Suolat ja kivennäisaineet tuli minullakin ensimmäiseksi mieleen. Toiseksi tuli mieleen riittävä uni. Minkälaista elämä pienen viipottajan kanssa on? Saatko nukuttua tarpeeksi? Ehditkö huoltaa itseäsi, syödä säännöllisesti ja riittävästi?
Muistelen vaan itse noita aikoja, kun lapset ovat olleet kovin tarvitsevia ja äidin huolenpidosta täysin riippuvaisia, väsyneinä ja sumuisina aikoina. Kuuluu taudin kuvaan. Karppauksella ja ilman

! Eikä siitä kauan ole, kun yksi ystäväni itki umpiväsymystään samanikäisen lapsen äitinä ja oli kipeästi ihan levon tarpeessa.
Tsemppiä sinulle! Yritä saada aikaa itsellesi edes pätkissä. Saisitko apua lastenhoidossa tai kotitöissä, jotta saisit levätä vaikka viikonlopun?