HesariLainaa:
Kovan rasvan vaaroista on varoiteltu – mutta onko sokeri sittenkin pahempi?
Uusien tutkimusten mukaan sokeri häiritsee kehon normaalia aineenvaihduntaa. Pitäisikö sokerista luopua kokonaan?
Hyvinvointi 23.6.2016 2:00
Heidi Väärämäki
Helsingin Sanomat
Sokeri pilaa hampaat ja on omiaan lihottamaan. Nämä kaksi asiaa on tiedetty sokerista jo pitkään. Silti ravitsemusasiantuntijat eivät ole pitäneet sokeria yhtä haitallisena terveydellemme kuin kovaa rasvaa. Rasva on nähty pääsyyllisenä lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen.
Nyt asia on muuttumassa. Viime vuosina sokerista on nimittäin saatu kiinnostavaa tutkimustietoa. Uusissa seurantatutkimuksissa on huomattu, että sokeri häiritsee kehon normaalia aineenvaihduntaa. Nämä aineenvaihdunnan häiriöt taas lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen. Siis niihin sairauksiin, joista on vuosikausia syytetty kovaa rasvaa.
Miten tässä näin kävi?
Oikeastaan sokerin terveyshaitoista keskusteltiin ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla. Käynnissä oli tiukka vääntö. Brittiläinen ravitsemustieteen professori ja fysiologi John Yudkin oli tutkimuksissaan tullut siihen lopputulokseen, että syyllinen sydänkuolemia aiheuttavaan sepelvaltimotautiin oli mitä todennäköisimmin sokeri.
Yudkinilla oli kuitenkin kiivas kilpailija.
Hän oli amerikkalainen biologi Ancel Keys. Keys oli varma, että syyllinen sydänsairauksiin oli kova rasva, joka tukkii suonet.
Keysin kanta pääsi voitolle, ja mies kannattajineen valtasi yhdysvaltalaisten terveysjärjestöjen ykköspaikat. Sokeritutkimus (ja Yudkin) jäivät marginaaliin, kun kovasta rasvasta tuli lääkäreiden, ravitsemustieteilijöiden ja pian koko kansan suurin terveysvihollinen. Myös Suomessa.
”On sokerin ongelmat tiedetty jo pitkään, mutta niihin ei vain ole keskitytty tutkimuksessa. Tieteessä on olemassa muotitutkimusalueita, joihin tutkijat keskittyvät, ja rasva oli aivan perustellusti sellainen”, sanoo emeritusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen.
”Onneksi tieteelle on ominaista, että se korjaa pidemmällä aikavälillä mahdolliset väärät painotukset. Sokerikysymys on ollut tutkimuksessa taka-alalla, mutta nyt se on tullut takaisin,”
Huttunen on seurannut sokeri-rasvakeskustelua muun muassa ollessaan Kansanterveyslaitoksen (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) pääjohtaja vuosina 1978–2003. Ja seuraa edelleen tiiviisti.
Voiko siis olla, että kaikki nämä vuodet on haukuttu väärää puuta ja syyllinen kansantauteihimme onkin kovan rasvan sijaan sokeri?
”Tämä ei ole joko tai -kysymys. Rasvalla ja sokerilla on molemmilla omat itsenäiset vaikutuksensa elimistöön. Nyt on vain huomattu, että sokeri on terveydelle haitallisempaa kuin aiemmin ajateltiin”, Huttunen sanoo.
Samaa mieltä on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelhom.
”Taaksepäin katsottuna voi sanoa, että ravitsemusasiantuntijoiden viestintä ehkä vähän epäonnistui. Suuri yleisö näki, että terveellisen ruokavalion synonyymi on vähärasvaisuus ja se riittää”, Fogelholm sanoo.
”Toisaalta aiemmin tyydyttynyttä rasvaa syötiin niin paljon, että se oli suurempi kansanterveysongelma kuin sokeri. Nyt sokerista on tullut ehkä yhtä suuri ongelma kuin tyydyttyneestä rasvasta.”
Mitä sokeri meille sitten tekee?
Sokeri on huonolaatuinen hiilihydraatti. Se on sataprosenttista energiaa, joka ei sisällä lainkaan hyödyllisiä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja tai hivenaineita. Lisäksi sokeri imeytyy nopeasti verenkiertoon ja heittää verensokerin hetkessä pilviin – ja takaisin. Nämä ominaisuudet ovat omiaan lihottamaan, ja ylipaino taas altistaa monille sairauksille.
Uusissa, vähintään viisi vuotta kestäneissä seurantatutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että sokerilla on myös niin sanottuja suoria haittavaikutuksia elimistöön. Sokerin kahdesta ainesosasta erityisesti fruktoosi voi nimittäin häiritä kehon insuliini- ja kolesteroliaineenvaihduntaa. Ja juuri tällä on yhteys moniin sairauksiin.
Fogelholmin mukaan raskauttavimmat todisteet sokerin vaaroista on saatu tutkimalla sokeroitujen virvoitusjuomien käyttäjiä. Ne, jotka juovat vähintään kolme desilitraa eli pienen limupullon verran sokerijuomaa päivässä, lihovat seurantatutkimusten mukaan keskimäärin enemmän ja sairastuvat todennäköisemmin kakkostyypin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sepelvaltimotautiin kuin ne, jotka juovat vähemmän sokerijuomia.
Erittäin runsaan fruktoosin saannin on todettu myös lisäävän maksan rasvoittumista, joka taas on yhteydessä sekä maksakirroosiin että sydänsairauksiin.
Eikä tässä vielä kaikki. Fruktoosin epäillään aiheuttavan elimistölle lievää, pitkäaikaista tulehdusta. Tulehdus altistaa syövälle – ja kyllä – sydänsairauksille.
Mutta miten sokeri tämän kaiken oikein tekee?
Taustalla vaikuttaa useita eri mekanismeja, sanoo Jussi Huttunen.
Ensimmäinen niistä ei oikeastaan liity suoraan sokeriin vaan siihen, mikä jää saamatta, kun syödään sokeria. Suomalaisten päivittäisestä energiansaannista kymmenen prosenttia tulee sokerista. Se on pois jostain muusta.
”Tätä kutsutaan replacement-teoriaksi. Ihmisen tarvitsema kalorimäärä on melko vakio. Mitä suurempi määrä kaloreista tulee sokereista, sitä vähemmän ihminen syö sellaista ruokaa, jonka tiedetään edistävän terveyttä. Terveysongelmat eivät siis välttämättä aiheudu suoraan sokerista vaan siitä, että muiden ruokien terveysvaikutukset jäävät saamatta, kun niiden sijaan syödään sokeria”, Huttunen sanoo.
Toinen syy sokerin aiheuttamiin ongelmiin voi Huttusen mukaan olla se, että sokeri pilkkoutuu suolessa vauhdilla glukoosiksi. Siitä seuraa verensokerin nopea kohoaminen. Korkea verensokeri ja sen aiheuttama veren insuliinipitoisuuden lisääntyminen voivat altistaa monille sairauksille.
Verensokeripiikkiin liittyy myös toinen ongelma: sokeripitoisten ruokien ja juomien nauttimisen jälkeen verensokeri nousee mutta myös laskee nopeasti. Lasku aiheuttaa näläntunteen, joka tyydytetään syömällä, vaikka keho ei oikeasti tarvitsisi lisäenergiaa. Näin ihminen lihoo.
Näiden lisäksi yksi merkittävä syy sokerin aiheuttamiin terveysongelmiin voi piillä siinä, kuinka keho reagoi sokerin toiseen ainesosaan fruktoosiin. Elimistö ei voi käyttää fruktoosia suoraan hyödyksi, kuten glukoosia, vaan se on käsiteltävä maksassa. Ilmeisesti suuret sokerimäärät rasittavat maksaa ja saavat sen tuottamaan enemmän huonoa ldl-kolesterolia ja triglyseridirasvoja. Ne taas estävät rasvojen poistumista elimistöstä.
”Sokeristen virvoitusjuomien suurkuluttajilla on tutkimusten mukaan veressä vähemmän hyvää hdl-kolesterolia mutta enemmän huonoa ldl-kolesterolia sekä haitallisia triglyseridejä. Myös tulehdusarvot ovat kohollaan. Nämä kaikki ennakoivat metabolista oireyhtymää”, Huttunen sanoo.
Kuulostaa hurjalta! Pitäisikö sokerin käyttö siis lopettaa kokonaan?
Ei, mutta vähentää sitä pitäisi. Tästä asiantuntijat ovat yhtä mieltä. Nyt suomalaiset saavat keskimäärin 10 prosenttia päivittäisestä energiastaan sokerista. Ihmisen koosta riippuen se tarkoittaa noin 45–70 grammaa päivässä. 45 grammaa sokeria vastaa 18:aa sokeripalaa.
Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijan Annikka Marniemen mukaan keskiarvo hämää. Todellisuudessa moni saa reilusti vähemmän sokeria ja moni reilusti enemmän. Terveysongelmat kasautuvat suurkuluttajille.
Myös Suomen viralliset ravitsemussuositukset puhuvat 10 prosentista. Sen enempää ei päivittäisestä energiansaannista pitäisi tulla sokerista.
Mikael Fogelholmin mukaan suosituksia ei ole tarpeen muuttaa, mutta sokerin saantia voi toki vähentää niin paljon kuin mahdollista.
Tosiasia nimittäin on, ettei ihminen tarvitse sokeria mihinkään, koska se ei sisällä hyödyllisiä ravintoaineita.
Sokerin välttely on kuitenkin lähes mahdotonta, sillä sokeria on luonnostaan hedelmissä, marjoissa ja maitotuotteissa. Niiden sokeria ei ole laskettu mukaan sokerinsaantisuositukseen, mutta osa sokerin kammoksujista jättää jopa hedelmät syömättä.
”Hedelmistä ja marjoista saatavat terveyshyödyt ovat suuremmat kuin niissä olevan sokerin haitat. Siksi niitä ei kannata karsia ruokavaliosta sokerin pelossa”, Fogelholm sanoo.
Jussi Huttusen mielestä sokerinsaannin kattoa voisi laskea puoleen nykyisestä eli viiteen prosenttiin. Tämä tarkoittaisi noin 25–35 grammaa sokeria päivässä.
Se on helpommin sanottu kuin tehty. Sokeria on jogurteissa, mehuissa, muroissa, proteiinirahkoissa, leivonnaisissa, karkeissa ja jopa salaatinkastikkeissa ja leivissä.
”Jos juo yhden lasillisen tuoremehua sekä syö yhden sokeroidun jogurtin ja yhden täytekeksin, päivän sokeriannos on täynnä. Se kertyy salakavalasti ja helposti”, Marniemi sanoo.
Hysteerisen sokereiden tuijottamisen sijaan ravitsemusasiantuntijat vinkkaavat keskittymään siihen, mikä ruokavaliossa on terveellistä.
Niitä asioita lisäämällä sokerin tarve laskee ilman, että on ryhdyttävä kyttäämään jokaista suupalaa.
MUOKS Tolosen kommentti naapurista
Lainaa:
Mikael Fogelholm ja Jussi Huttunen ovat olleet HS:n aukeaman haastattelussa Valkoinen vaara, joka julkaistiin tänään aiheena sokerin vaarallisuus. Kumpikin noudattaa paradigman 4. vaiheen kaavaa: Mehän olemme aina tienneet kuinka asiat todellisuudessa ovat. Tosin Fogelholm sanoo: "Taaksepäin katsottuna voi sanoa, että ravitsemusasiantuntijoiden viestintä ehkö vähän epäonnistui. Suuri yleisö näki, että terveellisen ruokavalion synonyymi on vähärasvaisuus ja se riittää".
Vika onkin siis suuren yleisön, joka on käsittänyt ravitsemustieteilijöiden ohjeet väärin.