karppaus.infon arkistoitu foorumi

Noita Oulaliinan sipsejä täytyy kokeilla oitis. Meillä on yleensä Kartanon sipsejä, mutta viimeisin pussi niistä maistui aika härskiltä. Olen varmaan syönyt niin paljon hyvää rasvaa että alkaa maistaa tuollaiset jutut.

Kokeilin kerran tehdä itse sipsejä upporasvassa (rypsärissä), mutta se oli kamalan työlästä enkä tykkää upporasvassa kuumentamisesta (siis inhoan sitä kuuman öljyn hajua ja se on aika pelottavaakin). Uunisipsit on siis mainio vaihtoehto. Meillä kun on vielä kiertoilma mikä varmaan edistää rapsakoitumista.

Sinänsähän jotkut kotitekoiset lohkoperunatkaan ei ole kovin työläitä tehdä, mutta silti meillä kyllä kuluu aika paljon Oolannin ranskalaisia. Mutta kuten sanottu, en ota siitä paineita.

[quote="Catharsis"]Ei kukaan jaksa syödä päivässä liki kiloa rehuja... Vai mitä tarkoitat laadukkailla hiilihydraateilla?[/quote]

Minulta ei kysytty, mutta vastaan kuitenkin:
Laadukkaita hiilihydraatteja on muuallakin kuin kasviksissa, niissä tosiaan on niin vähän että jos niistä kaiken yrittäisi saada, niin hirveä määrä pitäisi syödä...
(Tosin niissä on niitä hiilaripitoisempiakin, joita ketoosintavoittelijat varovat, esim. paprika ja tomaatti.)

Kun niissä kasviksissa on hiilareita tosiaan suht niukalti, niin omat pääasialliset hiilihydraatin lähteeni ovat pähkinät, mustikat ja tuoremaitotuotteet muodossa itse tehty kefiiri, kuohukerma ja smetana. Kun kaipaan enemmän tärkkelystä, mitä ei kyllä kovin usein tapahdu, syön sitä perunaa. Kasvikset toki siihen päälle, mutta puolella kilolla päivässäkin niiden hiilarimäärä on tuosta vähäisempi osuus.

^^Uskoisin, että onnistuu ilman vastuksia. Kannattaa ehkä lämpötilaa nostaa hieman, ja tosiaan muistaa se luukun avaaminen puolessa välissä. Ehkä perunasiivujen kuivaaminen talouspaperilla voisi myös auttaa.

Ja joo, tuossa viikonloppuna tuli syötyä ihan normisipsejä, ja muistin taas, että miksi niitä ei kannata syödä. Suussa oli sellainen vähemmän miellyttävä niljakas härskiintyneen rasvan maku seuraavaan iltapäivään asti ja kurkku oli karhea ja limainen (refluksioireita, varsinaisesta närästyksestä kun kärsin todella harvoin). :sick:

Tänä vuonna aion laittaa palstalleni vain vähän uutta perunaa ja talviperunoiksi ainoastaan rosamundaa ja yhtä toista jauhoista lajiketta, jonka nimeä en nyt muista. Saa muutamat erät sipsejä ja lohkoja tehtyä. :mrgreen:

Kiitos Oulaliina!
Olenkin kaipaillut moista reseptiä, kun kaikki kaupan sipsit on tehty joko syöpäöljyyn (=auringonkukka) tai biodieseliin (=rypsi) tai niiden sekoitukseen.
Pääasialliset hiilarinlähteeni ovat maitotuotteet ja pähkinät (kasviksissa kun on niin naurettavan vähän), mutta aina välillä tekee mieli kyllä perunaa ja nimenomaan sipsien muodossa. Minulla tosin on kaasu-uuni ilman mitään vastuksia, eli täytyy sitten katsoa mitä tuosta syntyy... Pilkkomiseen aion käyttää juustohöylää, sillä saa kaalista ja kurkustakin ohuimmat mahdolliset viipaleet.

[quote="Rasvasta tykkäävä"]Ilmeisesti resistentin tärkkelyksen takia vatsani tuntuu tykkäävän kovasti sipseistä ja ranskalaisista. Juu, tiedän että niissä on akryyliamidia ja rasva ei ole järin hyvälaatuista mutta en viitsi pingottaa tuollaisten asioiden takia jos oloni on hyvä. [/quote]

Täällä myös yksi, joka tykkää ranskiksista ja sipseistä :mrgreen: Itsellä se rasva tuppaa usein aiheuttamaan närästystä, niin olenkin kehittänyt nopeat kotitekoiset pikasipsit, joilla saa hyvin tyydytettyä sipsihimon.

Pikasipsit:

Jauhoista perunaa (rosamunda on paras)
oliiviöljyä
suolaa ja mieleisiä mausteita

Peruna pilkotaan niin ohueksi kuin vaan saa. Perunaa ei saa olla määrällisesti enempää kuin menee pellille siten, että perunasiivut ei mene päällekkäin. Päälle pirskotetaan vähän öljyä (ei saa olla liikaa, muuten ei tule rapeita) ja mieleisiä mausteita.

Uunin lämpötilaksi 225 ja grillivastukset päälle. Perunat uuniin, noin 5 min päästä kannattaa avata luukku, ja päästää ylimääräiset kosteudet ulos. Perunat ovat valmiita, kun niissä on närri väri, aikaa menee noin 10 min. Rapeus ei ihan samaa luokkaa kuin sipseissä, sellaisia ranskalaisten ja sipsien välimuotoja. Noita sitten on kiva dippailla vaikka itsetehtyyn majoon!

Oman ihmiskokeeni perusteella täytyy todeta, että se mitä yleensä tarkoitetaan hiilihydraattien "laadukkailla lähteillä" ei sovi minulle ensinkään. Taisin jo aikaisemminkin mainita, että huomattava osa kasviksista ei sovi vatsalleni ollenkaan. Täysjyväriisit sun muut -ei. Syön riisini valkoistakin valkoisempana nuudelina, kiitos vaan paljon. :)

Myöskään sokeri ei tunnu olevan mikään ongelma kunhan sitä ei syö pelkiltään. Tämänhetkisten tuntemusten perusteella minun kohdallani tuntuu tosiaan siltä, että hiilareiden suhteen ne "huonot" hillarit sopivat minulle kohtuullisissa määrin ihan hyvin -kunhan rasvaa vaan tulee riittävästi. Jos taas yrittäisin syödä 150 hiilarigramman eteen kasviksia ja hedelmiä, kuolisin luultavasti puhkuriin tai ähkyyn tai johonkin muuhun pöhötykseen. Ilmeisesti resistentin tärkkelyksen takia vatsani tuntuu tykkäävän kovasti sipseistä ja ranskalaisista. Juu, tiedän että niissä on akryyliamidia ja rasva ei ole järin hyvälaatuista mutta en viitsi pingottaa tuollaisten asioiden takia jos oloni on hyvä.

On jollain tapaa hirveän voimaannuttavaa kun syö ihan kaikkien sääntöjen vastaisesti. Sitä en tiedä mitä tämä tekee pitkällä aikavälillä, mutta tärkeintä minulle on että oloni on hyvä NYT.

Seurantaa: tuli jakso etten jaksanut panostaa rasvan syöntiin ja seurauksena paino hiukan nousi ja vyötärö pullistui. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että lähtötilanteesta -2,8 kg ja -6 cm. (olen siis palautunut tuon "rasvattomuusrepsun" seurauksista.)

Ei kukaan jaksa syödä päivässä liki kiloa rehuja... Vai mitä tarkoitat laadukkailla hiilihydraateilla?

[quote="Peksu"]Joo, kuka mitenkin, mutta ohjeet hiilarin määrälle on samat oli sitten D2 -sairaus tai VHH:n noudattaminen. Ei diabeetikko voi syödä 150 g sokeria päivässä...[/quote]

kenenkään ei kannata syödä 150 g sokeria päivässä, jo 60 g sokeria vrk on tutkitusti terveysriski. sen sijaan 150 g hiilihydraattia laadukkaista lähteistä ei ole minkäänlainen terveysriski. =D>

No kas, kas. :wink:

Onnea valitsemallasi tiellä! Siitä se lähtee lapasesta pikkuhiljaa... :twisted: ja sinusta tulee vahingossa karppi! :mrgreen:

Itsekin huomasin vain eräänä päivänä, että hei, tuo karppaushan ON minun ruokavaliotani. Ei tarvinnut mitään oikeastaan muuttaa. Lisätä vielä vähän rasvaa vain. Tärkeintä on, että on ruuan jälkeen kylläinen, ei syö liikoja eikä närpi koko ajan.

Vähän päivitystä ketjun aloittajalta. En jaksa rekkautua ja pitää ruokapäiväkirjaa niin kuin joku ehdotti, mutta raportoin jos jotakuta kiinnostaa.

Painoa on tippunut ehkä reilu kilo, vyötäröltä lähtenyt 6 cm, vaikka nuo pääsiäisen pyhät meni kyläillessä ja valitettavan vähärasvaisessa hiilarimaassa. Tämä on aivan käsittämätöntä, koska olen syönyt aivan mitä olen halunnut, ihan silloin kun olen halunnut. Olen vain pyrkinyt siihen että kaikki on mahdollisimman rasvaista ja jos ruoka on vaikuttanut liian vähärasvaiselta olen ottanut lusikalla oliiviöljyä. Ainoa "sääntöni" on, että yritän olla syömättä päivällisen jälkeen refluksivaivojen takia. Jos on ollut nälkä olen kyllä syönyt mutta enimmäkseen ei ole tarvinnut, kun riittävä rasva kolmella aterialla tuntuu pitävän iltanälän poissa.

On muuten hirveän vapauttavaa kun olen antanut itselleni luvan olla syömättä kunnolla. :) Toisin sanoen, jos ei huvita syödä tai laittaa ruokaa, otan lusikallisen öljyä, juustoa, hedelmiä ja ehkä näkkileivän runsaalla voilla ja vaikka pari kuivattua luumua ja oloni on hyvä. Ts. ihmisen ei aina tarvitse syödä "virallista" ateriaa ollakseen kylläinen.

Irtokarkkejakaan ei enää tee oikeasti mieli vaan pelkästään tavan vuoksi. Jos ostan kun tuntuu siltä että tässä kohtaa pitäisi tehdä mieli irtonamuja ne ei kumminkaan maistu hyvältä.

Katsotaan miten homma jatkuu.

Atkins jossain kirjassaan määritteli induktion 20 grammaan, jotta kaikki [u]varmasti[/u] (pääsisivät ketoosiin ja) saavuttaisivat "aineenvaihdunnallisen edun". Siitä sitten 2 viikon jälkeen hilataan hiilihydraatteja 5 g viikossa ylöspäin kunnes löydetään oma laihtumisraja.

Oma induktiovaiheeni oli raskas: jalat painoivat tonnin ja sydämen muljahteluja oli myös. Paino putosi kuitenkin kilon viikossa. Jossain vaiheessa tuli ongelmia kun en lisännyt hiilihydraateja. Ehkä sorruin myös kituiluun.
Sitten jatkoin löysällä karppilinjalla ja nyt kun taas kiristin hiilihydraattirajoitusta niin eipä enää noita lieveilmiöitä esiintynytkään. Aika matalilla hh-määrillä mennään nyt kun pyrin laihtumaan. Kuitenkin ilman paniikkia vaikka painonpudotus välillä tyssääkin.

Muistaakseni Atkins sanoo jossain kirjassaan että hän käyttää mieluummin termiä lipolysis kun ketosis kytketään helposti diabeetikkojen ketoasidoosiin. Mutta ei siihen ketoosiin pääsyyn tosiaan vaadita 20 grammaa tai alle hiilareita, vaan jopa 70 grammaa on monella rajana. Ja ketokarpatakkin voi monella tavalla eli paras olisi puhua ihan karppaustyyleistä.

[quote="mlv"]Mistä tuo 20 gramman raja ketokarppaukseksi tulee[/quote]
Olisiko alkuperäisessä Atkinsin induktion ohjeessa? Aina nää ymmärretään pilkuntarkasti ja kuolema uhkaa, jos on vähänkin ohi :lol:

Mistä tuo 20 gramman raja ketokarppaukseksi tulee, harva välttää ketoosin 50 grammassa, useimmilla 70 gramman paikkeilla alkaa ketoosi lähestyä. Aivan yhtä hyvin se ketokarppaus voisi olla 15 grammaa tai 45.

Länsimaissa parhaiten pärjää BMI 27 +-2. Lihavuudesta/laihuudesta ei ole kuin haittaa.

[quote="Peksu"][quote="Leenuliinutiinu"]150 grammaa hiilihydraattia on melko kohtuullinen määrä... Sanoisin, että hyvin käy![/quote]
Jos on noin paljon hiilareita/vrk, niin ei ole enää karppausta saatikka vhh -ravintoa![/quote]
Aloittaja ei ollut vhh:lla. Silti 150 grammaa on selvästi vähemmän kuin virallinen suositus. Hyväkarppaamisen rajan pidän itse siinä 100 grammassa tai alle, jota itse noudatan. Alle 80 g lienee karpppausta ja alle 20 ketoilua. Näin mun mielessäni. Tarkkoja rajojahan ei ole. Eikä jokaisen tarvitse karpata. Jokainen voi kuitenkin vähentää hiilihydraatteja ja lisätä luonnollisia hyviä rasvoja. Tällä pysyisi jo monen kilot kurissa ja sairaudet poissa.

Meistä kun toiset laihtuvat olemattomiin 20 grammalla hiilihydraattia. Varsinkin me, jotka emme koskaan ole olleet ylipainoisia. Sairastua voi laihakin.

Rekkaudu foorumille, ja ala pitämään ruokapäikkyä. Olisi mielenkiintoista seurailla fiiliksiäsi eri ruokakokeilujen suhteen. :D Itse olen aloittanut tuolla Yleisellä puolella tämän keskustelun innoittamana keskustelun siitä, kun joillekin vaan ne hieman korkeammat hiilarit voivat olla parempi ratkaisu.

[quote="RaahenTiikeri"]
Ja onhan noita autuaaksi tekeviä ketoosi-hiilareitakin joskus aikoinaan tullut koitettua.Sydämen lisälyönnit lisääntyy (hah hah) merkittävästi ja jo ennestään huonot unet vähenevät olemattomiin.[/quote]

Jotain tuon tapaista minullekin tuntuu käyvän mutta ei tarvitse olla edes niissä hiilarilukemissa missä valtaosa väestöstä menee ketoosiin. Joku 70 gramman pinta riittää noihin "oireisiin". Tuntuu siltä että adrenaliini/kortisoliosastolla jokin menee ylikierroksille (minulla on joskus jopa epäilty lisämunuaisuupumusta mutta sitä ei ilmeisesti ollut). Kroppani on muutenkin aikamoinen kierroskone ja tavallaan tuntuu kuin kaipaisin fyysisesti sitä hiilareiden "rauhoittavaa" vaikutusta. Nyt kun olen asioita miettinyt huomaan että mieleni tekee erityisesti irtokarkkeja aina kun on ollut joku stressaava tilanne. Ihan kuin minun tarvitsisi päästä hiilarpöhnään. Mistään lohturuoasta ei ole kyse, lohturuokaa on sitten kaurapuuro. :)

Henkisesti olisi ihan kiva tietysti olla vireämpi ja virkeämpi ja tiedän että sitä olisin matalammilla hiilareilla mutta kroppani ei ainakaan tällä hetkellä tunnu haluavan sitä.

Homman nimi on se,että peksulla on jonkunlainen fiksaatio tasan oikeaan gramman tarkkuudella määriteltyyn hiilihydraattimäärään jossa menee karppauksen raja.

Ja joo.Ei ole minullakaan minkäänlaisia laihdutus (saati nopeita sellaisia)tavoitteita.Viimeksi BMI huiteli 20,5 korvilla.Eli ihan baletti-raiteilla liidellään.

Ja onhan noita autuaaksi tekeviä ketoosi-hiilareitakin joskus aikoinaan tullut koitettua.Sydämen lisälyönnit lisääntyy (hah hah) merkittävästi ja jo ennestään huonot unet vähenevät olemattomiin.

Nyt taidetaan kyllä karppaajia vedättää oikein urakalla? Veikkaan, että Peksu ei itse edes karppaa kunhan lämpimikseen käy huudattamassa jengiä.