| Julkaisija |
Viesti |
|
|
|
Vieras kirjoitti: Treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa, polttavat lihakset ennenkaikkea glukoosia. Jos glukoosia on niukasti tarjolla (glykogeenivarastoista), niin lihasproteiinia pilkotaan glukoosiksi. Kenialaiset juoksijat treenaavat paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja kattavat glukoosin tarpeensa syömällä 600-700 g päivässä hiilaria. Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea, joista sinun ja minun kaltaiseni lahjattomat kuntoilijat voivat vain haaveilla http://www.ku.ac.ke/images/stories/docs ... Intake.pdfhttp://world.edu/wp-content/uploads/201 ... le1571.pdfNo siinäpä älytöntä tekstiä! Mistä oppikikirjasta olet tuon kopioinnut - pelkkää myyttiä, mitä nyt urheilupiireissä viljellään! Vhh-ravinnolla pystyy aivan samoihin ja jopa parempiin suorituksiin, kuin virallistahon ruokavaliolla!
[quote="Vieras"] Treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa, polttavat lihakset ennenkaikkea glukoosia. Jos glukoosia on niukasti tarjolla (glykogeenivarastoista), niin lihasproteiinia pilkotaan glukoosiksi. Kenialaiset juoksijat treenaavat paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja kattavat glukoosin tarpeensa syömällä 600-700 g päivässä hiilaria. Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea, joista sinun ja minun kaltaiseni lahjattomat kuntoilijat voivat vain haaveilla :)
http://www.ku.ac.ke/images/stories/docs/publications/enviromental_human/Food-and-Macronutrient-Intake.pdf http://world.edu/wp-content/uploads/2012/07/file1571.pdf[/quote] No siinäpä älytöntä tekstiä! Mistä oppikikirjasta olet tuon kopioinnut - pelkkää myyttiä, mitä nyt urheilupiireissä viljellään!
Vhh-ravinnolla pystyy aivan samoihin ja jopa parempiin suorituksiin, kuin virallistahon ruokavaliolla!
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-03-22 13:51:20 |
|
|
 |
|
|
|
Miffu antoi mulle ahaa elämyksen. Lainaa: Hiilihydraatti koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Ja rasvat? Kappas, nekin koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta, vain hieman eri tavalla kasaan laitettuna. Eli rasvan ainesosat todellakin löytyy hiilihydraatista. Ja vieras Lainaa: Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Glukoosissa olikin hiiltä, vetyä ja happea. . entä proteiinissa on lisäksi typpi(?). Onko nyt vaikeuksia sitten muutoksissa mistä sitä typpeä ja toisinpäin.. maton alle? Eli proteiinissa yksi "legopalikka" tyyppi enempi. Mutta silloin siellä Leningradissa saksalaisen piirittäessä... ruoka niks naks nietu niin huumeen voimalla puurtivat töitä. Lihakset loppu ja henki pois. Kävikö niin notta proteiinista tehtiin energiaa? no mitäpä nämä aiheen hiukka sivussa.
Miffu antoi mulle ahaa elämyksen.
[quote]Hiilihydraatti koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Ja rasvat? Kappas, nekin koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta, vain hieman eri tavalla kasaan laitettuna. Eli rasvan ainesosat todellakin löytyy hiilihydraatista. [/quote]
Ja vieras
[quote] Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta?[/quote]
Glukoosissa olikin hiiltä, vetyä ja happea. . entä proteiinissa on lisäksi typpi(?). Onko nyt vaikeuksia sitten muutoksissa mistä sitä typpeä ja toisinpäin.. maton alle? Eli proteiinissa yksi "legopalikka" tyyppi enempi.
Mutta silloin siellä Leningradissa saksalaisen piirittäessä... ruoka niks naks nietu niin huumeen voimalla puurtivat töitä. Lihakset loppu ja henki pois. Kävikö niin notta proteiinista tehtiin energiaa?
no mitäpä nämä aiheen hiukka sivussa.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-24 18:15:55 |
|
|
 |
|
|
|
Vieras kirjoitti: Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea. Mitenkä näiden ympäriajopyöräilijöiden rasva-aineenvaihduntaan ja muuhun sitten vaikuttaa doping? Olen ollut kuulevinani, että ainakin Ranskan ympäriajon monivuotinen voittaja on myöntänyt pitkäaikaisen dopingin käytön.
[quote="Vieras"]Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea.[/quote] Mitenkä näiden ympäriajopyöräilijöiden rasva-aineenvaihduntaan ja muuhun sitten vaikuttaa doping? Olen ollut kuulevinani, että ainakin Ranskan ympäriajon monivuotinen voittaja on myöntänyt pitkäaikaisen dopingin käytön.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-24 17:36:11 |
|
|
 |
|
|
|
|
Pro-teini. ProteIIINI. Moikin sen tietää. Ken tietää. Syö homo rasvaa. Oliko tää taistelutanner? Eksklusiivi epigenetiikka, glukeogeneesi.... ..... Nutrigenomi!
Pro-teini. ProteIIINI. Moikin sen tietää. Ken tietää. Syö homo rasvaa. Oliko tää taistelutanner? Eksklusiivi epigenetiikka, glukeogeneesi.... ..... Nutrigenomi!
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-24 17:10:42 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Eli minä käytän 3 tunnin aamutreeneissä vain lihasteni ja maksani senhetkiset glykogeenivarastot - jotka ovat pienet, koska en ole edellisenä päivänäkään syönyt hiilihydraatteja kuin sen 70-100 g - ja sen 3 g hiilihydraattia mitä kahvikermasta saan, enkä yhtään mitään muuta energiaa?
Muussa tapauksessa pitäisi joko a) Sinun väitteesi mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee lihaskudoksestani sokeria b) Minun väitteeni mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee rasvakudoksestani glukoneogeneesillä sokeria
Mitä sä ny oikein sekoilet  Siis, koska et treenaa paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa vaan pääsiassa matalilla sykkeillä eli "rasvanpolttoalueella", niin pääasiallinen energianlähteesi on rasva, jota, kuten chiman yllä kirjoitti, "käytetään kropassa paljon energiantuotantoon kierrättämättä sitä sokerina välissä, betaoksidaation kautta." Jos harjoittelisit paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, niin glukoosin tarve olisi suoritushetkellä suuri. Ja jollei sitä ole riittävästi tarjolla, niin sitten poltetaan lihasta, koska glukoosin tuotto rasvan glyseroliosasta on liian hidasta, jotta sillä voisi kattaa lihaksen glukoosintarpeen (treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa) 
[quote="Toisinsyöjä"]Eli minä käytän 3 tunnin aamutreeneissä vain lihasteni ja maksani senhetkiset glykogeenivarastot - jotka ovat pienet, koska en ole edellisenä päivänäkään syönyt hiilihydraatteja kuin sen 70-100 g - ja sen 3 g hiilihydraattia mitä kahvikermasta saan, enkä yhtään mitään muuta energiaa?
Muussa tapauksessa pitäisi joko a) Sinun väitteesi mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee lihaskudoksestani sokeria b) Minun väitteeni mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee rasvakudoksestani glukoneogeneesillä sokeria
[/quote]
Mitä sä ny oikein sekoilet :) Siis, koska et treenaa paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa vaan pääsiassa matalilla sykkeillä eli "rasvanpolttoalueella", niin pääasiallinen energianlähteesi on rasva, jota, kuten chiman yllä kirjoitti, "käytetään kropassa paljon energiantuotantoon [u]kierrättämättä sitä sokerina[/u] välissä, betaoksidaation kautta."
Jos harjoittelisit paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, niin glukoosin tarve olisi suoritushetkellä suuri. Ja jollei sitä ole riittävästi tarjolla, niin sitten poltetaan lihasta, koska glukoosin tuotto rasvan glyseroliosasta on liian hidasta, jotta sillä voisi kattaa lihaksen glukoosintarpeen (treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa) :smt102
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 18:05:59 |
|
|
 |
|
|
|
|
Toisinsyöjä ja Onys:
Ensinnäkin, Viheriäinen oli oikeassa. Glukoneogeneesi tuottaa glukoosia, mutta se tekee sen aminohapoista eikä rasvasta.
En lainkaan epäile ettette pysty liikkumaan ilman hiilareita. Siinä ei ole mitään ongelmaa, koska lihakset voivat sujuvasti käyttää energiakseen myös rasvahappoja. Niitä varten kehon ei tarvitse tehdä sokeria mistään.
Itse asiassa rasvahapot ovat todella suosittua ruokaa mitokondrioille ja niiden käyttö onnistuu ihan ilman solunestessä tapahtuvaa palorypälehapoistumista (jota tarvitaan hiilarien poltossa). Ja koska lihakset osaavat polttaa rasvan rasvana, ei olisi edes mitään mieltä kääntää niitä hiilihydraateiksi (joka mikä ei todellakaan onnistu kuin glyserolirunkojen osalta).
Mutta jos kehossa tulee pulaa vesiliukoisesta polttoaineesta (joita tarvitaan aivoille, ei lihaksille), niin rasvoista osan voi muuttaa ketoneiksi, mutta that's it...
*********
Ja mitä tulee kehoon ja rasvoihin muuten, niin moni syöty asia muuttuu muuksi kun se tuodaan kroppaan, vaikkei rasvasta saisikaan hiilareita ja vaikka hiilareista tehdään rasvaa (maksassa) vain pienessä mittakaavassa ja hätäkeinona, samaan tapaan kuin viinaa varastoidaan siellä muotoon, josta voidaan tehdä myös rasvaa.
Silti suurin syy rasvan kertymiseen kropassa on glukoosin huomattava myrkyllisyys suurina pitoisuuksina veressä. Ja tämä vielä yhdistettynä siihe, mitä JariJ aiheellisesti sanoi: juuri mikään sapuska ole rasvatonta, vaan vain vähärasvaista. Joten: kun kehoon tulee kerralla vaikkapa 100g tärkkelystä tai glukoosia mikä ei ole kuin 400 kaloria (jokamikä nostaisi verensokerin 20-kertaiseksi normaalitasoon verrattuna, jos se pääsisi samoin tein vereen, siis 5 mmol --> 100 mmol --> suoraan hautuumaalle), niin kroppa sähähtää toimintaan: Kroppa mm. lisää insuliinin määrää, jotta mahdollisimman osa tästä mielettömän suuresta latauksesta saataisiin verestä pois pianpian. Ja kroppa estää tiukasti kaiken rasvankäytön löpönä, vaikka sitäkin tulee aina vereen kun syödään, koska rasva on p-a-l-j-o-n vaarattomamapaa veressä ja koska se mutta vain se voidaan välivarastoida turvallisesti varastosoluihin. Jos hiilarinsyönti on sekä runsasta että jatkuvaa, niin tässä käy vain sellainen ongelma, että edes niitä vähiä rasvoja ei saada koskaan edes kulutukseen, kun aina on käytettävä sitä vaarallisempaa tuotetta eli glukoosia...
Toisinsyöjä ja Onys:
Ensinnäkin, Viheriäinen oli oikeassa. Glukoneogeneesi tuottaa glukoosia, mutta se tekee sen aminohapoista eikä rasvasta.
En lainkaan epäile ettette pysty liikkumaan ilman hiilareita. Siinä ei ole mitään ongelmaa, koska lihakset voivat sujuvasti käyttää energiakseen myös rasvahappoja. Niitä varten kehon ei tarvitse tehdä sokeria mistään.
Itse asiassa rasvahapot ovat todella suosittua ruokaa mitokondrioille ja niiden käyttö onnistuu ihan ilman solunestessä tapahtuvaa palorypälehapoistumista (jota tarvitaan hiilarien poltossa). Ja koska lihakset osaavat polttaa rasvan rasvana, ei olisi edes mitään mieltä kääntää niitä hiilihydraateiksi (joka mikä ei todellakaan onnistu kuin glyserolirunkojen osalta).
Mutta jos kehossa tulee pulaa vesiliukoisesta polttoaineesta (joita tarvitaan aivoille, ei lihaksille), niin rasvoista osan voi muuttaa ketoneiksi, mutta that's it...
*********
Ja mitä tulee kehoon ja rasvoihin muuten, niin moni syöty asia muuttuu muuksi kun se tuodaan kroppaan, vaikkei rasvasta saisikaan hiilareita ja vaikka hiilareista tehdään rasvaa (maksassa) vain pienessä mittakaavassa ja hätäkeinona, samaan tapaan kuin viinaa varastoidaan siellä muotoon, josta voidaan tehdä myös rasvaa.
Silti suurin syy rasvan kertymiseen kropassa on glukoosin huomattava myrkyllisyys suurina pitoisuuksina veressä. Ja tämä vielä yhdistettynä siihe, mitä JariJ aiheellisesti sanoi: juuri mikään sapuska ole rasvatonta, vaan vain vähärasvaista. Joten: kun kehoon tulee kerralla vaikkapa 100g tärkkelystä tai glukoosia mikä ei ole kuin 400 kaloria (jokamikä nostaisi verensokerin 20-kertaiseksi normaalitasoon verrattuna, jos se pääsisi samoin tein vereen, siis 5 mmol --> 100 mmol --> suoraan hautuumaalle), niin kroppa sähähtää toimintaan: Kroppa mm. lisää insuliinin määrää, jotta mahdollisimman osa tästä mielettömän suuresta latauksesta saataisiin verestä pois pianpian. Ja kroppa estää tiukasti kaiken rasvankäytön löpönä, vaikka sitäkin tulee aina vereen kun syödään, koska rasva on p-a-l-j-o-n vaarattomamapaa veressä ja koska se mutta vain se voidaan välivarastoida turvallisesti varastosoluihin. Jos hiilarinsyönti on sekä runsasta että jatkuvaa, niin tässä käy vain sellainen ongelma, että edes niitä vähiä rasvoja ei saada koskaan edes kulutukseen, kun aina on käytettävä sitä vaarallisempaa tuotetta eli glukoosia...
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 15:44:03 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Viheriäinen kirjoitti: Rasvaa ei voi muuttaa takaisin sokereiksi eli hiilihydraateiksi. Kommenttini aiheena lihavoimani lause yllä olevassa lainauksessa. Se ei nimittäin ole totta: Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi.Mää arvasin, että joku jää kiinni minun sanomisiini  Mietin vielä pitkää, että kirjoitanko nyt tähän rasvahapoista vai mehdollisimman yksinkertaisesti rasvoista. Noh, glyserolista voidaan tehdä glukoosia, se on totta. Rasvahapoista ei ihminen osaa tehdä glukoosia. Netissä on biokemialliset synteesireitit väännetty näyttämään siltä, että se olisi mahdollista, mutta todellisuudessa se ei ole. Muistaakseni koska samaan aikaan tarvittaisiin glykolyysiä pitämään yllä solun NADH:n määrää. Yhdestä triglyseridistä saadaan yksi glyseroli, josta saadaan yksi Ac-CoA? Rasvahapoista taas saadaan esim. 3*18/2=27 Ac-CoA:a. Nyt jos menee mönkään, niin älkää syökö, mutta tuolla hujakoilla se pyörii. Toisinsyöjä saa anaerobisessa liikunnassa energiansa ainoastaan glukoosista ja aerobisesta (=kaikki muu) pääosin rasvoista. Rasvaa ei tarvitse muuttaa glukoosiksi siinä välissä, vaan yksinkertaisesti hapetetaan beta-oksidaatiossa. En halunnut näitä pistää ensimmäiseen viestiini, koska menee turhan monimutkaiseksi. Edit: Lainaukset
[quote="Toisinsyöjä"][quote="Viheriäinen"] [b]Rasvaa ei voi muuttaa takaisin sokereiksi eli hiilihydraateiksi.[/b] [/quote] Kommenttini aiheena lihavoimani lause yllä olevassa lainauksessa.
[b]Se ei nimittäin ole totta: Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi.[/b][/quote]
Mää arvasin, että joku jää kiinni minun sanomisiini :D Mietin vielä pitkää, että kirjoitanko nyt tähän rasvahapoista vai mehdollisimman yksinkertaisesti rasvoista. Noh, glyserolista voidaan tehdä glukoosia, se on totta. Rasvahapoista ei ihminen osaa tehdä glukoosia. Netissä on biokemialliset synteesireitit väännetty näyttämään siltä, että se olisi mahdollista, mutta todellisuudessa se ei ole. Muistaakseni koska samaan aikaan tarvittaisiin glykolyysiä pitämään yllä solun NADH:n määrää.
Yhdestä triglyseridistä saadaan yksi glyseroli, josta saadaan yksi Ac-CoA? Rasvahapoista taas saadaan esim. 3*18/2=27 Ac-CoA:a. Nyt jos menee mönkään, niin älkää syökö, mutta tuolla hujakoilla se pyörii. Toisinsyöjä saa anaerobisessa liikunnassa energiansa ainoastaan glukoosista ja aerobisesta (=kaikki muu) pääosin rasvoista. Rasvaa ei tarvitse muuttaa glukoosiksi siinä välissä, vaan yksinkertaisesti hapetetaan beta-oksidaatiossa. En halunnut näitä pistää ensimmäiseen viestiini, koska menee turhan monimutkaiseksi.
Edit: Lainaukset
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 15:29:21 |
|
|
 |
|
|
|
|
Eli minä käytän 3 tunnin aamutreeneissä vain lihasteni ja maksani senhetkiset glykogeenivarastot - jotka ovat pienet, koska en ole edellisenä päivänäkään syönyt hiilihydraatteja kuin sen 70-100 g - ja sen 3 g hiilihydraattia mitä kahvikermasta saan, enkä yhtään mitään muuta energiaa?
Muussa tapauksessa pitäisi joko a) Sinun väitteesi mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee lihaskudoksestani sokeria b) Minun väitteeni mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee rasvakudoksestani glukoneogeneesillä sokeria
Minä kuitenkin heittelen treeneissä satakiloisia äijiä, että ihan pumpulista satujumppaa ei lajini ole ja hitusen verran tulee semmoinen tunne että kolmeen tuntiin kuluu vähän enemmän kuin ne kropan glykogeenivarastot ja kuohukerman 3 g hiilareita.
Että jos nyt vältellään kaikkia niitä tieteellisiä termejä joita en jaksa ryhtyä ymmärtämään, niin millä minä sen 3 tuntia treenaan kun se ei sitä lihasmassaa syö? Itse väitän että rasvalla. Varsinkin kun pätkäpaastoilen eikä minun muutenkaan ole tarvis syödä kuin 2-3 krt päivässä ja 6 tunnin ruokaväli ei tunnu missään.
Eli minä käytän 3 tunnin aamutreeneissä vain lihasteni ja maksani senhetkiset glykogeenivarastot - jotka ovat pienet, koska en ole edellisenä päivänäkään syönyt hiilihydraatteja kuin sen 70-100 g - ja sen 3 g hiilihydraattia mitä kahvikermasta saan, enkä yhtään mitään muuta energiaa?
Muussa tapauksessa pitäisi joko a) Sinun väitteesi mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee lihaskudoksestani sokeria b) Minun väitteeni mukaisesti energian tulla siitä että kroppani tekee rasvakudoksestani glukoneogeneesillä sokeria
Minä kuitenkin heittelen treeneissä satakiloisia äijiä, että ihan pumpulista satujumppaa ei lajini ole ja hitusen verran tulee semmoinen tunne että kolmeen tuntiin kuluu vähän enemmän kuin ne kropan glykogeenivarastot ja kuohukerman 3 g hiilareita.
Että jos nyt vältellään kaikkia niitä tieteellisiä termejä joita en jaksa ryhtyä ymmärtämään, niin millä minä sen 3 tuntia treenaan kun se ei sitä lihasmassaa syö? Itse väitän että rasvalla. Varsinkin kun pätkäpaastoilen eikä minun muutenkaan ole tarvis syödä kuin 2-3 krt päivässä ja 6 tunnin ruokaväli ei tunnu missään.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 15:06:57 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Sinun väitteesi perusteella minulta olisi pitänyt häipyä lihasmassaa, koska se olisi käytetty energiana treenaamiseen, kun pääasiallinen polttoaineeni on rasva ja sekä proteiini että hiilihydraatit ovat erittäin vähemmistössä, jos katsotaan mistä makroravinteesta millainenkin prosentti päivän kaloreista tulee. Keskiverto minulla kun on: 75% rasvasta ja loput fifty-fifty proteiinista ja hiilihydraateista.
Minkä väitteen? Arvelin edellisessä viestissäni: Lainaa: Et siis treenaa kovinkaan paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, joten hiilarisi riittää siis täyttämään glykogeenivarastosi.
Ja nythän vastaat tähän arveluun myöntävästi: Lainaa: treenaan lajia, jossa syke nousee vain hetkittäin ja pysyy yleensä matalalla.
[quote="Toisinsyöjä"]
Sinun väitteesi perusteella minulta olisi pitänyt häipyä lihasmassaa, koska se olisi käytetty energiana treenaamiseen, kun pääasiallinen polttoaineeni on rasva ja sekä proteiini että hiilihydraatit ovat erittäin vähemmistössä, jos katsotaan mistä makroravinteesta millainenkin prosentti päivän kaloreista tulee. Keskiverto minulla kun on: 75% rasvasta ja loput fifty-fifty proteiinista ja hiilihydraateista.
[/quote]
Minkä väitteen? Arvelin edellisessä viestissäni:
[quote] Et siis treenaa kovinkaan paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, joten hiilarisi riittää siis täyttämään glykogeenivarastosi. [/quote]
Ja nythän vastaat tähän arveluun myöntävästi:
[quote] treenaan lajia, jossa syke nousee vain hetkittäin ja pysyy yleensä matalalla. [/quote]
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 15:01:32 |
|
|
 |
|
|
|
Vieras kirjoitti: No huh huh, näytät olevan aivan ulalla jo aerobisen ja anaerobisen energiantuotannon käsitteiden osalta. On täysin mahdotonta treenata anaerobisen kynnyksen tuntumassa 10h/pvä. Huippu-urheilijallekin 10 h viikossa anaerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvaa treeniä on rajoilla sen kuormittavuuden ja kuluttavuuden takia. Käys nyt vaikka urheiluopistolla erometritestissä, jossa mitataan sun aerobinen ja anaerobinen kynnys. Jo testipalautte voi olla silmiä avaava ihan peruskäsitteidenkin osalta. Joo, minähän käytänkin palikkatermejä eli aivan vääriä termejä. Uusiksi siis: Treenaan lajia, jossa syke nousee vain hetkittäin ja pysyy yleensä matalalla. Sitkeää jatkuvaa lihastyötä, osin staattisiakin jännityksiä, sekä tarkkaa lihaksiston hallintaa. Tätä minä tarkoitan ei-aerobisella: Ei hapenottokykyä vaativaa.  Tiedän että termi ei ole oikea. Mutta kuitenkin, jos olen esim. viimeisen 5 vuotta (lähempänä seitsemää, mutta alkuvaiheessa hiilarimäärät olivat vähän suuremmat) syönyt hiilihydratteja vain keskimäärin 70-100 g / vrk ja treenannut usein paastotilassa ja vielä erityisesti välttänyt hiilihydraattien syömistä juuri ennen treenejä, niin mistä se energia treenaamiseen on otettu, kun lihasmassa on kuitenkin pikkuhiljaa kasvanut koko ajan? Valoravintona toisilta tasoilta? Sinun väitteesi perusteella minulta olisi pitänyt häipyä lihasmassaa, koska se olisi käytetty energiana treenaamiseen, kun pääasiallinen polttoaineeni on rasva ja sekä proteiini että hiilihydraatit ovat erittäin vähemmistössä, jos katsotaan mistä makroravinteesta millainenkin prosentti päivän kaloreista tulee. Keskiverto minulla kun on: 75% rasvasta ja loput fifty-fifty proteiinista ja hiilihydraateista. Jaksoin kuitenkin googlata, tällä foorumillakin on jotain erinomaisia keskusteluja ja linkkejä juuri tästä, mutta en etsimisestä huolimatta niitä löytänyt. Google tuotti pikaisesti vakkapa nämä: http://www.bengreenfieldfitness.com/201 ... a-workout/http://fullstrengthlife.com/low-carb-tr ... -fat-loss/Muokkaus: Löytyi vielä tällaisia linkkejä lisää aiheesta: http://www.ergo-log.com/lowcarbtraining.htmlJa kestävyysharjoittelu LISÄÄ glukoneogeneesiä levossakin: http://ajpendo.physiology.org/content/278/2/E244.long
[quote="Vieras"] No huh huh, näytät olevan aivan ulalla jo aerobisen ja anaerobisen energiantuotannon käsitteiden osalta. On täysin mahdotonta treenata anaerobisen kynnyksen tuntumassa 10h/pvä. Huippu-urheilijallekin 10 h [u]viikossa[/u] anaerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvaa treeniä on rajoilla sen kuormittavuuden ja kuluttavuuden takia. Käys nyt vaikka urheiluopistolla erometritestissä, jossa mitataan sun aerobinen ja anaerobinen kynnys. Jo testipalautte voi olla silmiä avaava ihan peruskäsitteidenkin osalta.[/quote]
Joo, minähän käytänkin palikkatermejä eli aivan vääriä termejä. Uusiksi siis: Treenaan lajia, jossa syke nousee vain hetkittäin ja pysyy yleensä matalalla. Sitkeää jatkuvaa lihastyötä, osin staattisiakin jännityksiä, sekä tarkkaa lihaksiston hallintaa. Tätä minä tarkoitan ei-aerobisella: Ei hapenottokykyä vaativaa. :D Tiedän että termi ei ole oikea.
Mutta kuitenkin, jos olen esim. viimeisen 5 vuotta (lähempänä seitsemää, mutta alkuvaiheessa hiilarimäärät olivat vähän suuremmat) syönyt hiilihydratteja vain keskimäärin 70-100 g / vrk ja treenannut usein paastotilassa ja vielä erityisesti välttänyt hiilihydraattien syömistä juuri ennen treenejä, niin mistä se energia treenaamiseen on otettu, kun lihasmassa on kuitenkin pikkuhiljaa kasvanut koko ajan? Valoravintona toisilta tasoilta? :D
Sinun väitteesi perusteella minulta olisi pitänyt häipyä lihasmassaa, koska se olisi käytetty energiana treenaamiseen, kun pääasiallinen polttoaineeni on rasva ja sekä proteiini että hiilihydraatit ovat erittäin vähemmistössä, jos katsotaan mistä makroravinteesta millainenkin prosentti päivän kaloreista tulee. Keskiverto minulla kun on: 75% rasvasta ja loput fifty-fifty proteiinista ja hiilihydraateista.
Jaksoin kuitenkin googlata, tällä foorumillakin on jotain erinomaisia keskusteluja ja linkkejä juuri tästä, mutta en etsimisestä huolimatta niitä löytänyt. Google tuotti pikaisesti vakkapa nämä:
http://www.bengreenfieldfitness.com/2011/01/4-reasons-to-think-twice-about-eating-carbohydrates-before-a-workout/ http://fullstrengthlife.com/low-carb-training-enhances-fat-loss/
Muokkaus: Löytyi vielä tällaisia linkkejä lisää aiheesta: http://www.ergo-log.com/lowcarbtraining.html
Ja kestävyysharjoittelu LISÄÄ glukoneogeneesiä levossakin: http://ajpendo.physiology.org/content/278/2/E244.long
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 14:42:13 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Valtz0r kirjoitti: Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto. Jaa, no kyllä se tapahtuu ihan niin suurina määrinä kuin on tarpeen, eikä ole mikään täydentävä varajärjestelmä vaan ihan validi tapa tuottaa energiaa omasta rasvakerroksesta. Sitä varten se rasvakerros sinne kroppaan kerätäänkin, että olisi jotain mistä tehdä energiaa tarvittaessa. (Joskin muitakin tehtäviä sillä rasvakerroksella on). Rasvaa käytetään kropassa paljon energiantuotantoon kierrättämättä sitä sokerina välissä, betaoksidaation kautta.
[quote="Toisinsyöjä"][quote="Valtz0r"] Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto.[/quote]
Jaa, no kyllä se tapahtuu ihan niin suurina määrinä kuin on tarpeen, eikä ole mikään täydentävä varajärjestelmä vaan ihan validi tapa tuottaa energiaa omasta rasvakerroksesta. Sitä varten se rasvakerros sinne kroppaan kerätäänkin, että olisi jotain mistä tehdä energiaa tarvittaessa. (Joskin muitakin tehtäviä sillä rasvakerroksella on).[/quote]
Rasvaa käytetään kropassa paljon energiantuotantoon kierrättämättä sitä sokerina välissä, betaoksidaation kautta.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 14:33:59 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Jaa, minä varmaan sitten pidän jollain valoravinnolla ne lihaksetkin kunnossa (tuntuvat vain kasvavan koko ajan), kun ei lihasmassa tunnu häviävän vaikka treenaankin usein paastotilassa ja päivän hiilihydraatinsaanti on vain 70-100 g.
Et siis treenaa kovinkaan paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, joten hiilarisi riittää siis täyttämään glykogeenivarastosi. Toisinsyöjä kirjoitti: Ymmärtääkseni se kehon opettaminen rasvapolttoiseksi nimenomaan tekee sen, että keho ei ryhdy tekemään glukoosia lihaksista, vaan nimenomaan tekee sitä rasvasta, vaikka se onkin tehottomampi prosessi. Pastatankkauksen isäkin muuten perui hiljattain puheensa, koko hiilihydraattitankkaus alkaa olla so last season. Suomeen asia on tietenkin rantautumassa vasta jälkijunassa.
No ei. Rasvan glyseroliosasta glukoosin tuottaminen on niin hidasta/tehotonta, että liikuttaessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa siitä ei saa tarpeeksi nopeasti energiaa, jolloin glukoosia jauhetaan lihaksista ellei sitä ole glykogeenivarastoissa tarjolla. Manitsemillani kenialaisjuoksijoilla ja ammattipyöräilijöillä on aivan käsittämätön rasvanpolttokyky: he kykenevät tuottamaan energiaa hapellisesti, siis pääasiassa rasvoista, sellaisilla tehoilla joissa sinä ja minä tukehdutaan maitohappoon eli poltetaan jo lähes yksinomaan hiilaria. Tämä siis siis siitä huolimatta, että he syövät valtavia määriä hiilaria. Pastatankkauksen isä nyt voi eläkepäivillään olla mitä mieltä hyvänsä, mutta ei hänen mielipiteensä nyt sentään kuormitusfysiologian perusteita kaada. Liikuttaessa ananaerobisen kynnyksen tuntumassa on glukoosi lähes yksinomaan lihasten polttoaine (eli hengitysosamäärä RPE on tällöin ~ 1). Please, opettele edes alkeet  Toisinsyöjä kirjoitti: Mutta joo, edelleen kaipaisin tähän ketjuun jotain tieteellisemmän perspektiivin omaavaa, koska en jaksa kaivella vanhoja ketjuja enkä googlailla tästä, mutta jos homma menisi niinkuin vieras väittää, minulta olisi pitänyt hävitä kilokaupalla lihasmassaa viimeisten noin 5 vuoden aikana, jolloin olen treenannut paljon paastotilassa ja päivän keskimääräinen hiilihydraattimäärää on 70-100 g. Ja sillä hiilarimäärällä voin treenata ei-aerobisesti esimerkiksi 10 tuntia päivässä, kuten viime kesän kesäleirimme rankimpana päivänä. No huh huh, näytät olevan aivan ulalla jo aerobisen ja anaerobisen energiantuotannon käsitteiden osalta. On täysin mahdotonta treenata anaerobisen kynnyksen tuntumassa 10h/pvä. Huippu-urheilijallekin 10 h viikossa anaerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvaa treeniä on rajoilla sen kuormittavuuden ja kuluttavuuden takia. Käys nyt vaikka urheiluopistolla erometritestissä, jossa mitataan sun aerobinen ja anaerobinen kynnys. Jo testipalautte voi olla silmiä avaava ihan peruskäsitteidenkin osalta.
[quote="Toisinsyöjä"]Jaa, minä varmaan sitten pidän jollain valoravinnolla ne lihaksetkin kunnossa (tuntuvat vain kasvavan koko ajan), kun ei lihasmassa tunnu häviävän vaikka treenaankin usein paastotilassa ja päivän hiilihydraatinsaanti on vain 70-100 g. [/quote]
Et siis treenaa kovinkaan paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa, joten hiilarisi riittää siis täyttämään glykogeenivarastosi.
[quote="Toisinsyöjä"] Ymmärtääkseni se kehon opettaminen rasvapolttoiseksi nimenomaan tekee sen, että keho ei ryhdy tekemään glukoosia lihaksista, vaan nimenomaan tekee sitä rasvasta, vaikka se onkin tehottomampi prosessi. Pastatankkauksen isäkin muuten perui hiljattain puheensa, koko hiilihydraattitankkaus alkaa olla so last season. Suomeen asia on tietenkin rantautumassa vasta jälkijunassa. [/quote]
No ei. Rasvan glyseroliosasta glukoosin tuottaminen on niin hidasta/tehotonta, että liikuttaessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa siitä ei saa tarpeeksi nopeasti energiaa, jolloin glukoosia jauhetaan lihaksista ellei sitä ole glykogeenivarastoissa tarjolla. Manitsemillani kenialaisjuoksijoilla ja ammattipyöräilijöillä on aivan käsittämätön rasvanpolttokyky: he kykenevät tuottamaan energiaa hapellisesti, siis pääasiassa rasvoista, sellaisilla tehoilla joissa sinä ja minä tukehdutaan maitohappoon eli poltetaan jo lähes yksinomaan hiilaria. Tämä siis siis siitä huolimatta, että he syövät valtavia määriä hiilaria.
Pastatankkauksen isä nyt voi eläkepäivillään olla mitä mieltä hyvänsä, mutta ei hänen mielipiteensä nyt sentään kuormitusfysiologian perusteita kaada. Liikuttaessa ananaerobisen kynnyksen tuntumassa on glukoosi lähes yksinomaan lihasten polttoaine (eli hengitysosamäärä RPE on tällöin ~ 1). Please, opettele edes alkeet :)
[quote="Toisinsyöjä"] Mutta joo, edelleen kaipaisin tähän ketjuun jotain tieteellisemmän perspektiivin omaavaa, koska en jaksa kaivella vanhoja ketjuja enkä googlailla tästä, mutta jos homma menisi niinkuin vieras väittää, minulta olisi pitänyt hävitä kilokaupalla lihasmassaa viimeisten noin 5 vuoden aikana, jolloin olen treenannut paljon paastotilassa ja päivän keskimääräinen hiilihydraattimäärää on 70-100 g. Ja sillä hiilarimäärällä voin treenata ei-aerobisesti esimerkiksi 10 tuntia päivässä, kuten viime kesän kesäleirimme rankimpana päivänä.[/quote]
No huh huh, näytät olevan aivan ulalla jo aerobisen ja anaerobisen energiantuotannon käsitteiden osalta. On täysin mahdotonta treenata anaerobisen kynnyksen tuntumassa 10h/pvä. Huippu-urheilijallekin 10 h [u]viikossa[/u] anaerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvaa treeniä on rajoilla sen kuormittavuuden ja kuluttavuuden takia. Käys nyt vaikka urheiluopistolla erometritestissä, jossa mitataan sun aerobinen ja anaerobinen kynnys. Jo testipalautte voi olla silmiä avaava ihan peruskäsitteidenkin osalta.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 14:20:04 |
|
|
 |
|
|
|
|
Erilaisista viljatuotteista suurimmaksi osaksi ja sokerista. Erilaisia vehnätuotteita on kaiki hyllyt kaupassa täynnä ja niitä syödään jopa 20% päivittäisestä energian saannista. Nostavat verensokerin kattoon erityisesti hyväksi ruoaksi mainostetut täysjyväleivät ja insuliini kohoaa ja varastoi sokeriksi muuttuneet hiilarit rasvana. (Kaikki hiilari muuttuu sokeriksi oli kuitupitoista tai ei).
Erilaisista viljatuotteista suurimmaksi osaksi ja sokerista. Erilaisia vehnätuotteita on kaiki hyllyt kaupassa täynnä ja niitä syödään jopa 20% päivittäisestä energian saannista. Nostavat verensokerin kattoon erityisesti hyväksi ruoaksi mainostetut täysjyväleivät ja insuliini kohoaa ja varastoi sokeriksi muuttuneet hiilarit rasvana. (Kaikki hiilari muuttuu sokeriksi oli kuitupitoista tai ei).
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 13:56:41 |
|
|
 |
|
|
|
Jaa, minä varmaan sitten pidän jollain valoravinnolla ne lihaksetkin kunnossa (tuntuvat vain kasvavan koko ajan), kun ei lihasmassa tunnu häviävän vaikka treenaankin usein paastotilassa ja päivän hiilihydraatinsaanti on vain 70-100 g. Ymmärtääkseni se kehon opettaminen rasvapolttoiseksi nimenomaan tekee sen, että keho ei ryhdy tekemään glukoosia lihaksista, vaan nimenomaan tekee sitä rasvasta, vaikka se onkin tehottomampi prosessi. Ja siihen ei pääse, jos puputtaa paljon hiilihydraatteja päivässä. Pastatankkauksen isäkin muuten perui hiljattain puheensa, koko hiilihydraattitankkaus alkaa olla so last season. Suomeen asia on tietenkin rantautumassa vasta jälkijunassa. Minä en muuten treenaa aerobisesti ollenkaan, ehkä sillä on myös merkitystä. Ja nimittele itseäsi vaan lahjattomaksi niin paljon kuin haluat mutta jätä minut pois siitä laskelmasta, minulla lähes viisikymppisellä on fysioterapeuttini mukaan treenatun parikymppisen lihaksisto.  Ja minä en ole kuntoilija, koska en liiku kuntoilun vuoksi. Liikun ihan muista lajiini liittyvistä syistä ja kunto on puhdas sivutuote. Liikunta pelasti minut urheilulta. Mutta joo, edelleen kaipaisin tähän ketjuun jotain tieteellisemmän perspektiivin omaavaa, koska en jaksa kaivella vanhoja ketjuja enkä googlailla tästä, mutta jos homma menisi niinkuin vieras väittää, minulta olisi pitänyt hävitä kilokaupalla lihasmassaa viimeisten noin 5 vuoden aikana, jolloin olen treenannut paljon paastotilassa ja päivän keskimääräinen hiilihydraattimäärää on 70-100 g. Ja sillä hiilarimäärällä voin treenata ei-aerobisesti esimerkiksi 10 tuntia päivässä, kuten viime kesän kesäleirimme rankimpana päivänä.
Jaa, minä varmaan sitten pidän jollain valoravinnolla ne lihaksetkin kunnossa (tuntuvat vain kasvavan koko ajan), kun ei lihasmassa tunnu häviävän vaikka treenaankin usein paastotilassa ja päivän hiilihydraatinsaanti on vain 70-100 g. :D
Ymmärtääkseni se kehon opettaminen rasvapolttoiseksi nimenomaan tekee sen, että keho ei ryhdy tekemään glukoosia lihaksista, vaan nimenomaan tekee sitä rasvasta, vaikka se onkin tehottomampi prosessi. Ja siihen ei pääse, jos puputtaa paljon hiilihydraatteja päivässä. Pastatankkauksen isäkin muuten perui hiljattain puheensa, koko hiilihydraattitankkaus alkaa olla so last season. Suomeen asia on tietenkin rantautumassa vasta jälkijunassa.
Minä en muuten treenaa aerobisesti ollenkaan, ehkä sillä on myös merkitystä. Ja nimittele itseäsi vaan lahjattomaksi niin paljon kuin haluat mutta jätä minut pois siitä laskelmasta, minulla lähes viisikymppisellä on fysioterapeuttini mukaan treenatun parikymppisen lihaksisto. :D Ja minä en ole kuntoilija, koska en liiku kuntoilun vuoksi. Liikun ihan muista lajiini liittyvistä syistä ja kunto on puhdas sivutuote.
Liikunta pelasti minut urheilulta. :D
Mutta joo, edelleen kaipaisin tähän ketjuun jotain tieteellisemmän perspektiivin omaavaa, koska en jaksa kaivella vanhoja ketjuja enkä googlailla tästä, mutta jos homma menisi niinkuin vieras väittää, minulta olisi pitänyt hävitä kilokaupalla lihasmassaa viimeisten noin 5 vuoden aikana, jolloin olen treenannut paljon paastotilassa ja päivän keskimääräinen hiilihydraattimäärää on 70-100 g. Ja sillä hiilarimäärällä voin treenata ei-aerobisesti esimerkiksi 10 tuntia päivässä, kuten viime kesän kesäleirimme rankimpana päivänä.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 13:46:59 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Vieras kirjoitti: Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin. Lihasproteiinista ei kroppa rupea energiaa tekemään, jos se on opetettu rasvapottoiseksi ja rasvaa on riittävästi tarjolla. Lihasproteiini tulee käyttöön sitten, kun ollaan todella kitukaloreilla riittävän pitkään. Höps. Treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa, polttavat lihakset ennenkaikkea glukoosia. Jos glukoosia on niukasti tarjolla (glykogeenivarastoista), niin lihasproteiinia pilkotaan glukoosiksi. Kenialaiset juoksijat treenaavat paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja kattavat glukoosin tarpeensa syömällä 600-700 g päivässä hiilaria. Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea, joista sinun ja minun kaltaiseni lahjattomat kuntoilijat voivat vain haaveilla http://www.ku.ac.ke/images/stories/docs ... Intake.pdfhttp://world.edu/wp-content/uploads/201 ... le1571.pdf
[quote="Toisinsyöjä"][quote="Vieras"]Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin.[/quote]
Lihasproteiinista ei kroppa rupea energiaa tekemään, jos se on opetettu rasvapottoiseksi ja rasvaa on riittävästi tarjolla. Lihasproteiini tulee käyttöön sitten, kun ollaan todella kitukaloreilla riittävän pitkään.
[/quote]
Höps. Treenatessa anaerobisen kynnyksen tuntumassa, polttavat lihakset ennenkaikkea glukoosia. Jos glukoosia on niukasti tarjolla (glykogeenivarastoista), niin lihasproteiinia pilkotaan glukoosiksi. Kenialaiset juoksijat treenaavat paljon anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja kattavat glukoosin tarpeensa syömällä 600-700 g päivässä hiilaria. Pyöräilijät pitkissä ympäriajoissa syövät 900-1200 g päivässä hiilaria. Vaikka hiilaria paljon syövätkin, niin silti heidän rasva-aineenvaihduntansa taso eli aerobinen kynnysteho on todella korkea, joista sinun ja minun kaltaiseni lahjattomat kuntoilijat voivat vain haaveilla :)
http://www.ku.ac.ke/images/stories/docs/publications/enviromental_human/Food-and-Macronutrient-Intake.pdf http://world.edu/wp-content/uploads/2012/07/file1571.pdf
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 13:16:39 |
|
|
 |
|
|
|
Vieras kirjoitti: Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin. Kun kaloreita on tarjolla täällä Suomessa enemmän kuin kukaan edes pystyy syömään ja suurimmalla osalla ongelma on ylipaino, ei nälänhätä, niin 'huono hyötysuhde' on itse asiassa erittäin hieno asia. Lihasproteiinista ei kroppa rupea energiaa tekemään, jos se on opetettu rasvapottoiseksi ja rasvaa on riittävästi tarjolla. Lihasproteiini tulee käyttöön sitten, kun ollaan todella kitukaloreilla riittävän pitkään. Syön hiilareita hyväkarppaajana 70-100 g päivässä, mutta silti mieluiten treenaan aamupäivän 3 tunnin treenit treenileirillä sillä desillä kuohukermaa. Kokemusta on myös väkisin syödystä 'terveellisestä' puurosta ennen samaa 3 tunnin treeniä ja olo on ihan kauhea, eikä jaksa yhtään mitään.
[quote="Vieras"]Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin.[/quote]
Kun kaloreita on tarjolla täällä Suomessa enemmän kuin kukaan edes pystyy syömään ja suurimmalla osalla ongelma on ylipaino, ei nälänhätä, niin 'huono hyötysuhde' on itse asiassa erittäin hieno asia. :D
Lihasproteiinista ei kroppa rupea energiaa tekemään, jos se on opetettu rasvapottoiseksi ja rasvaa on riittävästi tarjolla. Lihasproteiini tulee käyttöön sitten, kun ollaan todella kitukaloreilla riittävän pitkään.
Syön hiilareita hyväkarppaajana 70-100 g päivässä, mutta silti mieluiten treenaan aamupäivän 3 tunnin treenit treenileirillä sillä desillä kuohukermaa. Kokemusta on myös väkisin syödystä 'terveellisestä' puurosta ennen samaa 3 tunnin treeniä ja olo on ihan kauhea, eikä jaksa yhtään mitään.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 12:35:00 |
|
|
 |
|
|
|
Valtz0r kirjoitti: Toisinsyöjä kirjoitti: Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi. Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto. Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin.
[quote="Valtz0r"][quote="Toisinsyöjä"][b]Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi.[/b][/quote] Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto.[/quote]
Juu, huono on hyötysuhde tuossa. Taitaa muuten olla paljon helpompaa tehdä glukoosia lihasproteiinista kuin rasvasta? Toisaalta mitä sitä itteensä repimään, kun voi syödä hiilariakin.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 12:06:01 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Jos en ole syönyt tuota 3 grammaa enempää hiilihydraatteja enkä ole ketoosissa, niin ainoa mitä jää jäljelle siihen kolmen tunnin treeniin on glukoneogeneesi. Vai valoravinnollako minä muka sen aamupäivän aina treenileireillä treenaan? Joo, korvavalolla! Siirtyy fotonit suoraan verenkiertoon solujen polttoaineeks Ei vaiskaan, omat kokemukset ovat kyllä ihan samanlaisia sen jälkeen kun sai kropan ymmärtämään taas rasvanpolton päälle, että ei liikunnan määrä ja jopa pitempiaikaisemmatkaan sessiot kuin tuo 3 tuntia ole todellakaan vähäisiin hiilareihin tyssännyt, vaan yleensä lähinnä sitten siihen kun varpaisiin ja lihaksiin sattuu liikaa 
[quote="Toisinsyöjä"] Jos en ole syönyt tuota 3 grammaa enempää hiilihydraatteja enkä ole ketoosissa, niin ainoa mitä jää jäljelle siihen kolmen tunnin treeniin on glukoneogeneesi. Vai valoravinnollako minä muka sen aamupäivän aina treenileireillä treenaan? :D [/quote] Joo, korvavalolla! Siirtyy fotonit suoraan verenkiertoon solujen polttoaineeks :D
Ei vaiskaan, omat kokemukset ovat kyllä ihan samanlaisia sen jälkeen kun sai kropan ymmärtämään taas rasvanpolton päälle, että ei liikunnan määrä ja jopa pitempiaikaisemmatkaan sessiot kuin tuo 3 tuntia ole todellakaan vähäisiin hiilareihin tyssännyt, vaan yleensä lähinnä sitten siihen kun varpaisiin ja lihaksiin sattuu liikaa :mrgreen:
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 11:13:16 |
|
|
 |
|
|
|
Valtz0r kirjoitti: Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto. Jaa, no kyllä se tapahtuu ihan niin suurina määrinä kuin on tarpeen, eikä ole mikään täydentävä varajärjestelmä vaan ihan validi tapa tuottaa energiaa omasta rasvakerroksesta. Sitä varten se rasvakerros sinne kroppaan kerätäänkin, että olisi jotain mistä tehdä energiaa tarvittaessa. (Joskin muitakin tehtäviä sillä rasvakerroksella on). Minä ainakin pystyn treenaamaan kolmen tunnin treenit ennen lounasta sillä, että vedän aamukahvin kanssa 1 dl kuohukermaa, ja kun siinä on hiilihydraatteja 3 g, niin niillä minä en taatusti sitä kolmea tuntia treenaa, enkä ole myöskään ketoosissa, kun päivittäiset hiilarit ovat 70-100 g päivässä. Kuohukerman makrot per 100g: hiilihydraatit 3 g, rasva 35 g, proteiini 2g - ja mitään muuta en treenipäivän aamuna nauti. Jos en ole syönyt tuota 3 grammaa enempää hiilihydraatteja enkä ole ketoosissa, niin ainoa mitä jää jäljelle siihen kolmen tunnin treeniin on glukoneogeneesi. Vai valoravinnollako minä muka sen aamupäivän aina treenileireillä treenaan? Ehkä joku asiasta enemmän tietävä voisi valottaa hieman tätä asiaa? Minun käsitykseni on se, että prosessi on hieman energiaa tuhlaava, mutta ei ollenkaan niin rajoittunut, kuin mitä tässä ketjussa väitetään.
[quote="Valtz0r"] Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto.[/quote]
Jaa, no kyllä se tapahtuu ihan niin suurina määrinä kuin on tarpeen, eikä ole mikään täydentävä varajärjestelmä vaan ihan validi tapa tuottaa energiaa omasta rasvakerroksesta. Sitä varten se rasvakerros sinne kroppaan kerätäänkin, että olisi jotain mistä tehdä energiaa tarvittaessa. (Joskin muitakin tehtäviä sillä rasvakerroksella on).
Minä ainakin pystyn treenaamaan kolmen tunnin treenit ennen lounasta sillä, että vedän aamukahvin kanssa 1 dl kuohukermaa, ja kun siinä on hiilihydraatteja 3 g, niin niillä minä en taatusti sitä kolmea tuntia treenaa, enkä ole myöskään ketoosissa, kun päivittäiset hiilarit ovat 70-100 g päivässä. Kuohukerman makrot per 100g: hiilihydraatit 3 g, rasva 35 g, proteiini 2g - ja mitään muuta en treenipäivän aamuna nauti.
Jos en ole syönyt tuota 3 grammaa enempää hiilihydraatteja enkä ole ketoosissa, niin ainoa mitä jää jäljelle siihen kolmen tunnin treeniin on glukoneogeneesi. Vai valoravinnollako minä muka sen aamupäivän aina treenileireillä treenaan? :D
Ehkä joku asiasta enemmän tietävä voisi valottaa hieman tätä asiaa? Minun käsitykseni on se, että prosessi on hieman energiaa tuhlaava, mutta ei ollenkaan niin rajoittunut, kuin mitä tässä ketjussa väitetään.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 11:00:15 |
|
|
 |
|
|
|
Toisinsyöjä kirjoitti: Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi. Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto.
[quote="Toisinsyöjä"][b]Elimistö osaa ihan erinomaisesti puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta ja prosessin nimi on glukoneogeneesi.[/b][/quote] Mä oon käsittänyt että käytännössä elimistö voi muuntaa rasvoista vain glyseroliosat sokeriksi, ja rasvahappoja sitten tarvittaessa ketoneiksi. Ja glyserolia ei rasvassa niin hirveästi ole, joten toi ei varmaan tapahdu kovin isoina määrinä toi rasva->hiilari muunto.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2013-01-23 10:47:27 |
|
|
 |
|