karppaus.infon arkistoitu foorumi

Vastasin jo, että sitä kotona tuotettua ruokaa näkyy siellä tutkimuksissa. Pohjois-Karjalassa puolukkasurvos on ollut yleinen kotona tuotettu flavonoidilähde.

Kaupasta ostettuja flavonoideja nuo ovat aivan selvästi.

Suomalaisten itse keräämät tai naapurilta ostetut yms. marjat eivät ole missään tilastoissa.

Jep. Ja vaikka nelihenkinen suomalaisperhe keräisikin kesämökillään 10 litraa mustikkaa, siitä ei kerry paljon henkeä kohti päivässä vuoden ajaksi.

Ihan niinkuin se sinun kotiruokasi tuolla toisessa ketjussa?
No ei toki olekaan.Mutta ihmeen monella suomalaisella on juuret maalla. Mutta vaikkei sitä omaa kesämökkiä olisikaan (eipä ole meilläkään) eikä edes sellaista 50-luvun rintamamiesmökkiä, jonka pihalla olivat marjapensaat ja omenapuut, niin yllättävän moni perheenäiti on päässyt sukulaistensa apajille (tai siis puutarhaan) siihen aikaan vuodesta kun marjat kypsyvät.

Ei ehkä enää - mutta ainakin näin oli vielä minun nuoruudessani ja vielä sen jälkeenkin. Siis samoihin aikoihin, kun suomalaiset tekivät ruokiaankin vielä itse... Ja työpaikoilla naisväki kertoi silloin joka syksy paljonko ovat pakkaseen keränneet talvenvaraa. Naisten puheita ehkä??

******************

Ja tämä kaikki mitenkään väheksymättä flavonoideja, saati suomalaisia marjoja. Mutta kun ne kanitkin unohtuivat...

Luuletko oikeasti, että sitä ei ole yritetty arvioida?

En luule. Mutta ei se silti näy.

Ja mitä tulee marjojen keräämiseen/ostamiseen: niitä ostetaan erittäin paljon myös ns. jobbarien kautta, eikä kokonaismyynti välttämättä kirjaannu mihinkään tilastoon "ostettuina marjoina" tms. Myyntipaikkoja löytynee kaikkien kaupunkin laitamilta ja ovat erittäin suosittuja. Hinta on halvempi kuin kaupassa tai torilla, marjat tuoreita eikä tarvitse itse kerätä.

Näillä sivuilla kerrotaan, että "metsämarjoja poimitaan Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, josta kolmasosa tulee myyntiin."

http://www.luontoyrittaja.net/171.html

Tämä määrä merkitsee 10 kiloa kutakin suomalaista kohti vuodessa eli 27 grammaa päivässä. Käytännössä 1 ruokalusikallinen mansikkahilloa ja toinen ruokalusikallinen mustikoita.

Olipa marjojen osuus mikä tahansa flavonoidien saannista, on ylettömän typerää, että hedelmien osuus on myös suuri.

Mutta kun kaupalla ja teollisuudella on ollut aina varaa maksaa markkinoinnista, on aivopesu mennyt perille jo vuosikymmenien ajan. Surkean yksipuolisia ja tylsästi pelkkiä keltaisen sävyjä nuo sitrukset.

Mitä vikaa hedelmissä ja appelsiineissa on? (Muuta kuin väri josta et tykkää.)

Kaiveleeko sinua jokin näissä minun mielipiteissäni? Tuntuu kovasti siltä, että katsot maailmaa vain omasta näkemys- ja kokemuspiiristäsi etkä hyväksy mitään muuta.

No, nyt se tuli sanotuksi. Taitanee tosiaan olla parempi puuttumatta niihin ketjuihin, joissa sinä kerrot totuuden.

_________________


Carpe diem, carp in dies

30 g marjaa tekee kylläkin 4 rkl, josta sokerihilloa tulisi noin 7 rkl. Kummastuttaa että Hollannissa sipuli on merkittävä flavonoidilähde, Suomessa ei. Syödäänkö Suomessa todellakin sipulia vähemmän kuin Hollannissa? Edelleenkin olisin luullut että sipuli + marjat olisivat antaneet suuremman prosenttiosuuden ja sitrukset ja tee paljon pienemmän. Mutta tässä on varmaan yksilötasolla erittäin suurta variaatiota.

Eikä sitruksissa sinänsä ole muuta vikaa kuin hometorjunta-aineet.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ne ovat sisältöönsä nähden yliarvostettuja, kun niitä verrataan kotimaisiin marjoihin ja kasviksiin. Ne vievät tilaa kotimaiselta tuotannolta. Ne rahdataan kerosiinilla mikä mistäkin. Joissakin maissa hedelmiä tuotetaan lähes orjatyövoimalla ja menetelmillä, jotka vaarantavat työntekijöinen terveyden ja tuhoavat ekosysteemiä. Tosin tässä suhteessa lie parannusta saatu aikaan.

Eikä värissä muuta vikaa ole kuin se, että hedelmistä saadaan kovin yksipuolisesti erilaisia fenolisia yhdisteitä. Esimerkiksi antosyaaneja on erittäin runsaasti tummissa, lähes mustissa marjoissa. Hedelmistä sitä väriä saa hakemalla hakea.

Ja se maku... Siellä missä hedelmiä voi syödä ns. suoraan puusta, maku on ihana. Mutta nämä puoliraakana poimitut ovat jotain muuta. Suomessa asuva kreikalaisystävä sanoi, että häntä hävettävät ne kreikkalaiset appelsiinit joita täällä myydään.

Mutta kyllä meilläkin kaikesta huolimatta vähän tuontihedelmiä syödään, toluttomasta marjamäärästä huolimatta. Jopa sitä granaattiomenaa laitan joskus salaattiin koristeeksi ja mausteeksi.

Muoks. Mirka mainitsi vielä nuo homeentorjunta-aineet, jotka omasta vuodatuksestani jäivät aluksi pois. Sitruksissa niitä on ja käsittääkseni muissakin, muiden pintakäsittelyaineiden lisäksi. Täytyyhän hyllyikää saada lisää.

Sanoin, että ne Hollannin tiedot on vanhentuneita. Muoks. Eivät siis ole vertailukelpoisia suomalaisiin verrattuna.

Onko niitä sitrusten hometorjunta-aineita myös kuorten sisällä? Jos on, löytyykö referenssiä?

Muistelen luennolla väitetyn, että vierasaineiden suurin lähde suomalaisten ravinnossa olisivat tuontihedelmät.

Mutta ei siis vikaa tuontihedelmissä KUNHAN kotimaiset marjat ja hedelmät olisivat ensisijaisessa asemassa. Mutta siltikin ihmettelen sipulin puuttumista Suomen osalta? Vai kertooko se els-pessimistisesti että Suomessa ei enää laiteta ruokaa vaan ostetaan eineksiä ja laitossyödään, ja näistä sipuli on ikäänkuin varmuuden vuoksi karsittu?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Niin minäkin. Sipulin kversetiini on todella merkittävä flavonoidilähde. Vähentää mm. tulehduksia.

Missä minä asun, siis pk-seudulla, metsät ovat täynnä marjanpoimijoita. Toisin olisi jos lähtisin vaikkapa Lappiin. Mutta kun Suomessa on ollut maaltapako ja ihmiset keskittyneet kaupunkeihin, niin marjoja poimitaan hyvin epätasaisesti.

Marjojen arvostus on myös ollut huonoa. Juolukkaa ei juurikaan kerätä ja variksenmarjaa on jopa väitetty myrkylliseksi.

Juolukkaa voikin poimia ihan huvikseen myös pk-seudulla kun se muuten metsiin jätetään. Sitä paitsi sanko täyttyy niistä nopeammin.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Juolukka on hieno marja, mutta etelässä kasvava variksenmarja on niin ja näin. Pohjoisessa kasvaa eri kantaa, ja se onkin arvotavaraa.

Mikähän siinäkin muuten on, että sipulia markkinoitiin 1970-80 -luvuilla kovasti terveellisenä, nykyään siitä ei puhuta mitään?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

No se markkinointi siinä on. Elintarviketeollisuus on se, joka meillä eniten mainostaa ja koska sipuli ei ole teollinen tuote... Kaupalle se taas on tuote, jota on pakko olla tarjolla ja jota ostetaan joka tapauksessa, niin hankalaa kuin sen käsittely kaupassa onkin.

Virallistahojakin kiinnostavat eniten teolliset tuotteet.