otapa kysymys toisin päin.

Eli
- jos ihmiset ovat tuhansia ja taas tuhansia vuosia saaneet pidettyä korppansa normaalipainoisina
- jos nälänhallinta on toiminut myös yltäkylläisissä oloissa (koska vauraimmat luokat ovat hyvinvointimaissakin aina ennen olleet terveempiä ja ei-ylilihavia
- ja se on toiminut ilman hirmuista liikuntaa (ks edellä)

... niin voisiko homma olla niinpäin, että useimmat nykyajan ylipainoiset ovat kuin ovatkin saaneet kroppansa sotkettua tällä yltiönopealla jalostetulla einesmassalla, jota niin kauniisti kutsutaan tasapainoiseksi länsimaiseksi ruokavalioksi?

Äh, mokaviesti; luin väärin. Ei ollutkaan tarvetta kysyä tästä. Voiko viestinsä poistaa jostakin?

_________________

Miksi rasvavarastojaan rakastava elimistö sitten "normaalitilassa" (=ei säästöliekillä; joo ei ole binäärioppositio) tuhlailee energiaa siirtämällä lämpöä ulos? Eikö olisi fiksumpaa säästää läskeiksi nekin energiat, jotka siinä törsätään? Vai onko nuo lämmönsiirronestomekanismit sitten jotenkin muuten hengissäpysymisen kannalta haitallisia (kuten unisuus ja alentunut vireystila voivat olla)?

_________________

Mikä on tuo hirmuisen liikunnan puutteeseen liittyvä juttu jossain edellä? En löydä ainakaan tästä keskustelusta. Siis kyllähän ennen on liikuttu enemmän! Ei tietenkään mitään kuntosalirehkimistä (joka ei kai edes ole mitään ideaalista liikuntaa muuhun kuin lihasten kasvattamiseen), mutta harvallapa on ollut mahdollisuus vain istua ja käyttää moottoroituja
kulkupelejä.

Aikaisempina vuosisatoina on kyllä ollut nälkäänsä puutteellisestikin hallitsevia (jos onnistuneella hallinnalla tarkoitetaan sitä, että syö niin ettei liho). Kyllä dokumenttia myös lihavista ihmisistä löytyy, ja halvauksiin on kuoltu silloinkin. Ei tietenkään lihavuus ja verisuoniongelmat niin yleisiä ole olleet kuin nykyään, kun kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta elää ylenpalttisessa runsaudessa.

Kuka jossain on yltiönopeaa jalostettua einesmassaa tasapainoiseksi ruokavalioksi kutsunut?

Uskon kyllä, että liikunnan puute + ylijalostettu nopeahiilarinen ruoka (joita kumpaakaan ei ennen ollut, ei edes rikkailla sillä tavoin kuin nykyään kaikilla) herkästi sotkee sokeriaineenvaihdunnan, mutta tästä ei nähdäkseni mitenkään seuraa, että kaikilla vähän liikkuvilla ja sokeroituja eineksiä mässyttävillä olisi sotkeutunut aineenvaihdunta. Ei edes, vaikka olisivat lihavia. Kyllä sitä noilla eväillä lihoo ihan aineenvaihdunnaltaan normaalikin. Tahtoisinkin kuulla jonkin lihomisesta tai laihtumisesta riippumattoman kriteerin sille, onko esim. insuliiniresistentti. Näkyykö se vaikka jossain laboratoriokokeessa?

_________________

Suuri määrä lisäliikuntaa ja varsinkin sen merkitys painon hallinassa on edelleenkin vain ja ainoastaan myytti, jota ilmeisesti köyhän, katajaisen kansan itsetunto vaatii. Sori.

Jos noin olisi, niin lootusjalkaiset kiinalaisnaiset olisivat olleet maailman lihavimpia. Ja keskieuroopan hovit täynnään tuhteja tätejä, puhumattakaan 50-luvun amerikkalaisista kotiäideistä, tai ranskattarista...

Mutta se on hyvä ja tarkoituksenmukainen valhe,
jolla pidetään tavikset komeasti kyykyssä ja itseruoskinnassa.

Tai ranskalaiset hovinaiset tai viktoriaaniset ladyt, kovaa hyötyliikuntaa juu. Mahdettiin sitä joskus vähän pyörähdellä parketilla.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ja tuohon listaan voi lisätä sen kaikkien tunteman naisen, joka urheilee kuin hullu, mutta se ei näy missään. Jumppaa 6 kertaa viikossa jne ja silti on vähän pyöreä.
Eikö me kaikki kuitenkin tunneta yksi tai useampi tällainen? Ja joskus ennen seliteltiin itsellemme, että kai se kuitenkin huijaa tai mättää iltaisin kaksin käsin ruokaa...

Puhumattaan siitä että kotipaikkakuntieni ja lapsuuteni pyöreimmät ihmiset olivat kaikki järjestään ruumiillisen työn tekijöitä, ja useimmiten autottomia...

Hovinaiset lienevät saaneet osansa linnan rappusista ainakin... Ja kuinkas paljon hienon ladyn, oli sitten ranskalainen tai kiinalainen, on sopinut syödä? Totta kai asiaan muukin vaikuttaa kuin liikunnan määrä, esimerkiksi juuri tuo syöminen. Entä miksi suomalaisille metsureille piti ahtaa sisään 4000 kCal päivässä läskiä, leipää ja perunaa, eikä ne siltikään lihoneet? Olisiko rankalla ruumiillisella työllä sittenkin jotain tekemistä asian kanssa?

Eikö ole ihan fysiikan lakien mukaan mahdotonta tehdä fyysistä työtä, jollei siihen jostakin saa energiaa? Tietysti voi koettaa säästää jostakin muualta jotta pystyy liikkumaan, mutta kyllä siinä jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Siis oletatteko, että jos ihminen alkaa harrastaa liikuntaa enemmän, kroppa esimerkiksi parantaa lämpöeristystään, jottei vain tarvitsisi luopua läskeistä?

Entä kun liikunnalla, nimenomaan matalaintensiivisellä pitkäkestoisella liikunnalla, väitetään olevan kudosten insuliiniherkkyyttä parantava vaikutus - uskotteko siihen?

_________________

Itse asiassa BBC'llä esitettiin viime vuonna uutisena tutkimus, jossa hyvinyllättyneenä todettiinkin, ettei liikunta suinkaan paranna insuliiniherkkyyttä kaikilla. Sitä(kään) tutkimustulosta ei tosin taidettu enää Suomessa julkaista.

Uskotko vastaavasti, että rasva on myrkkyä ja tukkii suonet?
Niinkin väitetään monessa tutkimuksessa?

Hyvin uskottavaa, ettei paranna kaikilla. (Millaisesta liikunnasta oli kysymys?)

Ei, en usko, että rasva on yleisesti ja aina suonet tukkivaa myrkkyä. Olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan, että jonkinmoinen rasva joissakin oloissa (sopivan muun ravinnon kera, geneettisesti sopivanlaisissa suonissa ym.) voi olla sitä.

_________________