10v poikani on saanut tarkkaivaisuushäiriö diagnoosin jo eskarissa. Silti käynyt ihan normiluokkaa koko koulun ajan.
Oppimisvaikeuksia ei ole ollut mikä aivan loistavaa mutta sitten probleemaa riittääkin. Tilannetaju on pääosin aivan utsjoki-kevo. Tavarat unohtuu/hukkuu koko ajan. Kouluun kun pitäisi lähteä saattaa jäädä leikkimään 1v tai 3v sisaren kanssa tajuamatta yhtään, että pitäisi jo pukea ja mennä. Joukkuelajeissa ei osaa ottaa yhtään huomioon sijoittumistaan tai muita pelaajia. Esm. futiksessa painajainen kenttäpelaajana mutta maalivahtina oli aivan loistava jos tarpeeksi tuli tilanteita, muuten alkoi kävellä käsillään mikä sisänsä toi kivan piristyksen yleisöön ja valkulle harmaat hiukset.
Judossa johon monet ADHD penskat viedään, pojan kehonhallinta oli hyvää mutta siellä siirrytään todella nopeasti harjoitteesta toiseen ja keskittyminen ei riittänyt.
Poika ei ole selvästikkään ADHD vaikka kaipaakin non-stop tekemistä, osaa kuitenkin rauhoittua esm. lukemalla josta pitääkin paljon.
Muutamakin yö on mennyt lueskellessa ulkolaisia sivuja ADD-lapsista ja minusta poika täyttää kyllä nämä kriteerit kovalla %:lla.
Olen eri palavereissa nostanut tämän ADD näkemykseni esille ja yllättynyt miten tietämättömiä tästä ollaan. Jopa perheneuvolan psykologi ei osannut tai tahtonut ottaa tähän kantaa kun koitin saada joitakin työkaluja pojan arjen hallintaan.
Luin jostakin, että ADHD:ta hoidetaan ulkomailla VHH/ketogeenisellä ruokavaliolla hyvin tuloksin ja nyt kun itselläni alkoi täysremontti syömisissä, päätin kokeilla pojan kohdalla tuota hiilarien rajoittamista.
Tänään aamiaispöydässä vähän savolaisesti kierrellen kyselin viimeaikaista jaksamista, vireyttä, koulussa sujumista ja poika totesi kaiken menneen nyt parin viikon aikana paljon sujuvammin. Jopa hiihtoloman aikainen jääkiekkoleiri meni hienosti jaksaen ja mitä kävin päivittäin vilkaisemassa hallilla, en ole ikinä nähnyt pojan pystyvän niin pitkiin ja monipuolisiin harjoitteisiin ilman säätämistä tai jonkinlaista sirkusta eli jospa tästä hyötyä jatkossa
Pitänee alkaa pitää jonkinmoista päiväkirjaa tästäkin ja kiva kuulla ensi viikolla opettajan kanssa palaverissa onko pojan olemuksessa muutosta parempaan.
Jos jollakin kokemusta aiheesta niin taas ollaan isosti korvat auki ja jos ADD aiheista suomenkielistä kirjallisuutta niin vinkatkaa.