karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kutri: voiko tuo 30 minuuttia liikuntaa koostua esim. kolmesta 10 minuutin "pyrähdyksestä", vai pitääkö olla ns. putkeen 30 minuuttia? Tämä on asia, johon olen halunnut saada selkeyden jo pidemmän aikaa (kun olen törmännyt ristiriitaisiin tulkintoihin aiheesta).

Ei oo muuten helppoa saada kasviksilla ja hyvillä hiilareilla tota määrää täyteen! Pizzaa tms. syomällä se taas onnistuu turhankin helposti...

Mä kysyn nyt sulta Kutri ja muutkin, kun olen jo pitkään miettinyt yhtä asiaa. Täällä Jenkeissähän kun ihmiset puhuvat vain hiilihydraateista (poislukien alakarppaajat) eli total carbseista, ja Suomessa taas puhutaan imeytyvistä ja imeytymättomistä hiilareista (=kuiduista). Kuitenkin molemmissa maissa suositellaan samankaltaista ruokapyramidia samoine ravintoainesuhteineen.

Kun katsoo amerikkalaisen tuotteen tuotesisältoä (skrollaa sivun alareunaan), siellä näkyy Total Carbs, jonka kerrotaan 31 g:lla olevan 10% päivän hiilaritarpeesta, jos kyseessä on 2000 kcal:n dieetti. Tälloin voidaan laskea, että meidän tulisi ADA:n mukaan syodä 310 g hiilihydraattia päivässä, mikä kaloreina tekee 1240 kcal eli 62 E%, mikä myotäilee suomalaisiakin suosituksia. Mutta tässä se ongelma onkin: Suomessa kirjataan tuotteisiin vain imeytyvät eli nettohiilarit, jolloin kuidut tulisi laskea vielä nettohiilareiden päälle hiilarisaldoja laskettaessa, jos haluttaisiin noudattaa amerikkalaista suositusta. Eli mun logiikan mukaan pyrkiessään syomään 50 E% hh suomalainen tulee suomalaisten tuotteiden tuoteselosteita seuratessaan syoneeksi huomattavasti enemmän (imeytyviä) hiilareita kuin amerikkalainen, samaan suositukseen pyrkivä lajitoverinsa (olettaen, ettei amerikkalaisen verrokin kuidunsaanti ole puhdas nolla) - pitääko paikkaansa? Ja ennen kaikkea, ovatko Suomen ravitsemussuosittelijat tästä erosta tietoisia?

Alakarppaajallehan tällä ei ole merkitystä, kun vain imeytyviä seurataan.

Kiva, kun vastasit, Katri-kutri! Kommentoin nyt hiukan pitemäpään, mutta tarkoitukseni ei ole alkaa uutta riitaa. Vastaa vaikka sähköpostilla, jos siltä tuntuu ...

1. Minä kuulun niihin syntisiin, jotka pääsääntöisesti eivät liiku; pyöräilen töihin noin 50 kertaa vuodessa (hyvin kevyttä polkemista á 20-30 min) ja kävelen hikoilematta puolen tunnin lenkin ehkä 20 kertaa vuodessa. Silti saan UKK kävelytestissä helposti hyväkuntoisen paperit. En lähde tässä kertomaan uudestaan syitä moiseen viisaampien ohjeista piittaamattomuuteen, mutten tosiaankaan kuulu syntymäanarkisteihin ...
- Mutta tämä UKK:n testaama yleiskuntoni on saavutettu pääasiassa hiilarien rajoituksella. JA rakkaista vanhoista sukulaisistani erittäin runsaasti liikkuva, terveitä elämäntapoja harrasva setäni ja 40 vuotta selkäinvalidina selvinnyt, ihastuttavan anarkistinen suosikkitäitini ovat kummatkin edelleen ikäisikseen hyväkuintoisia ja mieleltään aktiivisia. Siksi en enää usko liikunnan kaikkivoipuuteen. Eikä siihen usko suurin osa Keski- ja Etelä-Euroopan naisistakaan; se ei kuulunut perinteisiin, hyötyliikunnan määrästä riippumatta. Joskus tuntuu siltä että vain me luteriaanit (skandinaavit, pohjoiset fenno-ugrit, germaanit ja angloamerikaanot) rakastamme rääkkiä, monissa asioissa ...

- Jo 150 gramman hiilarimäärän hankkiminen ilman lisättyä (tai mehuksi tiivistettyä) sokeria ja/tai kuorittuja viljatuotteita ja/tai runsasta perunamäärää tuottaa sellaisen kilomäärän vihanneksia ja hedelmiä, että siinä on toimistyöläisellä tekemistä. Ja siitä lienemme yhtä mieltä, että sokerissa, kuoritussa viljassa ja runsaassa perunassa ei ole muuta kuin halpoja mutta valitettavsti myös glykeemirasitetta merkittävästi kasvattavia kaloreita. Sen turhempaa saa hakea.

- Luonnonrasvassa sen sijaan on muutakin, eivätkä ne kaikki ole edes kalliita, kaloreihin nähden. Eivätkä ne vaikuta insuliinitasoihin. Low-carbin (lue lisärasvan) on havaittu parantavan lipidiarvoja, siinä missä em. turhien hiilarien on todettu niitä heikentävän. Miksi siis suosia hiilareita??

- Valkuaisen osalta: Searsin ohjearvot (jotka muuten ovat käytännössä samat kuin sinulla, eli minimeinä alkaen 1g/rasvaton kilo makaavalle up-to 2g/rasvaton kilo Ateenaan treenaaville) ovat monessa kokeessa vahvistettuja minimiarvoja. Niiden yli se ensimmäinen lisävalkuaisgramma näyttäisi vielä usein menevän tarpeeseen: tukka ja kynnet vahvistuvat ja purkutuotteena syntyvä typpi on C-vitamiiniakin kovempi antioksidantti.

terv els

Ps.
Syy, minkä tähden en käsitä sinunkin teksteissäsi esiintyvää zonen mollaamista on tämä: Searsin 30-30-40-prosenttiohjeeksi käännetty juttu on lähdöltään täsmälleen sama, jota sinä nyt markkinoit. Hän perusti koko ideansa ensisijaisesti riittävälle valkuaismäärälle - joka muuten lasketaan samoin, laihduttaa sitten tai ei. Sen lisäksi hän (sinusta poiketen) määritti myös hiilarien ylärajan, ja sen syynä oli minusta järkevä hiilarien vaikutus glukoositasapainoon - siksi alkuperäisessä zonessa ei-laihduttava syö lisäkaloreikseen rasvaa eikä hiilareita.
Kun kuuntelee sinun ja aika monen muun suomalaisen vaikuttajan kommentteja zonesta, niistä jää kielelle sellainen ikävä sivumaku, ettei kyseinen henkilö ole koskaan lukenut tai ymmärtänyt asiaa (tai jotain vielä pahempaa). En itsekään ole kaikessa samaa mieltä herra Sears'in kanssa - mutta olen sentään lukenut ne ja verrannut niitä muihin lähteisiin ajatuksella. Edelleen kaikkea hyvää toivottaen, els.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kyllä tuo linkissäsi oleva ruokapyramidi poikkeaa aika rankasti suomalaisesta vastaavasta (peruna, valkoine leipä, sokeri, valkoinen riisiä...)
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/ti ... ositukset/

Pratt,

se mun linkissä esiintyvä ruokapyramidi onkin se kuuluisa Harvardin pyramidi eikä se, mitä USDA virallisesti suosittaa. Siitä linkistä piti katsoa vain se alanurkan tuoteseloste .

Tässä USA:n virallisen linjan mukainen pyramidi:
http://www.health.gov/dietaryguidelines ... tm#pyramid

Vaikka kysymys oli osoitettu Kutrille, niin ilmaisen oman pohdintani: liikunnan kestäessä kehossa käynnistyy erilaisia metabolisia prosesseja, alkaen kiihtyneestä hapenotosta, jatkuen maitohapon, hiilidioksidin ja liikalämmön poistoon, ja aikanaan myös kasvavaan rasvanpolttoon kun hh-varastot alkavat uhkaavasti ehtyä. Jos liikunta kestää hyvin lyhyen aikaa, ei liikunnan kuluessa kaikkia noita prosesseja harjoiteta. Erityisesti, kymmenen minuutin kuluessa ei rasva-aineenvaihdunta ehdi joutua merkittävästi koetukselle, joten siksi tuo 30 minuutin (tai mielellään vielä pidemmän) harjoituksen tarve.

Voisi kenties kuvitella, että yläkarpatessa elimistön hh-varastot levossa ovat suuremmat kuin alakarpatessa ja siksi 10 minuutin harjoitus riittäisi alakarpatessa kattavampaan treeniin. Mutta en ole tästä täysin vakuuttunut, kun en tiedä miten täyteen neoglukogeneesi täyttää elimistön hh-varastot levon aikana. Jos jostain löytyy lisäinfoa, niin se olisi mielenkiintoista luettavaa.

Mitä tulee tämän säikeen alkuperäiseen aiheeseen, eli Kutrin kirjaan, niin en jaksa pitää sitä mitenkään moitittavana. Luulisi valtaosan julkisesti laihduttaneista jotenkin kapitalosoineen kokemuksillaan - tai no, ehkä Mohandas Gandhi on tästä poikkeus...

Tuo nyt ei kylläkään ollut alkuperäinen aihe mutta ei siitä enää sen enempää, en näköjään tunnu (enää) osaavan ilmaista ajatuksiani ymmärrettävästi

Mä nostan tän ketjun vähän ylemmäksi, kun en ole vielä saanut vastausta kysymykseeni...

Tähän liittyen kysyisinkin, että miten nämä Zonessa menee; onko suositukset samat englannin- ja suomenkielisissä versioissa? Vai neuvooko Sears vähentämään kuidut hiilareista (ymmärtääkseni vasta tämä uusi Atkins-buumi teki käsitteen nettohiilari tunnetuksi ja Zonehan oli muodissa jonkun vuoden aiemmin )?

Tämä on nyt sitten vain minun näkemykseni asiasta - täyszonaaja en ole ollut koskaan ...

Kirjojen 1:1 vastaavuudesta: Aloitellessani luin kolme ensimmäistä Zonea vain suomeksi (valkoinen/punainen/keltainen tai Z oikeaa ruokaa oikeaan aikaan / elämäntapana / ikääntymistä vastaan), mutta nettipuolella selasin silloin vain englanninkielisiä lähteitä eli Sears'in omia sivuja ja zoneHomea. Ohjeet olivat kielestä riippumatta saman kaltaisia, eli hiilarit tarkoittivat imeytyviä, ei kaikkia. Zonessa ei kuiduista tarvitse puhua, koska suositelluissa hiilareissa pysyessä niistä ei ainakaan tule puutetta ...

Sen boomin kunniaksi
1) jenkkilässä kehitettiin noin 1001 rinnakkasita 30-30-40-ruokavaliota, ja niiden markkinoiden tueksi ne 1001 30-30-40-ravitolisäpatukkaa ym ateriankorviketta, joilla rahaa voisi kerätä paremmin kuin oikealla ruoalla. Voipi olla että patukkaboomin kunniaksi puhe kuiduista on kasvanut - oikealla ruoalla zonaaville kysymys on ratkennut jo ennen syntymistään ...
2) tod.näk. 90-luvun lopun tutkimusten ja zone-boomin takia myös Atkins "korjasi" suosituksiaan vihannesystävällisemmäksi ja alkoi korostaa kuidun merkitystä. Ihan hyvä, looginen ajatus - olivat kuidut sitten terveellisiä tai eivät, niitä korostamalla Atkins-alakarppiinkin tulee helpommin lisättyä tuoreita rehuja, joissa on paljon muutakin hyvää hiventä.
3) ja virallisten tahojen vastahyökkäyksenä keksittiin uudestaan "hitaat hiilihydraatit" sekä "terveelliset kuidut"- kummatkin toki sinänsä ihan asiallisia termejä, mutteivät toistensa synonyymejä. Ja niistä uhutaan hetki hetkeltä enemmän, koska vihannekset (ja tuoreet hedelmät) näyttävät olevan se ainoa asia, joka yli 30v totena selitetyissä suosituksissa on vielä suunnilleen käypää kamaa. Liukenemattomien kuitujen terveellisyys? Mene tiedä, minusta tästä vielä keskustellaan...

Joku muu jatkakoon. terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Logiikkasi on pielessä, koska suositukset on energiaprosentteina, ei grammoina.

Muut nopeat vastaukset: hyvä kunto koostuu monista eri osa-alueista (lihaskunnosta, kestävyyskunnosta, notkeudesta jne.) ja vaatii siksi monipuolista liikuntaa. Kaikki tutkimukset todistavat, että kehon monipuolinen ja sopivan rankka (ts. ei liian kova, muttei liian kevytkään) rasittaminen tekee siitä kestävämmän, kaikkien mitattavien terveysarvojen perusteella terveemmän ja keskimäärin pitkäikäisemmän. UKK:n kävelytesti mittaa peruskuntoa, joka sekin on tärkeää, muttei kerro kehon kokonaiskunnosta mitään.

No, tekemällä paljon erilaisia fyysisesti raskaita koti- tai työaskareita, kävelemällä aina kun voi, venyttelemällä jne. voi toki helpostikin pitää yllä hyvää peruskuntoa. Jos haluaa kuitenkin saada kokonaisvaltaisesti toimivan kehon, silloin todennäköisesti joutuu panostamaan enemmän niin liikunnan monipuolisuuteen, tehoon kuin kestoon.

Energiankulutuksen osalta sekä joidenkin terveysarvojen osalta kolme 10 minuutin rupeamaa vastaa yhtä 30 minuutin rupeamaa. Aluksi, kun liikunta ei luonnistu vielä "itsestään", se onkin hyvä tapa aloittaa. Myöhemmin kun liikunta on luonnollinen osa elämää, treenisessioita kannattaa pidentää, jotta myös kestävyyskunto kasvaisi. Samoin kannattaa miettiä jonkinlaisen vastusharjoittelun (punttitreeni tai raskaat jumppaliikkeet) ja mieli&keho-lajin tai venyttelyn harrastamista.

Entisenä superlaiskana sohvaperunana ymmärrän miksi ihmiset ovat niin liikuntavastaisia, mutta samaan aikaan tiedän, että todelliset syyt olla liikkumatta (pl. vakavat sairaudet ja vammat) ovat aina korvien välissä olevia tekosyitä ja luovuuden puutetta. Kuten joku fiksu sanoi: "eihän kenelläkään ole ylimääräistä aikaa -- silti miljoonat ihmiset pystyvät harrastamaan liikuntaa joka päivä".

Mikäs se kolmas kysymys oli? Kyllä, ihan tutkitusti sekä laihduttaminen, että runsaampi liikunta lisäävät proteiinintarvetta, vaikkakin pari vanhanaikaisempaa laihdutustutkijaa/ravintasiantuntijaa Suomessakin (ulkomaista nyt puhumattakaan) on eri mieltä. Ja mietittyäni viikonlopun yli olen alkanut ajatella, että todennäköisesti noi 0,8 g / painokilo suositukset ovat samanlaisia vähimmäissuosituksia kuin C-vitamiinintarve suositukset jne. Eli eivät todellakaan kerro mikä on optimaalinen määrä, ainoastaan sen, millä määrällä (ainakin pahimmat) puutosoireet pysyvät poissa. Ts. todennäköisesti optimaalinen proteiininsantimäärä on vähintään jossain 1,25 g / painokilo tienoilla jopa ei-laihduttaville, passiivisille ihmisille.

Ilkan laskelma meni multa ihan ohi, vaikka yritin lukea sen pari kertaa läpi. Siis pointtisi oli mikä? Jos tarkkoja ollaan, ihannelaihdutus tapahtuisi niin, että alettaisiin heti alunperin syödä niin paljon, kuin tavoitepainossa syödään -- joo, loppuvaiheessa painon putoaminen hidastuisi radikaalisti, mutta vuosien mittaan asettuisi vastaamaan syötyä ruokamäärää.

Ja tässä kommentoin kun oli joskus tullut mieleen jostain viestistä, mutten silloin ehtinyt vastata/kommentoida.

Joku selitti sitä, miten hän syö vähemmän kuin mun sivujeni laskuri suosittaa eikä ole nälkä eikä huvita nostaa ruokamääriä. Todennäköisesti aineenvaihduntasi on jo hidastunut (= kulutus pienentynyt vähäisen ruokamäärän takia) niin, että laskurin antama arvio on pahasti yläkanttiin kohdallasi. Itse vanhana ruoan rakastajana uskon siihen, että yritetään saada kulutus niin kovaksi kuin mahdollista, että saa "kaloripuolella" mahdollisimman paljon pelivaraa. Ts. mieluummin laihdutan 1700-1800 kcalilla (viime vuonna) kuin 900-1100 kcalilla (painonvartijoissa), kun loppupaino on sama ja kehon kiinteys paljon parempi.

Toisaalta, jos kerran syömäsi kalorimäärä riittää pitämään sut tyytyväisenä ja tuottaa ajan mittaan toivottuja tuloksia, niin mikäpä siinä -- ts. ei korkea energiankulutus ole välttämättä mikään itseisarvo, jota jokaisen kannattaisi ehdottomasti tavoitella. Mutta pointtini on siis se, että sinä, joka kerroit syöväsi alle sen 1400 kcal (tai mitä se nyt olikaan), erittäin todennäköisesti kokonaiskulutuksesi on laskenut.

Ja siitä tuli vielä yksi juttu mieleen: palelu laihduttaessa on lähes poikkeuksetta merkki aineenvaihdunnan hidastumisesta.

Vielä yksi: proteiinin laihduttavuudessa yksi osatekijä lienee sen stimuloima (insuliinin vastavaikuttajan) glukagonin eritys. Rasva tai hiilarit eivät sitä (ainakaan samassa määrin) stimuloi.

Jees, lähden nyt itse treenaamaan ja sitten pitää taas tehdä töitä, mutta toivottavasti nämä vastaukset tyydyttivät edellisistä viesteistäni epätietoisimmiksi jääneet.

Nyt alkaa menemään usko, sanokaa nyt että edes joku ymmärtää mitä ajan takaa nuilla esimerkki laskemilla?

Siis koko homman pohja suurimmalla osalla laihdutusruokavalioita suosittelevilla on ihan poskillaan, kun eivät tajua tuota simppeliä matematiikkaa... *sigh* ei se nyt niiiiiiin kummallista matikkaa ole?

Esimerkki pointteja mitä tuon tajuamisen jälkeen huomaa on:

Jos suosittelee "30% rasvaa" ruokavaliota, laihdutusvaiheessa puhuttaisiin lähes rasvattomasta syömisestä (<10%). Siis jos tosissaan kuvittelee, että se "30% rasvaa" olisi sopiva energiansaantiosuus. "Sopiva" sana = optimaalinen tai ei-yli tai valitse-oma-merkityksesi. Jos laihdutusvaiheen jälkeen ylläpidossa suosittelee "30% rasvaa", on kyseessä täysin eri suhde kuin laihdutusvaiheessa, mikäli ei ole huomioinut tätä simppeliä matematiikkaa, jolloin taasen herää kysymys onko A) "30% rasvaa" se oikea vai B) "30% rasvaa"+poltettu ihra se oikea, vai ovatko molemmat päin mäntyä, kun todellista rasva% ei ole edes ajateltu yhtenäisesti?

Lohduksi, ilkka, minä ainakin ymmärsin. kalorivajeella syöty ruoka on vain osa kulutuksesta, kun kroppa ikäänkuin syö myös itseään, ja tällöin prosentit heittävät häränpyllyä. Eiksje?

Niin siis söisin enemmän jos pystyisin syömään enemmän... Eli olen koko ikäni (käytänöllisesti katsottuna) syönyt vähemmän kuin kulutukseni. Esim. teininä saatoin syödä kaksi palaa näkkäriä, suklaata ja jotain muuta namia päivässä ja liikuin kuitenkin todella paljon. Olinkin tuolloin liian laiha sekä silmämääräisesti (kylkiluut ja muutkin luut "paisto läpi") että painoindeksillä mitattuna (BMI alle 20:ntä, vaatekoko jotain 34-36 ja tämä oli siis sen jälkeen kun olin lopettanut kasvuni ja naisellisista vaivoista olin saanut kärsiä jo viitisen vuotta). Teinivuosien jälkeen aloin syömään vähän enemmän, mutta paino ei kuitenkaan lähtenyt kovaan nousuun (pari-kolme kiloa tuli lisää -> vaatekoko muuttui 36-38 ), koska liikuin edelleen paljon + ilmeisesti vähensin karkkien ja suklaan käyttöä. Minipillerit aloitti painonnousuni ensin, mutta ennen tuota kokeilua olin syönyt e-pillereitä jo useamman vuoden niiden nostamatta painoani. Tuon jälkeen aloin syödä "terveellisesti" perunaa, pastaa, pitsaa jne., mutta suklaan kulutukseni ei vähentynnyt, eli vaikka kokonaisenergiamääräni jäi tuonakin aikana joko vähän alle oman kulutukseni tai sitten meni hieman yli, niin pääsin lihoomaan, koska liikunta loppui melkein kokonaan (laskin ns. normaalin päiväni syömiset aikaisemmasta elämästä: puolikas pakastepizza (200 gr, tonnikala), omena, banaani, suklaata (150gr:aa) ja juustoa (150 gr:aa) 1953.83 kcal, joskus tuli syötyä enemmän namia ja nautittua vielä lasillinen punkkua tai kaks ruoan kanssa, mutta määrällisesti pysyttiin kuitenkin tosi pienessä satsissa).
Tuon historiani varjossa minua kiinnostaisi tietää, että onkohan mun koskaan mahdollista saada ns. normaalia aineenvaihduntaa? Ja miten tällainen ihme olisi saavutettavissa? Lähinnä huomaan itse, että minua väsyttää aika paljon (eli päiväunia täytyy ottaa) ja epäilen väsymyksen syyksi tuota aineenvaihdunnan hidastumista, vai onko tuossa mitään järkeä? Ennen tarvitsin unta kymmenen tuntia päivässä, mutta nykyään kahdeksan tuntia riittää (eli yöllä 5-6 ja päikkäreillä sitten loput).

Niin ja olen aina ollut vilukissa ja sekä jalkani että käteni ovat aina olleet kylmiä (huono ääreisverenkierto, mutta voisiko tämä johtua myös tuosta aineenvaihdunnasta?).

Eikä tarvitse mollata elämäntapaani; parhaillaan olen sitä muuttamassa terveellisempään suuntaan. Eli tiedän sangen hyvin, että elämäntapani on ollut erittäin epäterveellinen... Tiedän myös, että edustan ns. harvinaisempaa lihavaa, joka ei ole lihonnut syömällä ylettömästi (kaloreita voi silti tulla hyvinkin paljon jos syö vain runsaasti kaloreita sisältäviä tuotteita kuten esim. suklaata). Enkä halua missään nimessä mollata ylensyöneitä lihavia, koska samassa veneessä tässä ollaan vaikka metodit tähän pääsyyn on ollu hiukka erilaisia.

Niin juu ilkka: kyllä mie tuon sun laskuesimerkin tajusin

Just.

Ainakin yksi nörtti insinööri ymmärsi laskusi ja logiikkasi.
Tuli vaan mieleen että onko ihan noin yksinkertaista: jos lähdetään ajatuksesta että aloitetaan laihduttaminen syömällä tavoitepainon kulutuksen mukaan ja määritellään prosentit sen mukaan niin tavallaan alkutilanteessa ravinnon energiajakauma on eniten pielessä ja painon pudotessa lähestytään koko ajan tavoiteltua jakosuhdetta.
Kysymys oikeastaan on syödäänkö aloitettaessa laihdutus oikealla suhteella, jolloin sitä mukaan kuin laihdutaan pitää syödyn ravinnon energiasuhteita (koko ajan) muuttaa (oletus että laihdutettaessa "palaa" sekä rasvaa että lihasta ja vieläpä niin että tämä suhde muuttuu painon pudotessa)
Meneekö vaan käytännössä vähän liian monimutkaiseksi
Tulikohan joku ajatuskatkos

Pratt, älä ajattele niin monimutkaisesti. Tämä on ihan yksinkertainen energiayhtälö.

Jos laihduttaessa suurin osa sulavasta tavarasta on rasvaa (kuten toive olisi, lihaksia tarvitaan muuhunkin), niin tasaisesti laihduttaessa käytät sitä kropan rasvaa aika tasaisesti - joten silloin ei tarvitse syödä ihan niin paljon rasvaa kuin ylläpidolla. Ja koska ET käytä kropasta lihasta tai hiilareita (joita ei muuten edes ole kuin päivän tarpeeseen), ei niitä kannata lisätä ylläpidollakaan. Summa summarum: kun ei tarvitse enää laihduttaa, saa kerman läträystäkin lisätä, ja vieläpä mieluummin kuin hiilarien.

Se että riittävästi proteiinia syödessä rasva lähteekin mieluummin kuin lihakset, lienee aika ymmärrettävää - kuka nyt valmiita lihaksia energiaksi tuhlaisi, jos sopivia aminohappoja rakennushommiin on muutenkin saatavilla? Luonto on laiska, puhutaan sitten kappaleiden pintaenergiasta tai ihmiskehon ihmeistä (tämä on entropialain biologinen muunnos).

ja tiedän nuivempiakin ylläpitosysteemejä kuin hyvät rasvat ...

terv els (kiva ilkka, kun jaksat selittää !!!)

Jep eli yksinkertaistetaan: kun hiilareita saa riittävän vähän voidaan ne käytännössä sulkea pois käsittelystä, riittävällä proteiinin saannilla taataan se että lihaksi ei kulu, joten jäljelle jää vain rasvat ainoaksi muuttuvaksi tekijäksi.
Jos siis halutaan pitää energiajakauma ihanteellisena koko ajan pitää laihduttaessa syödä vähemmän rasvoja kuin ylläpidolla ts. kun ylimääräistä rasvaa ei ole enää kehossa poltettavaksi pitää se sitten saada ravinnosta.
Oiskohan se tuossa ilman numeropyörittelyä

Suunnilleen näin se on minulla toiminut - mutten toki keksinyt sitä itse, viisaammat kertoi osan ja loput mietittiin aikoinaan oikein joukolla. NO, kukin taaplaa tyylillään.

Lopputulos taitaa muuten olla sinun systeemilläsi (jauhot ja sokerit pois) suunnilleen sama kuin meikäläisen 50-100-hiilarigramman (ja tärkkelyksiä välttävällä) linjalla?

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Joo, eli nuinhan se menee alakarpatessa: energiasuhteet pysyvät suhtkoht samoina läpi koko prosessin. Mutta suurimmat panokset tämä matemaattinen ajattelu ruokavalioihin antaa ammuttaessa virallisen linjan suosituksia (ja kutrin). Koska heidän suosituksensahan lentelevät tuulten riepottelemina ihan sen mukaan, sattuuko joku olemaan läskinsä jo menettänyt vai vielä laihduttava. Eli perustavanlaatuinen ajatuskämmi.

Tai toinen vaihtoehto tietenkin on se, että heidän mukaansa poltettu rasva on OK mutta SYÖDÄ sitä ei saa! ... Ööh, joillakinhan se kyllä tuntuukin nuin olevan, hupsistakeikkaa.