| Julkaisija |
Viesti |
|
|
|
Motion kirjoitti: Jos ravinto on tiivissä muodossa niin kuukauden perus ruoat pystyy kuljettamaan kerralla kotiin sen sijaan että ajaa kauppaan 12 kertaa kuukaudessa hakemaan tuoreita salaatteja ja leipiä ym. Ihan turha puhua lihan ympäristöhaitoista jos autoilu ravinnon hakemiseen vähenee 90%. Miksei niitä ruokia voi hakea vaikka päivittäin, jos se ruokakauppa on työmatkan vierellä, vai jos kävelet kauppaan 10 min päähän x päivää/ päivä?
[quote="Motion"]Jos ravinto on tiivissä muodossa niin kuukauden perus ruoat pystyy kuljettamaan kerralla kotiin sen sijaan että ajaa kauppaan 12 kertaa kuukaudessa hakemaan tuoreita salaatteja ja leipiä ym. Ihan turha puhua lihan ympäristöhaitoista jos autoilu ravinnon hakemiseen vähenee 90%.[/quote]
Miksei niitä ruokia voi hakea vaikka päivittäin, jos se ruokakauppa on työmatkan vierellä, vai jos kävelet kauppaan 10 min päähän x päivää/ päivä?
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2016-01-17 06:40:35 |
|
|
 |
|
|
|
jussi kirjoitti: Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia. joo palataan vaan, olisko 90 %:a väestöstä valmistautumassa suolakalaan ja perunaan, no 1600 luvulla varmaan nauriisiin ym. Niin lihaa ja rasvaa tähän aikaa vuodesta taisi syödä vaan se ylhäimistö.
[quote="jussi"]Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia.[/quote]
joo palataan vaan, olisko 90 %:a väestöstä valmistautumassa suolakalaan ja perunaan, no 1600 luvulla varmaan nauriisiin ym. Niin lihaa ja rasvaa tähän aikaa vuodesta taisi syödä vaan se ylhäimistö.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2016-01-17 06:35:57 |
|
|
 |
|
|
|
|
Jaa että on politikoitukin. Kannattaisi varmaan olla huolissaan niistä ruotsalais tai norjalaistroolareista, jotka ryöstökalastaa Länsi- Afrikan vesillä puristettinkohan niistä kalaöljyä, vietiin sitten Skandinavian markkinoille d vitamiinilähteeksi. Niin ja omistava luokka pahasta. No eteläisestä afrikasta taisi tulla ruuan tuoja aiemman viejän sijaan kun omistava luokka karkoitettiin tai muuten vain poistettiin. No ehkä sielläkin on saatu taas viljely ja eläinten kasvatus kukoistamaan.
Kait siellä Hämeenlinnassa on leivottu leipää ennen Venäjän vallan aikaa. Luulisi että rakennusaikaan ja miehitettynä pito aikaan linnassa on kulunut muutakin kuin naapuristosta ostettua muonaa.
Jaa että on politikoitukin. Kannattaisi varmaan olla huolissaan niistä ruotsalais tai norjalaistroolareista, jotka ryöstökalastaa Länsi- Afrikan vesillä puristettinkohan niistä kalaöljyä, vietiin sitten Skandinavian markkinoille d vitamiinilähteeksi. Niin ja omistava luokka pahasta. No eteläisestä afrikasta taisi tulla ruuan tuoja aiemman viejän sijaan kun omistava luokka karkoitettiin tai muuten vain poistettiin. No ehkä sielläkin on saatu taas viljely ja eläinten kasvatus kukoistamaan.
Kait siellä Hämeenlinnassa on leivottu leipää ennen Venäjän vallan aikaa. Luulisi että rakennusaikaan ja miehitettynä pito aikaan linnassa on kulunut muutakin kuin naapuristosta ostettua muonaa.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-22 06:46:32 |
|
|
 |
|
|
|
|
Erittäin osuva jumalvertaus Toisinsyöjällä. Ja ongelmat todellakin ovat muualla kuin ruoantuotannossa, jos nälänhädän poistamisesta puhutaan. Se on vallanjaossa.
Erittäin osuva jumalvertaus Toisinsyöjällä. Ja ongelmat todellakin ovat muualla kuin ruoantuotannossa, jos nälänhädän poistamisesta puhutaan. Se on vallanjaossa.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 16:24:46 |
|
|
 |
|
|
|
Vieras kirjoitti: Kuinka hoitaisit Intian ja Kiinan ruokahuollon? Niin arvelinkin  Täältä Suomesta käsin on niin kovin helppoa raakkua ja leikkiä ekologista. Kiinan ja Intian ongelma on liian suuri väestö. Kiina sai oman kasvunsa talttumaan yhden lapsen politiikalla, mutta se taas tuotti sitten muita ongelmia ja on nyt sitäpaitsi jo lopetettu. Liian suuri väestö myös koko planeetan ongelma noin kokonaisuutena: Ilman valtavaa ylikansoitusta olisi luonnostaan vähemmän ongelmia ruuantuotannon ja ympäristön kanssa. Ja tästä asiasta olen jo sanaseni sanonut tuolla sivu-pari aiemmin. Täältä Suomesta käsin on aivan erityisen hyvä raakkua siitä, että naisten puuttuvat ihmisoikeudet näyttävät johtavan ikävyyksiin vähän siellä sun täällä. Ennakoin kuitenkin myös vasta-argumentin "mutta kun väestöä on jo noin paljon ja sen kanssa on kuitenkin elettävä." Noh, jos se että miehet saavat päättää naisten lisääntymisterveydestä on tärkeämpää kuin se että kaikille riittää ruokaa, niin se on sitten oma valinta josta on ihan turha tulla valittamaan. Niin makaa kuin petaa. Toinen onglelma on se, että yksi prosentti maailman väestöstä omistaa suurimman osan aivan kaikesta. Tähän liittyy se, että "markkinoille" (= noin 150 000 maailman vaikutusvaltaisinta talousasiantuntijaa) on annettu valta ohittaa kaikki muut arvot päätöksenteossa paitsi ne markkina-arvot. Markkinat ovat nykyajan jumala, jonka hermostumista pelätään, jota rauhoitellaan kaikenlaisin toimenpitein jne. Ja markkinoihin kuuluvat myös elintarvikefutuurit, eli ruoka-aineiden tulevilla hinnoilla vedonlyönti, joka heilauttelee niiden hintoja ja aiheuttaa puutetta ennen kaikkea kehitysmaiden kaupungeissa asuville köyhille, jotka eivät tuota itse ruokaansa vaan ostavat sen. Ongelmat ovat siis pohjimmiltaan jossain ihan muualla kuin siinä, tuotetaanko riittävästi ruokaa.
[quote="Vieras"] Kuinka hoitaisit Intian ja Kiinan ruokahuollon? Niin arvelinkin [-X Täältä Suomesta käsin on niin kovin helppoa raakkua ja leikkiä ekologista.[/quote]
Kiinan ja Intian ongelma on liian suuri väestö. Kiina sai oman kasvunsa talttumaan yhden lapsen politiikalla, mutta se taas tuotti sitten muita ongelmia ja on nyt sitäpaitsi jo lopetettu. Liian suuri väestö myös koko planeetan ongelma noin kokonaisuutena: Ilman valtavaa ylikansoitusta olisi luonnostaan vähemmän ongelmia ruuantuotannon ja ympäristön kanssa. Ja tästä asiasta olen jo sanaseni sanonut tuolla sivu-pari aiemmin.
Täältä Suomesta käsin on aivan erityisen hyvä raakkua siitä, että naisten puuttuvat ihmisoikeudet näyttävät johtavan ikävyyksiin vähän siellä sun täällä.
Ennakoin kuitenkin myös vasta-argumentin "mutta kun väestöä on jo noin paljon ja sen kanssa on kuitenkin elettävä." Noh, jos se että miehet saavat päättää naisten lisääntymisterveydestä on tärkeämpää kuin se että kaikille riittää ruokaa, niin se on sitten oma valinta josta on ihan turha tulla valittamaan. Niin makaa kuin petaa.
Toinen onglelma on se, että yksi prosentti maailman väestöstä omistaa suurimman osan aivan kaikesta. Tähän liittyy se, että "markkinoille" (= noin 150 000 maailman vaikutusvaltaisinta talousasiantuntijaa) on annettu valta ohittaa kaikki muut arvot päätöksenteossa paitsi ne markkina-arvot. Markkinat ovat nykyajan jumala, jonka hermostumista pelätään, jota rauhoitellaan kaikenlaisin toimenpitein jne. Ja markkinoihin kuuluvat myös elintarvikefutuurit, eli ruoka-aineiden tulevilla hinnoilla vedonlyönti, joka heilauttelee niiden hintoja ja aiheuttaa puutetta ennen kaikkea kehitysmaiden kaupungeissa asuville köyhille, jotka eivät tuota itse ruokaansa vaan ostavat sen.
Ongelmat ovat siis pohjimmiltaan jossain ihan muualla kuin siinä, tuotetaanko riittävästi ruokaa.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 14:23:55 |
|
|
 |
|
|
|
|
Maapalloa kun vilkaisee niin ei siinä rajoja näy, ihmiset elävät syövät ja hengittävät samalla pallolla ja siitä tämä ratkaisu olisi nyt sitten revittävä
Maapalloa kun vilkaisee niin ei siinä rajoja näy, ihmiset elävät syövät ja hengittävät samalla pallolla ja siitä tämä ratkaisu olisi nyt sitten revittävä
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 14:15:46 |
|
|
 |
|
|
|
els kirjoitti: Nykyajan vaihtoehtoina ovat tehotuotanto myrkkyineen ja jatkuvasti pienevine viljelysmaa-aloineen, joita tuhlataan häikäilemättömästi ja jotka tuottavat hyvin pienelle osalle ihmiskuntaa miljardeittain rahaa. ... tai paluu paikallisempaan ja takuuvarmasti vähemmän rahavirtoja tuottavaan elintarvikehuoltoon eli sekatalouteen ilman myrkkyjä. Se puolestaan vaatii enemmän työtä tarkempaa sekundavirtojen suunnittelua. Mutta jos puhutaan ilmastonmuutoksesta ja pallosta, niin vain tuolla jälkimmäisellä voi jotain jäädä jälkikasvullekin. Ei niin että kukaan tai mikään koskaan ajattelisi niin pitkälle. Siksi kyse onkin siitä mitä tapahtuisi JOS ...  Kuinka hoitaisit Intian ja Kiinan ruokahuollon? Niin arvelinkin  Täältä Suomesta käsin on niin kovin helppoa raakkua ja leikkiä ekologista.
[quote="els"]Nykyajan vaihtoehtoina ovat tehotuotanto myrkkyineen ja jatkuvasti pienevine viljelysmaa-aloineen, joita tuhlataan häikäilemättömästi ja jotka tuottavat hyvin pienelle osalle ihmiskuntaa miljardeittain rahaa. ... tai paluu paikallisempaan ja takuuvarmasti vähemmän rahavirtoja tuottavaan elintarvikehuoltoon eli sekatalouteen ilman myrkkyjä. Se puolestaan vaatii enemmän työtä tarkempaa sekundavirtojen suunnittelua.
Mutta jos puhutaan ilmastonmuutoksesta ja pallosta, niin vain tuolla jälkimmäisellä voi jotain jäädä jälkikasvullekin. Ei niin että kukaan tai mikään koskaan ajattelisi niin pitkälle. Siksi kyse onkin siitä mitä tapahtuisi JOS ... :)[/quote]
Kuinka hoitaisit Intian ja Kiinan ruokahuollon? Niin arvelinkin [-X Täältä Suomesta käsin on niin kovin helppoa raakkua ja leikkiä ekologista.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 11:19:07 |
|
|
 |
|
|
|
talkkuna ei ole viljalajike vaan valmistustapa. Sitä voi tehdä melkeen viljasta ku viljasta ja tattarista myös  Eli vilja kypsennetään ja sitten paahdetaan 
talkkuna ei ole viljalajike vaan valmistustapa. Sitä voi tehdä melkeen viljasta ku viljasta ja tattarista myös :) Eli vilja kypsennetään ja sitten paahdetaan :)
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 10:18:15 |
|
|
 |
|
|
|
jussi kirjoitti: Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia. niin ihmisoikeuksia ja muita, omaa äitee aikanaan kehui talkkunapuron perään, niin pitkään piimään sekoitettua talkkunaa, muuten talkkuna taisi olla ensimmäistä Suomessa viljeltyä... jopa ennen 1600 lukua  Ai niin Pariisissa taidettiin haukkua pohjoisen ihmisiä barbaareiksi, kun ne pesi itseään, ranskikset taisi hoitaa ns puhdistautumisen hajuvesillä. kuka nyt pesisi itseään useammin kuin kerran vuodessa ?
[quote="jussi"]Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia.[/quote]
niin ihmisoikeuksia ja muita, omaa äitee aikanaan kehui talkkunapuron perään, niin pitkään piimään sekoitettua talkkunaa, muuten talkkuna taisi olla ensimmäistä Suomessa viljeltyä... jopa ennen 1600 lukua :) Ai niin Pariisissa taidettiin haukkua pohjoisen ihmisiä barbaareiksi, kun ne pesi itseään, ranskikset taisi hoitaa ns puhdistautumisen hajuvesillä. kuka nyt pesisi itseään useammin kuin kerran vuodessa ?
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 09:11:46 |
|
|
 |
|
|
|
Siksi kannattaa puhua ääneen. Sillä tavoin voi yleinen ajattelu vähitellen muuttua ja asenneilmaston myötä asiat vähitellen korjaantua. Voi tosin olla että me emme sitä näe, mutta ehkä suunnan korjautumisen alkutaipaleen kuitenkin  Jos hyvin käy.
Siksi kannattaa puhua ääneen. Sillä tavoin voi yleinen ajattelu vähitellen muuttua ja asenneilmaston myötä asiat vähitellen korjaantua. Voi tosin olla että me emme sitä näe, mutta ehkä suunnan korjautumisen alkutaipaleen kuitenkin :) Jos hyvin käy.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-21 05:35:27 |
|
|
 |
|
|
|
heh, suuri  ja suuri maidon juonti eikun lihan syönti... tai no jonkun syönti...
heh,
suuri :lol: ja suuri maidon juonti eikun lihan syönti... tai no jonkun syönti...
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 20:44:07 |
|
|
 |
|
|
|
Nykyajan vaihtoehtoina ovat tehotuotanto myrkkyineen ja jatkuvasti pienevine viljelysmaa-aloineen, joita tuhlataan häikäilemättömästi ja jotka tuottavat hyvin pienelle osalle ihmiskuntaa miljardeittain rahaa. ... tai paluu paikallisempaan ja takuuvarmasti vähemmän rahavirtoja tuottavaan elintarvikehuoltoon eli sekatalouteen ilman myrkkyjä. Se puolestaan vaatii enemmän työtä tarkempaa sekundavirtojen suunnittelua. Mutta jos puhutaan ilmastonmuutoksesta ja pallosta, niin vain tuolla jälkimmäisellä voi jotain jäädä jälkikasvullekin. Ei niin että kukaan tai mikään koskaan ajattelisi niin pitkälle. Siksi kyse onkin siitä mitä tapahtuisi JOS ... 
Nykyajan vaihtoehtoina ovat tehotuotanto myrkkyineen ja jatkuvasti pienevine viljelysmaa-aloineen, joita tuhlataan häikäilemättömästi ja jotka tuottavat hyvin pienelle osalle ihmiskuntaa miljardeittain rahaa. ... tai paluu paikallisempaan ja takuuvarmasti vähemmän rahavirtoja tuottavaan elintarvikehuoltoon eli sekatalouteen ilman myrkkyjä. Se puolestaan vaatii enemmän työtä tarkempaa sekundavirtojen suunnittelua.
Mutta jos puhutaan ilmastonmuutoksesta ja pallosta, niin vain tuolla jälkimmäisellä voi jotain jäädä jälkikasvullekin. Ei niin että kukaan tai mikään koskaan ajattelisi niin pitkälle. Siksi kyse onkin siitä mitä tapahtuisi JOS ... :)
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 14:03:09 |
|
|
 |
|
|
|
jussi kirjoitti: Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia. Miksi niin? Ne olivat kovempia aikoja. Mutta niistä hankalistkin ajoista voi silti ottaa oppia Ihan kaikkea emme osaa paremmin nykyisin, elintarvike- ja lääkefirmojen aisankannattajina 
[quote="jussi"]Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia.[/quote] Miksi niin? Ne olivat kovempia aikoja.
Mutta niistä hankalistkin ajoista voi silti ottaa oppia Ihan kaikkea emme osaa paremmin nykyisin, elintarvike- ja lääkefirmojen aisankannattajina :)
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 13:45:25 |
|
|
 |
|
|
|
Ehkä  Mutta kuitenkin joudumme menemään toiseen suuntaan, katse kohti seuraavaa neljääsataa vuotta, vaikka emme siitä näekään kuin murto-osan. Olisi keksittävä jotakin uutta, mikä luultavasti olisi osittain jotakin vanhaa korotettuna johonkin hyötypotenssiin. Esimerkiksi viljelymyrkyistä luopuminen ja vanhojen, myrkyttömien viljelysmenetelmien kehittäminen, jotta myrkyt saadaan hissukseen pois ravintoketjusta ja eläimet terveemmiksi. Ihmisetkin. Eläinten ja ihmisten oikeuksien kunnioittaminen olisi varmasti kaikenlaisen kestävän kehityksen ja paremman tulevaisuuden edellytys. Onhan noita historian käänteitä ja syy-seuraussuhteita kiinnostavaa palauttaa ajatuksiin aika ajoin.
Ehkä :) Mutta kuitenkin joudumme menemään toiseen suuntaan, katse kohti seuraavaa neljääsataa vuotta, vaikka emme siitä näekään kuin murto-osan. Olisi keksittävä jotakin uutta, mikä luultavasti olisi osittain jotakin vanhaa korotettuna johonkin hyötypotenssiin. Esimerkiksi viljelymyrkyistä luopuminen ja vanhojen, myrkyttömien viljelysmenetelmien kehittäminen, jotta myrkyt saadaan hissukseen pois ravintoketjusta ja eläimet terveemmiksi. Ihmisetkin. Eläinten ja ihmisten oikeuksien kunnioittaminen olisi varmasti kaikenlaisen kestävän kehityksen ja paremman tulevaisuuden edellytys.
Onhan noita historian käänteitä ja syy-seuraussuhteita kiinnostavaa palauttaa ajatuksiin aika ajoin.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 13:28:47 |
|
|
 |
|
|
|
|
Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia.
Voisiko tästä ketjusta nyt päätellä että ilmastosopimusta parempi vaihtoehto olisi palata ajassa 400 vuotta taaksepäin noudattaen YK:n ihmisoikeussopimuksia.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 13:12:24 |
|
|
 |
|
|
|
Niinhän sitä voisi luulla, mutta kun kysymys oli kausiruoasta jopa silloin kauan sitten. Nämä eivät olleet enää mitään metsästäjä-keräilijöitä vaan jo ihka aitoja maanviljelykseen sopeutuneita ihmisiä. Sadonkorjuuvaiheessa ei huonolaatuisia saanut säilöä talveksi, etteivät ne pilaisi koko varastoa. Eikä vieras ehkä muista, että (kohtuullisen hyvin säilyviä) perunoita ei ollut Suomessa 1700-luvulla. Ne tulivat vasta Pommerin sodan tuliaisina, ja ne levisivät varsin hitaasti. Omenoista säästettiin ja hillottiin se mikä voitiin, mutta kun säästää voidaan vain parhaat, ja kun silloin ei ollut nykyisiä kemiallisia torjuntakeinoja (vaikka matoja ja muita oli silloinkin) oli kehitettävä muita kakkoslaadun säilöntään. Siat sopivat siihenkin hyvin. Hallavuosina saatiin eläilmien kautta jotain tehoa sillekin viljalle, jonka halla pani - yllättävän usein. Nauriita ja lanttuja oli ja niistä tykkäsi silloin (kuten nytkin) iso joukko ihmistä pienempia öttiäisiä, joten niitä saattoi kyllä syödä kausituotteina, mutta vain parhaat kannatti säästää, ja niistä viimeisistä, korkeintaan kerran paleltuneista, tehtiin sitten kekrilaatikot. Luonto silti tuhlasi kuten nytkin. Kausittain. Siksi sato oli runsas syksyisin. Ja, kuten kaikki tietävät, läski syntyy erityisen hyvin juurikin hiilareilla  Sitä tietoa käytettiin silloin hyväksi sekä ihmisten että sikojen syysruokinnassa. Ja joulukemuissa. Hämeenlinnassa suuri osa kesävoista suolattiin ruotsin ylimystölle, veroina, mutta läskiä (ja parempaa tai huonompaa olutta) sai rahvaskin. Ja suuri leipomo ruisleipää varten rakennettiin vasta venäjän aikaan, tuontiviljan takia. ********* Pohjoisen talvet olivat kovia, ja hallavuosina moni jäi sille tielle. Petäjäistä kestivät kuulemma vain vahvavatsaisimmat eli siis ilmeisti terveimmät. Eikä talvesta täällä selvinnyt jos ei osannut varautua, omalla ja lainaläskeillä. Moni silti osaisi, eikä silloin tarvinnut elää edes kädestä suuhun -periaatteella. Muuten tätä kolkkaa ei olisi koskaan edes asutettu.
Niinhän sitä voisi luulla, mutta kun kysymys oli kausiruoasta jopa silloin kauan sitten.
Nämä eivät olleet enää mitään metsästäjä-keräilijöitä vaan jo ihka aitoja maanviljelykseen sopeutuneita ihmisiä. Sadonkorjuuvaiheessa ei huonolaatuisia saanut säilöä talveksi, etteivät ne pilaisi koko varastoa. Eikä vieras ehkä muista, että (kohtuullisen hyvin säilyviä) perunoita ei ollut Suomessa 1700-luvulla. Ne tulivat vasta Pommerin sodan tuliaisina, ja ne levisivät varsin hitaasti.
Omenoista säästettiin ja hillottiin se mikä voitiin, mutta kun säästää voidaan vain parhaat, ja kun silloin ei ollut nykyisiä kemiallisia torjuntakeinoja (vaikka matoja ja muita oli silloinkin) oli kehitettävä muita kakkoslaadun säilöntään. Siat sopivat siihenkin hyvin.
Hallavuosina saatiin eläilmien kautta jotain tehoa sillekin viljalle, jonka halla pani - yllättävän usein.
Nauriita ja lanttuja oli ja niistä tykkäsi silloin (kuten nytkin) iso joukko ihmistä pienempia öttiäisiä, joten niitä saattoi kyllä syödä kausituotteina, mutta vain parhaat kannatti säästää, ja niistä viimeisistä, korkeintaan kerran paleltuneista, tehtiin sitten kekrilaatikot.
Luonto silti tuhlasi kuten nytkin. Kausittain. Siksi sato oli runsas syksyisin. Ja, kuten kaikki tietävät, läski syntyy erityisen hyvin juurikin hiilareilla :) Sitä tietoa käytettiin silloin hyväksi sekä ihmisten että sikojen syysruokinnassa. Ja joulukemuissa.
Hämeenlinnassa suuri osa kesävoista suolattiin ruotsin ylimystölle, veroina, mutta läskiä (ja parempaa tai huonompaa olutta) sai rahvaskin. Ja suuri leipomo ruisleipää varten rakennettiin vasta venäjän aikaan, tuontiviljan takia.
********* Pohjoisen talvet olivat kovia, ja hallavuosina moni jäi sille tielle. Petäjäistä kestivät kuulemma vain vahvavatsaisimmat eli siis ilmeisti terveimmät. Eikä talvesta täällä selvinnyt jos ei osannut varautua, omalla ja lainaläskeillä. Moni silti osaisi, eikä silloin tarvinnut elää edes kädestä suuhun -periaatteella. Muuten tätä kolkkaa ei olisi koskaan edes asutettu.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 12:05:52 |
|
|
 |
|
|
|
|
Niin minähän puhuin 1700 - 180o0 luvusta en esim Elisn 50v henkilön juhlapossusta. 2010 luvulta vai 1960 luvulta no ei varmaan Elsin 50v veli ole 1700- luvulta, olisi Elsi aikas iäkäs, mutta eihän näisilta kystä ikää, no ehkei alle 50-v, mutta tässä tapauksessa voisi kysellä yli 100 - 200 vuotiailta.
Voisi kuvitella, että 1700 - 1800 luvulla omenat, syöntikuntoisina, saatika perunat tai vastaavat syöntikuntoisina on syöty, huonompikuntoisista on tehty possun muonaa. Niin ja totta kai 2015 luvun possut lihoo ja on kivoja ilmapalloja, kun saavat normi ympäristön ravinnon lisäksi ihmisravintoa. Onko se THL vai ei THL? kas siinä kymysys, tai siis kysymys.
Niin minähän puhuin 1700 - 180o0 luvusta en esim Elisn 50v henkilön juhlapossusta. 2010 luvulta vai 1960 luvulta no ei varmaan Elsin 50v veli ole 1700- luvulta, olisi Elsi aikas iäkäs, mutta eihän näisilta kystä ikää, no ehkei alle 50-v, mutta tässä tapauksessa voisi kysellä yli 100 - 200 vuotiailta.
Voisi kuvitella, että 1700 - 1800 luvulla omenat, syöntikuntoisina, saatika perunat tai vastaavat syöntikuntoisina on syöty, huonompikuntoisista on tehty possun muonaa. Niin ja totta kai 2015 luvun possut lihoo ja on kivoja ilmapalloja, kun saavat normi ympäristön ravinnon lisäksi ihmisravintoa. Onko se THL vai ei THL? kas siinä kymysys, tai siis kysymys.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 04:27:05 |
|
|
 |
|
|
|
|
Tuohon toiveikkaaseen odotukseen on helppo yhtyä. Ennemmin tai myöhemmin mukauusi todellisuus on hönkäistävä tietoisuuteen... toivottavasti se tapahtuu ennen kuin viljelysmaita on laajamittaisesti tuhottu kemikaalein ja karjaa ja ympäristöä ja ihmisiä myrkytetty antibiootein ja muin lääkeainein. Ensimmäistä laatua on jo paikallisesti saatu aikaan hälyttävän runsaasti, jälkimmäinen alkaa olla globaali ongelma, ja megaluokkaa sangen pian. Kun nyt kerrankin alettaisiin ratkaista ongelmia rehellisesti ja tosiasioiden valossa.
P.S. Pitää lisätä, että kommenttini liittyy Elsin kirjoittamaan. Jostain syystä tätä kirjoittaessani ei Vieraan kommentti näkynyt minulla.
Tuohon toiveikkaaseen odotukseen on helppo yhtyä. Ennemmin tai myöhemmin mukauusi todellisuus on hönkäistävä tietoisuuteen... toivottavasti se tapahtuu ennen kuin viljelysmaita on laajamittaisesti tuhottu kemikaalein ja karjaa ja ympäristöä ja ihmisiä myrkytetty antibiootein ja muin lääkeainein. Ensimmäistä laatua on jo paikallisesti saatu aikaan hälyttävän runsaasti, jälkimmäinen alkaa olla globaali ongelma, ja megaluokkaa sangen pian. Kun nyt kerrankin alettaisiin ratkaista ongelmia rehellisesti ja tosiasioiden valossa.
P.S. Pitää lisätä, että kommenttini liittyy Elsin kirjoittamaan. Jostain syystä tätä kirjoittaessani ei Vieraan kommentti näkynyt minulla.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 03:01:48 |
|
|
 |
|
|
|
|
Odotetaan, että Elsille paljastuu, että jo aikanaan, on käytetty vanhaa ruokaa hyväksi, sunnuntai kanasta tai broilerista on tullut ma ja ti ruokaa esim ohrasuurimoiden kanssa, niin ja ne suurimot on niitä, jotka oli ennen riisiä, niin ja niitä taidettiin jopa käyttää kreikassa.
Odotetaan, että Elsille paljastuu, että jo aikanaan, on käytetty vanhaa ruokaa hyväksi, sunnuntai kanasta tai broilerista on tullut ma ja ti ruokaa esim ohrasuurimoiden kanssa, niin ja ne suurimot on niitä, jotka oli ennen riisiä, niin ja niitä taidettiin jopa käyttää kreikassa.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-20 02:02:30 |
|
|
 |
|
|
|
|
Odotellaan nyt, niin joku julkaisee mukauutena tietona tiedelehdessä senkin ilmiselvän asian, miten jämät (jota syntyy ruokatuotannossa aina, ja vieläpä joka portaassa) on huomattavasti tehokkaampaa syöttää sioille tai kanoille kuin kompostille (saati polttaa).
Ruokatuotannon jämiä voi vain mukavähentää myrkyillä tai piilottamalla osa tuotantoketjusta, Silti kumpikaan ei oikeasti hoida ongelmaa, vaan vain pahentaa sitä.
Odotellaan nyt, niin joku julkaisee mukauutena tietona tiedelehdessä senkin ilmiselvän asian, miten jämät (jota syntyy ruokatuotannossa aina, ja vieläpä joka portaassa) on huomattavasti tehokkaampaa syöttää sioille tai kanoille kuin kompostille (saati polttaa).
Ruokatuotannon jämiä voi vain mukavähentää myrkyillä tai piilottamalla osa tuotantoketjusta, Silti kumpikaan ei oikeasti hoida ongelmaa, vaan vain pahentaa sitä.
|
|
|
Viesti |
Lähetetty: 2015-12-19 09:48:47 |
|
|
 |
|