karppaus.infon arkistoitu foorumi

"Se myös ehkäisisi liikalihavuutta ja diabetesta. "

Ihanko oikeasti jo ku ei vielä tiennyt tätä ?? !! ??

Sokerin haitalliset terveysvaikutukset liittyvät Vartiaisen mukaan hammasterveyteen ja lihomiseen.
"Voi olla, että lyhytkestoisilla hiilihydraateilla, joista sokeri on kaikista tärkein, voi olla merkitystä myös diabeteksen synnyssä lihomisen lisäksi", hän lisää.

ETL:n johtajan mukaan nykyinen vero on syrjivä.

ETL:n johtaja muistuttaa, että sokerin verottaminen johtaisi kaikkien sokeria sisältävien tuotteiden verottamiseen.

Elintarviketeollisuusliiton elinkeinopolitiikan johtajan Heli Tammivuoren mukaan keskustan kansanedustajien ehdottama sokerivero vääristäisi kilpailua.

Tammivuori muistuttaa, että kaikkien verojen tulisi olla yhdenmukaisia, etteivät ne vääristä kilpailua. Makeisten ja jäätelön valmistevero poistuu Tammivuoren mukaan juuri siksi, että vero on syrjivä.

"Ei tässä muuttuisi käytännössä yhtään mikään. Verotettavien yritysten lukumäärä lisääntyisi ja se toisi hillittömän määrän hallinnollista taakkaa paitsi yrityksille, myös viranomaisille", Tammivuori sanoo.

Kaikkein hassuinta kansanedustajien ehdotuksessa on se, että sokeria verotettaessa verotettaisiin kaikkia sokereita, kuten fruktoosia ja laktoosia.

"Sitäkö he oikeasti haluavat?", Tammivuori kysyy.

Kannanotossa puhutaan lisätyn sokerin verottamisesta. Tammivuori sanoo kuitenkin, että vastoin kansanedustajien oletusta lisätyn sokerin erotteleminen ei ole mahdollista.

"Koska lisättyä sokeria ei voi erotella, silloinhan mikä tahansa sokeria sisältävä tuote olisi veronalainen", hän lisää.

Kansanedustajien kannanotossa yhtenä näkökulmana on se, että vero lisäisi innovointia. Tammivuori ei tätä ajatusta osta.

"Tuotekehitystä tehdään siksi, että kuluttajat saavat parempia tuotteita. Ei siinä vero auttaisi", hän jatkaa.

Sokeriveron tavoitteeksi on asetettu kansanterveyden parantaminen. Nuo tavoitteet saavutetaan Elintarviketeollisuusliiton johtajan mukaan paremmalla kilpailulla.

"Jos yritykset eivät ole kiinnostuneita asiakkaidensa hyvinvoinnista tai väestön terveydestä, ne eivät pärjää markkinoilla", hän sanoo.

MT:n mielipideosiossa agronomi Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa maanviljelijöiden olevan painavampia, sairaampia ja alakuloisempia kuin tarvitsisi olla.

Agronomi Veli-Jussi Jalkanen on huolissaan suomalaisten sokerin käytöstä.
"Sokereita myydään nyt 54 kauppanimellä. Suomessakin lähes kaikki einekset sisältävät lisättyä sokeria."

Jalkasen mukaan Suomen sokerin kulutus on nyt suomalaista kohden noin 20 teelusikkaa päivässä, kun WHO:n suositus on kahdeksan.

Sokerin vaikutukset näkyvät jo hänen mukaansa suurina ylipaino-, sokeritauti-, sydän- ja verisuonitauteina sekä kymmeninä muina terveysongelmina, jotka lisäävät kansanterveyskuluja, huonontavat tuottavuutta ja jaksamista.

Erityisen huolissaan Jalkanen on liiallisen sokerin käytön vaikutuksista maanviljelijöiden terveyteen.
"Talouttakin enemmän minua säälittävät maanviljelijät, jotka joutuvat muutenkin toimimaan erittäin vaikeassa markkina- ja kannattavuustilanteessa ja ovat lisäksi keskimäärin huonon kansanterveyspolitiikan uhreina paljon painavampia ja näin sairaampia ja alakuloisempia kuin tarvitsisi olla."

Ratkaisuksi ongelmaan hän esittää, että sokeri ja muut nopeahiilihydraattiset ruuat laitettaisiin haittaruokalistalle. Sille päätyviltä tuotteilta hän perisi tuntuvaa haittaveroa.

"Jos laskua kulutukseen saataisiin vaikka 20–30 prosenttia, talousvaikutus laskettaisiin jo miljardeissa."

Erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvaa ruokakulttuurimme muuttuneen napostelukulttuuriksi, jossa kunnolliset ateriat syrjäytetään runsaasti energiaa ja lisättyä sokeria sisältävillä ruoilla ja juomilla, jotka taas lihottavat sekä lapsia että aikuisia.
Kuusipalon mielestä sokeriveroa tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi, koska heidän ruokavalionsa sisältää muita väestöryhmiä enemmän lisättyä sokeria. Hänen mukaansa lapset saavat jopa 70 prosenttia päivittäisestä sokerinsaanistaan välipaloista, joissa sokerin osuus on 20 prosenttia energiasta.
– Kansalaisten terveyden edistämiseksi olisi tärkeää, että sokeripitoisten ja napostelutuotteiden nauttimista vähennetään edelleen. Näiden tuotteiden kulutus on viime vuosikymmenellä lisääntynyt merkittävästi ja reaalihinta laskenut.
Kuusipalon mielestä verotusta tulisi kohdistaa siten, että verovaikutukset kohdistuvat tasapuolisesti eri sosiaaliryhmiin ja että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansantautien ehkäisyä.
– Terveysperustaisessa sokeriverotuksessa verotus kohdistuisi tuotteeseen lisättyyn sokeriin, koska runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden ylenmääräinen syöminen tuo ylimääräistä energiaa ja on siten haitallista. Veroperusta tulee määritellä terveysargumenttien ja julkisen keskustelun avulla. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperustaista, minkä EU-lainsäädäntö myös mahdollistaa.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että lisätyn sokerin osuus ruokavaliossa saisi olla enintään 10 prosenttia syödyn energian määrästä, mieluiten alle 5 prosenttia. Syinä ovat lihomisen ehkäisy ja hammasterveyden edistäminen.
Suomalaiset lapset saavat kuitenkin 13–14 prosenttia energiastaan sokerista. Noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen on ylipainoinen.

Fogelholm kirjoitti:

”Käyttö on hieman lisääntynyt mutta emme ole millään
tavalla maailmassa virvoitusjuomien suurkäyttäjiä vaan tässäkin kohtuullisia. Vähentää tietenkin voisi, sokeroitujen
virvoitusjuomien sokeri on turhaa energiaa,mutta sen nostaminen yksittäiseksi suurongelmaksi on ihan turhaa.”

ja sivulla 27 Fogelholm kirjoitti:

”Aivan yksittäisenä ilmiönä virvoitusjuomista ei voi sanoa,että jos niiden
käyttö puolittuisi niin lihavuus puolittuisi. Ei se ole näin, vaikka jotkut niin esittävätkin.”

”Suomessa sokerin käyttö on hieman suurempaa kuin sen pitäisi olla. Mutta ei niin ratkaisevasti että se olisi kansanterveydelle sen haitallisempaa kuin turhan suuri suolan saanti. Olisi hyvä jos syötäisiin vähän vähemmän sekä sokeria että suolaa ja vähän enemmän hedelmiä ja vihanneksia.
Mutta yksikään näistä ei ole paniikin aihe yksin.”