karppaus.info

karppininjat
Tänään on 2020-05-31 22:12:21

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 32 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen 1 2
Julkaisija Viesti
ViestiLähetetty: 2020-04-29 17:00:17 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Tästä touhusta ei tule hevon vitun mitään. Ei niin mitään. Kunpa voisin vaan olla syömättä, mutta sekään ei onnistu, koska tulee huono olo.

Mikään ei maistu hyvältä, mitään ei tee mieli ja päädyn syömään mitä hyvänsä paskaa mitä saan alas. Yhtenä päivänä sain hirmuisen ärtynyt suoli -kohtauksen ruoasta, jonka olisi pitänyt olla hyvää ja vain hiukan vatsaa ärsyttävää. Se maistui ihan kamalalta (ei siis oikeasti, vaan pelkästään minun suuhuni) mutta söin väkisin koska niin kunnon ihmiset tekee: syö lautasensa tyhjäksi sen sijaan että jättäisi yhden suullisen jälkeen "en pysty syömään tätä".

Luulen yhden suurimpia ongelmia olevan syömisen mieheni kanssa. Ei siis seuran takia vaan siksi että pitää syödä tiettyihin kellonaikoihin ja miettiä toistakin ihmistä sen suhteen, mitä kokkaa. Täytyy varmaan sanoa sille että nyt jonkin aikaa mä syön mitä syön silloin kun syön ja hän syö omiaan omia aikojaan.

Sitäpaitsi mun täytyy saada joku palkinto tästä. Se, ettei tarvitse kokata muille voisi ehkä toimia.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-29 17:09:33 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Luulen että yksi ongelmistani on nälän pelko ja huonon olon pelko. Toisaalta minulla on hyvin tiukassa se ajattelumalli, että "pitää syödä säännöllisesti" ja toisaalta ajattelen, että "kolme ateriaa päivässä, kolme ruokalajia päivällisellä". Päädyn sitten syömään, vaikka ei ole nälkä, ja tuputtamaan enemmän kuin mahtuisi, koska välipalat on kiellettyjä (ja psykologisesti erittäin epätyydyttäviä.)

Luonnollisesti nälkä- ja kylläisyyssignaalit on sitten viturallallei ja syöminen volumetristä.

Pelkään myös, ehkä suotta, että päädyn syömään liian vähän. Kummallinen pelko sinänsä, kun varmaan suurin osa länkkärinaisista pyrkii syömään niin vähän kuin ikinä mahdollista.

Mun täytyy siis antaa itselleni lupa olla syömättä, syödä vähän, syödä välipaloja, syödä eri aikoihin että signaalit normalisoituu.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-30 11:35:58 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2011-01-17 21:33:10
Viestit: 3753
Paikkakunta: Raw by nature
Tuleeko sinulle huono olo rasvaisesta naudanjauhelihasta? Brittiläisessä allergiasairaarassa naudanlihan on todettu olevan kaikkein vähiten allergisoiva kaikista ruoka-aineista. Aloitin oman karnivorini syömällä vain 20% naudan jauhelihaa eri tavoin kypsenneltynä pari ensimmäistä viikkoa.

Ymmärrän tuon kellosidonnaisuuden. Luulen kuitenkin, että helpointa saada elimistön "kello" järjestykseen on syödä aluksi niin paljon kuin kerralla mahtuu ja sitten katsoa, milloin seuraava nälkä tulee. Sitten syödä taas niin paljon kuin kerralla mahtuu. Hiljalleen välipalojen tarve poistuu. Muista aina kun se nälkä tulee, syödä aterian verran, ei mitään pikkupaloja.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.
Karnivorikaavio 1.1: https://drive.google.com/open?id=15CeXL ... XtfspJUPvs
Karppauskaavio 3.0: https://drive.google.com/file/d/1K3RpIa ... sp=sharing


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-30 13:46:51 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
En tiedä tuleeko minulle huono olo rasvaisesta naudanlihasta. Jos ostan kaupan lihaa, se on sikanautaa (tai sian kimpaleita), koska sianlihasta (ja erittäinkin rasvasta) tykkään.

Meillä on siis pakastin puolillaan riistaa, joten lihaa tarvitsee ostaa vain vaihtelun vuoksi. Välillä saadaan kyytön jauhelihaa tutulta maanviljelijältä, mutta se on valitettavan rasvaista. Ja riistaan tottuneelle lehmä on kyllä tavattoman mautonta syötävää.

Ja huono olo ei siis tule syömisestä, vaan siitä jos en syö kellon mukaan vaikka ei niin nälkä olisikaan. Ja siksi päädyn syömään typeriä asioita, koska tiedän että "jos en nyt syö, on kohta huono olo", mutta koska ei ole nälkä, ei tunnu yhtään siltä että tahtoisin syödä mitään karppia, joten syön sitten jotain mitä saan alas. Ja esim. hampurilaiset on nerokkaasti suunniteltu sellaisiksi että sellaisen aterian nyt saa aina syötyä.

Tuntuu että menee aina kolme päivää hyvin ja sitten tulee relapsi. Liikun tällä hetkellä aika paljon, joten epäilen tuon relapsin tulevan siitä että en ole pystynyt syömään tarpeeksi kaloreita, ja kroppani ei jostain syystä selvästikään osaa ottaa energiaa tuolta persposkesta missä sitä kyllä olisi.

Voi vitun vittu. Ei tämä mitään muutakaan voi tarkoittaa kuin sitä, että mun on pakko mennä edes joksikin aikaa ketoosiin että rasva-aineenvaihdunta lähtee kunnolla käyntiin. Toki kyllä se nytkin toimii, koska vaikka painoni ei ole isommin pudonnut, mulle on yhtäkkiä ilmestynyt poskipäät.

Minulla on jostain syystä aivan hirmuinen henkinen vastustus ketoosia kohtaan. Siis pelkään sitä. Johtuu varmaan siitä, että joskus nuorempana olen tehnyt tyhmiä vähärasvaisia karppauskokeiluja. Kaikkihan me tiedetään miten hyvä idea sellainen on. Koska minulla ei ole itsekuria tällaisissa asioissa, nuo kokeilut kesti aina maksimissaan kolme päivää, eli en aiheuttanut itselleni mitään metabolista vahinkoa, mutta muistan sen olon ikuisesti.

Tämä on muuten ilmeisesti joku autistijuttu: yksi tuttu assi ei voi syödä kirsikkatomaatteja, koska kerran lapsena sillä kirsikkatomaatti "poksahti" suussa ja sillä jäi siitä niin kauhea kammo ettei se voi maistaa edes kirsikkatomaatin viipaletta. Siis jostain pienestä epämiellyttävästä kokemuksesta jää ihan kauhea yliyleistävä kauhu jotain asiaa kohtaan. Kaikenlainen siedätysyritys vaan pahentaa asiaa.

No kyllä tämä tästä jotenkin. Kai minäkin sentään yrityksen ja erehdyksen kautta opin. Olen jo oppinut, että vähemmillä hiilareilla jaksan lenkkeillä paremmin ja kivut ja aivosumu pysyy poissa ja kuorsaakin vähemmän. Valitettavasti nukkuminen on myös vähän heikkoa.

Nyt mun täytyy vaan löytää se tasapaino, mitä syödä ja koska.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-30 13:51:41 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Niin, jos joku ihmettelee miksen vaan "lue kirjaa ja seuraa ohjeita", se ei toimi minulla. Mulla on poikkeuksellisen omaehtoinen luonne ja olen myös aika passiivis-aggressiivinen. Kaikki, minkä koen "ulkopuolelta tulevana sääntönä" aiheuttaa kapinaa ja vastustusta. Joo, olen tosi aikuinen mutta niin se menee. Mun täytyy aina löytää se oma tapani tehdä asioita.

Sitten kun joku asia on Mun Oma Sääntöni, se on Pyhä ja Loukkaamaton ja noudatan sitä vaikka maailman tappiin. Mutta mun täytyy jotenkin luoda ne säännöt itse, jos joku kirjailija "käskee" tekemään jollain tavalla, olen ihan että ja vitut teen.

Tässä on toisaalta se hyvä puoli että koska kaikki täytyy selvittää itse hakkaa päätäsi seinään -metodilla, voin olla aika varma että valitsemani jutut nimenomaan toimii mulla. Ja sitten kun olen löytänyt sen "säännön" tai asetuksen, pidän siitä kyllä kiinni, koska tiedän että tämä on nimenomaan mun juttuni ja toimii.

Mutta se pään seinäänhakkaamisvaihe on vaan aika koetteleva.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-30 14:39:15 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42811
Paikkakunta: AlwaysComingHome
Hei, olisin utelias mitkä ne sinun omat sääntösi ovat tällä hetkellä?
Ehkä täällä joku voisi jopa auttaa, jos tietäisi hiukan enemmän : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-05 15:46:10 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Joo, sori olen vaan kirjoittanut tajunnanvirtaa itselleni enkä mitään täysjärkistä, mihin kukaan voisi tarttua. :)

Syömiseen liittyviä sääntöjäni on tällä hetkellä:
1. Syö kolme ateriaa päivässä, kolme ruokalajia päivällisellä. Syön myös aika kellontarkasti: aamiainen noin klo 7, lounas noin klo 12, päivällinen noin klo 17 ja siinä se. Tunnin heitto voi olla jompaan kumpaan suuntaan ja päivällinen on yleensä Pitkällinen Laidunnustapahtuma, kun sen jälkiruoan päälle otan sitten vielä ehkä teetä ja sitten vielä suklaata ja sitten juustoa... Suklaan mieliteko kertoo siitä että ruoassa ei ollut riittävästi kaloreita. Viime aikoina sitä on ollut vähemmän.
2. Välipalat ja iltapala on sallittuja mutta eivät suositeltavia, enkä niitä yleensä syökään.
3. Ei gluteenia eikä kalaa, tietenkään, koska olen keliaakikko ja kala ei muuten vaan sovi.
4. Saan juoda mukillisen kahvia aamiaisella, muuten ei kahvia, vain teetä ja sekin vaihtuu yrttiteeksi päivällisen jälkeen. Niin ja teetäkin saan juoda vain jälkiruoaksi, en lipittele muuta kuin vettä aterioiden välillä.
5. Herkut, jos niitä syön, on samoin vain ja ainoastaan jälkiruoaksi, ei aterioiden välillä.

Ruokaan liittyviä sääntöjä ei taida oikein muita olla tällä hetkellä. Muita sääntöjä on mm. se, että otan aamuin illoin kylmän suihkun koska se auttaa fibrokipuihini, aktivoi kiertäjähermoa ja ihoni tuntuu tykkäävän siitä.

Niin ja tietysti ruokani on 90 % ns. "oikeaa ruokaa", ei mitään eineksiä (poislukien makkara, joka on minusta kelpo ravintoa vaikka siinä E250 onkin). Mutta tämä ei ole sääntö, en vaan voi sietää mitään eineksiä. Herkku on enimmäkseen Fazerin sinistä, tosin nyt ostin jäätelöä kesän kunniaksi. Kaadan sen päälle kermaa ja kookoshiutaleita, kun jäätelö on muuten niin makeaa.

----------
Lueskelin pitkästä aikaa Antti Heikkilää ja AH tuntuu olevan sitä mieltä, että uniapnea on seurausta insuliiniresistenssistä. Olenkin miettinyt, miksi sitä on nykyään niin paljon: tunnen itse parikin hoikkaa, urheilullista ihmistä joilla on CPAP-laite. Koska ihmiset ennen laitteen saamista on yleensä kuin nukkuneen rukouksia, minusta tuntuu ettei uniapneaa ole voinut ennen olla oikeastaan lainkaan. Keräilen vanhoja lääkärikirjoja, ja niissä saatetaan mainita kuorsaus, joka nähdään täysin vieressänukkujan ongelmana, hengityskatkoksista ei puhuta mitään. Vaikka ne olisi varmasti huomattu jos niitä olisi kuorsaajilla ollut yhtä paljon kuin nykyään.
----------

No, olen nyt avoin ja rehellinen, jos se auttaisi minua saamaan tämän sotkun selvyyteen. Tämä homma takkuaa siksi, että vaikka olen paperilla parantunut masennuksesta, elämänhaluni ei ole parantunut. Minulla ei ole motivaatiota luoda niitä uusia ruokavaliosääntöjä, jotka saisivat aikaan muutoksen terveydessäni ja vireystilassani, koska ei ole oikeastaan mitään, miksi tarvitsisin enemmän virkeyttä. Kun ei ole mitään mitä haluaisin tai tavoittelisin. Paljon kiinnostaa virkistyä että jaksaisi pestä ikkunat...

Tietysti kävisi luultavasti niin että kun virkeyttä tulisi lisää, alkaisin keksiä asioita joita tahdon tehdä.

Ja se pelottaa minua melkein enemmän kuin kuolema.

Toisaalta, mitä pelättävää tässä on? Jos alkaa tuntua liian elävältä ja virkeältä, voin aina vaikka vetää sokeria suoraan pussista ja pääsen takaisin ihanaan, turtaan, kivuliaaseen hiilaripöhömaailmaan.

Sori jos tämä oli henkilökohtaisempaa kuin mihin palstalla on totuttu.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-05 18:32:15 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42811
Paikkakunta: AlwaysComingHome
Salaiset kansiot (anteeksi salaiset päiväkirjat) ovat täynnään henkilökohtaisuuksia, joten nou problem. Täällä saa avautua jos haluaa :)

Ikuunoita ei ole tässä talossa pesty ainakaan kolmeen vuoteen, ja silloin ne pestiin siksi että koko talo oli puhdistettava jostain ihan muusta;
en voi kuvitella että ikkunanpesu olisi koskaan tai missään osa meikäläisen pirteyttä, oli skaala missä hyvänsä.
Mutta eläminen on kivaa. Siis minulle ja ihan oikeasti ja jopa näin koronakaranteenin keskellä.
Saan vihdoin olla kotona, melkein niin pajon kuin haluan ja se on ihanaa ja harvainaista herkkua.
Vakka miten iso osa tekemisistä on heräävän luonnon ja koronatilastojen seurailua : )

Se, mitä kerroit ruoastasi on hyvin samankaltaista kuin mitä meillä syödään; kolmesti päivässä, gluteenitonta ja kalatonta.
Sillä erolla, ettei meillä ole enää sen enempää jäätelöä kuin fasun sinistäkään. Sijaan tuli 35% kotismetanaa mansikoilla, lidlin 85% suklaata ja napsuja.
Silti luulen että meillä syödään muutenkin ihan eri tavalla kuin teillä, katsoo sitten minua tai siippaa.
Mutta insuliiniresistenttejä meistä ei enää ole kumpikaan. Se näky elopainossa, sokerimittauksissa, paastokyvyssä, virkeydessä, ja sensellaisissa.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-06 12:37:06 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Kysyin mieheltä voisiko se syödä pelkkää lihaa. Vastaus oli että kyllä, jos saa voita ja puolukoita ja kalaa myös.

Ollapa mies.

---------
Tuli mieleeni, että kun mulla on sellainen "mikään ruoka ei tunnu siltä että saan syötyä" -olo, ehkä mun ei oikeasti kuulu syödä silloin. Siis mulla on noita olotiloja, että on ruoka-aika, ja tavallaan on nälkä, mutta tuntuu että kaikki karppiruoka on iljettävää. Sitten päädyn syömään tyyliin muroja, koska jotainhan sitä on syötävä, ja hiilarimättö on niin neutraalia.

Miksi syön, vaikka ei tee mieli? Koska pelkään että tulee huono olo jos en syö. Mutta entä jos ei tulekaan? Tai entä jos KOKEILEN tuleeko, ja syön sitten?

Pelkään myös, että "en syö riittävästi", mikä tietysti onkin ihan helvetin realistinen pelko näin ylipainoisena. Minulla vaan oli nuorempana taipumus alisyödä ja yliurheilla, ja olla sen takia helposti huonovointinen jos en syönyt täsmälleen kellon mukaan. Järkeni tietää, että rasvapolttoisena noin ei käy, mutta tunne väittää muuta.

-----
Kaikesta leväperäisyydestä huolimatta huomaan että nälänhallinta on parempaa ja mieliteot vähäisempiä (lähes olemattomia) aikaisempaan verrattuna. Vatsani voi paremmin ja närästyskin oli muutamia päiviä kokonaan poissa.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-06 15:11:24 
Paikalla
seniorikarppi
seniorikarppi

Liittynyt: 2011-09-13 09:50:14
Viestit: 455
Mulla voi tulla aamuisin syömättömänä huono olo ja se liittyy aina johonkin edellisenä päivänä syötyyn höttöhiilariin. Minulla se menee kuitenkin ohi juomalla teetä maidolla ja/tai voilla. Oletko koskaan ajatellut korvaavasi yhtä ateriaa kahvilla tai teellä, jossa on rasvalisä (voitee/bulletproof coffee)?

Kuinka pahaa alisyöminen ja yliurheileminen sinulla nuorempana oli?


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-21 15:31:16 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
^^Juon aamulla voikahvin, mutta kaipaan kyllä sen kanssa jotain syötävääkin. Toisinaan tosin syön vain muutamia palasia juustoa, jotka uitan kahvissa saamelaistyyliin. On hyvää. Teehen ei mikään rasva mielestäni sovi ja olen kokeillut kaikkea paitsi Lemon Juice & Glycerineä.

Ei mulla siis mitään syömishäiriötä ollut, mutta on äärettömän vaikea syödä urheillessa virallisterveellisesti riittävästi kaloreita, jos maha ei kestä volumetristä syömistä. Tuo on tyypillinen ongelma nuorilla urheilijoilla, varsinkin naisilla, mutta miehenikin on todennut että jos nyt olisi parikymppinen, treenaisi puolet vähemmän ja söisi tuplasti enemmän ja tulokset olisi parempia.

---
Nyt on mennyt paremmin, vaikka pohjoistuuli tekee kiehtovia asioita fibromyalgialle. Olen nyt onnistunut määrittelemään hiilarirajat: jos menee yli 90, tunnen miten kurkku alkaa ahtautua (ja sitten tulee apneaa). Sama käy myös jos juon maitoa yhtään. Jostain syystä juusto tai jugurtti ei tee mitään.

Jos taas syön alle 65 g hiilareita, häviää kaikki mielenkiinto syömistä kohtaan ja tulee Eeppinen Migreeni. Hiukan tekisi mieleni kyllä kokeilla, häipyisikö se migreeni jos vaan jatkaisin vähemmillä hiilareilla. Oloni on fibron takia joka tapauksessa niin usein niin vitun paska, että sama se sitten on jos on migreeni. Se sentään menee lääkkeillä pois, enimmäkseen.

Yksi huono asia: vielä joulukuussa, jos tiesin että tarvitsen erityisesti energiaa jonain päivänä, söin täysin nollahiilariaamiaisen ja sen voimin jaksoin reippaana 6 h. Tuota ei enää tapahdu, mistään ei tule enää sellaista energiapiikkiä. Luulen tämän johtuvan siitä että fibro on nyt niin pahana tuon saatanan perkeleen helvetin tuulen takia.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-05-21 15:35:33 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Ai niin, olen ajatellut että oikeasti on ihan hyvä että tämä on nyt tällaista soutamista ja huopaamista. Tuleepahan kaikki elämäntapamuutokseen liittyvät asiat käytyä kerralla läpi. Olen huomannut, että usein ne ihmiset jotka helposti alkavat karpata ja pudottavat painoa nopeasti, myös helposti "eksyvät takaisin hiilarimaahan" ja sitten tullaan häntä koipien välissä takaisin ja toisella kertaa se ei olekaan niin helppoa. Näin käy helposti erityisesti niillä joilla ei ole terveysongelmia, vaan haluavat laihtua kosmeettisista syistä. Luulen että jos homma on alkuun liian helppoa, kaikki se elämänmuutoksen vaatima sisäinen työ jää tekemättä ja on helppo luiskahtaa vanhaan jos on sosiaalista painetta tai stressiä tms.

Painoni on pudonnut vain hiukan, mutta silti olen yllätyksekseni huomannut että minulla on poskipäät joista melkein Clint Eastwoodkin olisi kateellinen. Vahinko ettei ne oikeastaan sovi naiselle lainkaan niin hyvin.


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 32 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen 1 2

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)