karppaus.infon arkistoitu foorumi

[quote]FM Suomen kielessä prkl! :twisted:[/quote]

Pilkunpiippaaja siis.

Eipä silti, kyllä teitäkin tarvitaan....

[quote="Vanilli"][quote="Huh"]Siinähän se tuli, että MUILLA mekanismeilla. Toivottavasti muut "lääketieteen opiskelijat" eivät ole näin toopeja.[/quote]

:oops: Minä en sitten osannut lukea rivien välistä. Oletin [b]muiden[/b] mekanismien tarkoittavan ruoan yksitoikkoisuutta. Harhaanjohtavaa oli se, että sana [b]muu[/b] ilmaistiin [i]samassa lauseessa[/i], jossa mainittiin nopeasti imeytyvien hiilareiden vähäisyys, joka itselleni oli itsestään selvä tekijä laihtumiseen.

Toivottavasti Sinun, Huh, lääkärisi ei ole yhtä toope!

Parahin terveisin Vanilli[/quote]

Hieman äidinkieltä:

Pekka tapasi eilen Liisan, mutta huomenna hän menee tapaamaan MUITAKIN ihmisiä.

Tarkoittaako tämä, että Pekka menee tapaamaan virkkeen ensimmäisessä lauseessa mainittua Liisaan vai että hän menee todellakin tapaakaan jotain muuta ihmistä/ihmisiä? Järki käteen.

FM Suomen kielessä prkl! :twisted:

[quote="Vanilli"][quote="ilkka"]Niin ja sitten taas täällä Pohjolassa tuli taas todistettua, miten *#¤/"&% typeriä ovat suurin osa lääketieteen opiskelijoista[/quote]
Grmph... Minä olen lääketieteen opiskelija :oops:[/quote]

:lol:

No ei kategorisesti kaikki, mutta täytyy kyllä sanoa että varsin "kirjanoppinutta" porukkaa (liian suuri?) osa. Eli oma ajattelu narikkaan heitetty. On niitä fiksujakin, varmaan edellisestä viestistäni poiketen suurin osa, oli vain hieman kuismaantunut mieliala kun periaatteessa virallisessa tieteellisessä esityksessä kuulee semmoista perusteetonta potaskaa, täysin mihinkään tutkimuksiin pohjautumatonta, ja kaiken lisäksi täysin ilman yhtään mitään tutustumista aiheeseen joka periaatteessa kuului heidän esityksensä sisältöön, kaiken kukkuraksi kuului se legendaarin "Atkinsonin dieetti" taas. Ja kun esittäjien aihe oli vielä kansanterveydellisistä näkökulmista lihavuus ja ylipaino, ja ensisijainen vaikutusmuoto kun on ruokavalio-ohjeistus, niin yrittivät kysyttäessä olla ottamatta MITÄÄN kantaa ruokavalion koostumukseen. Lopulta sitten "normaali virallinen ohjeistus".

PS. Pitääkö se ruveta tiiraileen immeisten ruoka-annoksia Sodexhossa, eikös joku vanhempikin henkilö täältä syö siellä. ;)

[quote="Huh"]Siinähän se tuli, että MUILLA mekanismeilla. Toivottavasti muut "lääketieteen opiskelijat" eivät ole näin toopeja.[/quote]

:oops: Minä en sitten osannut lukea rivien välistä. Oletin [b]muiden[/b] mekanismien tarkoittavan ruoan yksitoikkoisuutta. Harhaanjohtavaa oli se, että sana [b]muu[/b] ilmaistiin [i]samassa lauseessa[/i], jossa mainittiin nopeasti imeytyvien hiilareiden vähäisyys, joka itselleni oli itsestään selvä tekijä laihtumiseen.

Toivottavasti Sinun, Huh, lääkärisi ei ole yhtä toope!

Parahin terveisin Vanilli

Tässä tämä artikkeli kokonaisuudessaan. On siellä paljon vielä meidän vinkkelistämme katsottuna väärää, mutta paljon ihan kultahippusiakin joukossa ;-)


"Ravitsemussuositukset ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan. Ohjeet ovat yksinkertaiset. Pidä painosi kurissa, vältä tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, syö runsaasti hedelmiä ja kasviksia ja käytä alkoholia enintään kohtuullisesti. Parasta painon hallintaa on runsas liikunta. Liikunnalla on itsenäisiä terveysvaikutuksia, ja paljon liikkuva voi syödä ihan toisella tavalla kuin nojatuoliin ja televisioon kiintynyt ystävänsä.

Jokainen vuosikymmen on tuonut keskusteluun jotain uutta. Menneiden vuosien suositukset korostivat rasvan määrää ja laatua. Rasvan määrä piti vähentää alle 30 %:iin kokonaisenergiasta sen lisäksi, että kovien rasvojen saantia rajoitettiin. Nykyään pääpaino on rasvan laadussa. Ruokavalio voi sisältää runsaastikin yksittäistyydyttymättömiä rasvoja (esim. rypsi- ja oliiviöljyä), jos paino pysyy kurissa. Erilaisia näkemyksiä on edelleen siitä, lihottavatko rasvat vai hiilihydraatit enemmän.

Jos aikaisemmin kiisteltiin rasvojen määrästä, nyt keskustellaan hiilihydraattien laadusta. Taikasana on glykemiaindeksi. Sillä mitataan erilaisten ja erilaisiin ruokiin sisältyvien hiilihydraattien vaikutusta veren glukoosipitoisuuteen. Indeksi määritetään vertaamalla 50 grammaa hiilihydraattia sisältävän ruoka-annoksen ja saman verran puhdasta glukoosia sisältävän testiannoksen vaikutusta terveen ihmisen verenglukoosiarvoon. Nopeasti pilkkoutuvaa tärkkelystä sisältävien ruokien kuten valkoisen leivän glykemiaindeksi on suuri, kun taas esimerkiksi kokojyväleivän, kauratuotteiden, vihannesten ja hedelmien indeksi on pieni. Erot korostuvat, jos sama vertailu tehdään ihmisillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt.

Eri ruokien aiheuttama glukoosikuormitus (glycemic load) riippuu hiilihydraatien kokonaismäärästä ja glykemiaindeksistä. Mitä enemmän nopeasti imeytyvää hiilihydraattia ateria sisältää, sitä suurempi on kuormitus ja sitä enemmän verenglukoosi- ja insuliinipitoisuus suurenevat ja pienenevät. Epidemiologisissa seurantatutkimuksissa suuri glukoosikuormitus ja ruokavalion pieni kuitupitoisuus ovat ennustaneet sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. Hyvä esimerkki ovat sokeria sisältävät juomat. Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan runsaasti makeita juomia käyttävien diabetesriski on lähes kaksi kertaa suurempi kuin muun väestön (JAMA 2004;292:927). Sokeroitujen virvoitusjuomien kulutuksen kasvu voi olla yksi tärkeistä aikuistyypin diabeteksen lisääntymistä selittävistä tekijöistä.

Mistä nopeasti imeytyvien hiilihydraattien mahdolliset haittavaikutukset johtuvat? Ne suurentavat veren glukoosipitoisuutta enemmän kuin muut hiilihydraatit ja käynnistävät aineenvaihduntamuutosten sarjan, joka aiheuttaa näläntunnetta, edistää rasvojen varastoitumista ja rasittaa haiman beetasoluja. Veren suuri insuliinipitoisuus saattaa itsenäisesti edistää sepelvaltimotaudin syntyä. Nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruoat voivat myös lihottaa enemmän kuin muut ruoat (ks. Lancet 2004;364:778).

Paljon on selvitettävää, ennen kuin tieto on varmaa. Ruoka-aineiden glykemiaindeksi muuttuu, kun ne ovat osa seka-ateriaa. Indeksiin vaikuttavat hiilihydraattien määrän ja laadun lisäksi teollinen prosessi, ruoanvalmistus ja ruoan muut komponentit. Siten ei ole yllättävää, että tiedot eri ruokien vaikutuksista veren glukoosi- ja insuliinivasteisiin ovat sekä terveiden ihmisten että diabeetikoiden osalta ristiriitaisia (AnA:n Mitä nyt tässä numerossa). Tarvitaan lisää kliinistä ja epidemiologisia tutkimusta sekä eläinkokeita.

Muuttavatko uudet ajatukset ruokavaliosuosituksia? Ei kovinkaan paljon. Jos vanha ja uusi tieto pannaan yhteen, terveellinen ruokavalio sisältää 30–35 % rasvaa, ensisijaisesti rasvoja, joissa on runsaasti yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja. Pääosan energiasta, 50–55 %, tulisi olisi peräisin hiilihydraateista, kuten jo pitkään on suositeltu. Kun halutaan, että ruokavalion aiheuttama glukoosikuormitus on pieni, tulisi välttää nopeasti imeytyviä ja suosia hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, kuten kokojyväleipää.

Suomalaisen ruokavalion ongelmia ovat kasvanut sokerin käyttö ja valkoinen leipä. Isojen annosten vaikutukset veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuteen ovat nopeita ja voimakkaita. Perunankin glykemiaindeksi on suuri, mutta verenglukoosiarvoa suurentavaa vaikutusta vähentää se, että jarruna on useimmiten sopivasti lihaa ja kastiketta. Ruokavaliomme kansainvälistyessä hankaluuksia voivat tuottaa myös ylisuuret pasta- ja riisiannokset. Makeisten vaaroista on aina varoitettu ja varoitus on edelleen voimassa. Silti makeispussien koot ovat vain kasvaneet.

Oman kysymyksensä muodostavat erilaiset laihdutusdieetit, joita lehdet ovat pullollaan. Joku suosittelee pihviä, toinen kananmunia ja kolmas valkoviiniä, aamusta iltaan. Näillä ruokavalioilla näyttää olevan yksi yhteinen ominaisuus. Jos päivä- ja viikkokaupalla syö yhtä ja samaa, ei ruoka kauan maistu, ja niin paino laskee. Vähän nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruokavaliot (esim. Atkinsin dieetti) voivat laihduttaa myös muilla mekanismeilla, kuten edellä on todettu. Aikanaan on kuitenkin aina palattava arkiruokaan, ja silloin paino helposti nousee uudelleen (Lancet 2004;364:897).

Yhden uuden ja mielenkiintoisen yksityiskohdan viime vuosien ravitsemusepidemiologinen tutkimus on tuottanut. Niillä, jotka syövät runsaasti pähkinöitä, näyttää syystä tai toisesta olevan muita pienempi riski sairastua diabetekseen ja kuolla sepelvaltimotautiin (JAMA 2002;288:2554, Arch Intern Med; 2002;162:1382). Kaikkea ei Markus-setä 1950-luvulla sentään osannut ennustaa. Kaurapuuron ja ruisleivän terveellisyyden hän kyllä lastentunneilla teki selväksi, mutta pähkinöistä hän ei maininnut sanaakaan.
JUSSI HUTTUNEN"

Duodecimissa oli myös diabetesruokavaliosta juttua josta tulikin jo debattia:

Diabeteksen lääketieteellinen ravitsemushoito
Duodecim 2004;120(17):2108-11
Antti Aro
Näin hoidan

Julkaistut palautteet:
Anssi Manninen: Korkeaproteiinisesta dieetistä hyötyä diabeetikoille (19.10.2004)

--------------------------------------------------------------------------------

Korkeaproteiinisesta dieetistä hyötyä diabeetikoille 19.10.2004
Anssi Manninen
sportsnutrition@luukku.com
Associate Editor
Nutrition & Metabolism

Lähetä artikkelipalaute
Jostain syystä Antti Aro oli ignoroinut kaikki vastikään julkaistut hyvin kontrolloidut tutkimukset, joissa runsaammin proteiinia ja vähemmän hiilihydraatteja sisältäneet dieetit osoittautuivat ylivoimaisiksi "perinteiseen" suositukseen verrattuna (ks. esim. 1-7). Sen sijaan perinteisen ruokavaliosuosituksen etuja ei ole osoitettu yhdessäkään tutkimuksessa. Näin ollen se ei täytä ensimmäistäkään näyttöön perustuvan lääketieteen kriteeriä.

Terveisin,

Anssi Manninen
Nutrition & Metabolism
http://www.nutritionandmetabolism.com

Kirjallisuutta:

1. Nuttall FQ, Gannon MC. Metabolic response of people with type 2 diabetes to a high protein diet. Nutr Metab 1:6, 2004. Free full-text article available at: http://www.nutritionandmetabolism.com/content/1/1/6
2. Gannon MC, Nuttall FQ. Effect of a high-protein, low-carbohydrate diet on blood glucose control in people with type 2 diabetes. Diabetes 53:2375-82, 2004.
3. Brinkworth GD, Noakes M, Parker B et al. Long-term effects of advice to consume a high-protein, low-fat diet, rather than a conventional weight-loss diet, in obese adults with Type 2 diabetes: one-year follow-up of a randomised trial. Diabetologia Oct 6, Epub ahead of print, 2004.
4. Brinkworth GD, Noakes M, Keogh JB et al. Long-term effects of a high-protein, low-carbohydrate diet on weight control and cardiovascular risk markers in obese hyperinsulinemic subjects. Int J Obes Relat Metab Disord 28:661-70, 2004.
5. Parker B, Noakes M, Luscombe N, Clifton P. Effect of a high-protein, high-monounsaturated fat weight loss diet on glycemic control and lipid levels in type 2 diabetes. Diabetes Care 25:425-30, 2002.
6. Manninen AH. High-protein weight loss diets and purported adverse effects: where is the evidence? Sports Nutr Rev J 1:45-51, 2004. Free full-text article available at: http://www.sportsnutritionsociety.org/site/admin/pdf/Manninen%20SNRJ%201-1-45-51-2004.pdf
7. Manninen AH. A statement of the American Heart Association Nutrition Committee on dietary protein and weight reduction: a rigorous rebuttal. Metab Synd Relat Disord 2:9-13, 2004.





© 2004 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Varovaisen myöntienen kanta siis. Paluu arkiruokaan? Kaksi vuotta karpanneena minä syön kyllä arkiruokaa. Eilenkin söin siskonmakkarasoppaa, perunan olin vain korvannut kesäkurpitsalla. Ehkä se teki siitä juhlaruokaa. Hyvää oli ainakin.

"Oman kysymyksensä muodostavat erilaiset laihdutusdieetit, joita lehdet ovat pullollaan. Joku suosittelee pihviä, toinen kananmunia ja kolmas valkoviiniä, aamusta iltaan. Näillä ruokavalioilla näyttää olevan yksi yhteinen ominaisuus. Jos päivä- ja viikkokaupalla syö yhtä ja samaa, ei ruoka kauan maistu, ja niin paino laskee. Vähän nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruokavaliot (esim. Atkinsin dieetti) voivat laihduttaa myös muilla mekanismeilla, kuten edellä on todettu. Aikanaan on kuitenkin aina palattava arkiruokaan, ja silloin paino helposti nousee uudelleen."

Siinähän se tuli, että MUILLA mekanismeilla. Toivottavasti muut "lääketieteen opiskelijat" eivät ole näin toopeja.

[quote="Vanilli"][quote="Sam"]Mitäs nuo muut mekanismit ovat? Vai mainitseeko hän niitä yksityiskohtaisemmin?[/quote]

Jussi Huttunen käsittelee aiheessaan lähinnä hiilihydraatteja ja niiden aiheuttamaa [i]glukoosikuormitusta[/i] sivuten "nykyistä (ruoka)rasva politiikkaa". Käsittääkseni hän tarkoittaa noilla "muilla mekanismeilla" juuri yksitoikkoisen ruokavalion aiheuttamaa nälän tunteen vähenemistä. Kirjoituksessa ei sanallakaan mainita mitään ketoosista.[/quote]

Voiko tuolla lukutaidolla päästä lukemaan lääketiedetä? :shock: Siis sehän sanoi että näissä joissakin yksipuolisissa dieeteissä voi yksitoikkoinen ruoka viedä nälän mutta vähän nopeasti imeytyviä hiilihtdraatteja sis. ruokavalio (esim.) Atkins voi laihduttaa muillakin mekanisemeilla ja viittasi mm. aiempaan kommenttiin että esim. nopeat hiilarit lihottavat.

[quote="ilkka"]Niin ja sitten taas täällä Pohjolassa tuli taas todistettua, miten *#¤/"&% typeriä ovat suurin osa lääketieteen opiskelijoista, paria pilkkua vaille valmiita lääkäreitä. Yrittää tuoda asiaa puheenaiheeksi, niin puhutaan vaan "rasvan esiintuonti heti vituttaa" ja "ne atkinsonit on ihan huuhaata" jne.

Melko lähellä on taas luottamuksen menetys totaalisesti tulevaankin lääkärikuntaan ravitsemuksen osalta. On se *¤()#(¤/")(/&#"#/)&#(¤" KUMMA kun ei tutkimuksia osata lukea! Ja jos jokin pilleri tekis edes 10% siitä mitä alakarppaus eri terveysarvoihin tekee, niin ne tutkimukset keskeytettäis ja kaikille tungettais pilleriä kurkusta alas.[/quote]

Grmph... Minä olen lääketieteen opiskelija :oops: Ja lupaan osaltani viedä sanomaa eteenpäin valmistuttuani :roll: Nyt on meneillään (ihmis)tutkimus lähinnä itselläni: olen vuosikausia kärsinyt ensin syömishäiriöstä ja sitten masennuksesta. Ajatuksenani on, että pääsisin lopultakin tällä ruokavaliolla tasapainoon itseni suhteen ja lopultakin oppisin nauttimaan syömisestä. Olen vasta oppini alussa alakarppiuden suhteen. Luin Heikkilän oppaan, jonka annoin saman tien äidilleni luettavaksi. Hänellä todettiin lievä hyperkolesterolemia, mikä ei vielä hälyttävää ole, mutta kun suvussamme on II tyypin diabetesta, on harras toiveeni, että äitini, joka on [i]kevyt[/i]-tuotteiden suurkuluttaja ja ties kuinka monet kerrat epätoivoisesti laskeskellut painonvartijoiden pisteitä, ko. ruokavaliota (so. vähähiilihydraattista ruokavaliota) toteuttamalla pääsisi myöskin tasapainoon itsensä kanssa ja saisi tyytyväisyyden itseensä, jota itsekin tässä havittelen :roll:

[quote="Sam"]Mitäs nuo muut mekanismit ovat? Vai mainitseeko hän niitä yksityiskohtaisemmin?[/quote]

Jussi Huttunen käsittelee aiheessaan lähinnä hiilihydraatteja ja niiden aiheuttamaa [i]glukoosikuormitusta[/i] sivuten "nykyistä (ruoka)rasva politiikkaa". Käsittääkseni hän tarkoittaa noilla "muilla mekanismeilla" juuri yksitoikkoisen ruokavalion aiheuttamaa nälän tunteen vähenemistä. Kirjoituksessa ei sanallakaan mainita mitään ketoosista.

[quote="Heheh"]Entinen KTL:n johtaja Jussi Huttunen puhuu hieman asiaa uuden Duodecim-lehden pääkirjoituksessa. Hänen mukaansa rasva pitäisi nykytietämyksen mukaan saada n. 35E% ja suurin ongelma on sokeri ja valkoinen leipä. Perunan korkeasta GI:stä hän mainitsee myös mutta ei pidä sitä niin suurenea ongelmana. Myös suuret pasta-ja riisiannokset ovat hänen mukaansa huono asia, puhumattakaan makeisista. Lisäksi myöntää, että Atkins dieetti voi laihduttaa MUILLAKIN mekanismeilla (kun siis pelkkä vähäisempi syöminen).[/quote]

Vielä siteerakseni Jussi Huttusta (Duodecim 19/2004; 2278): "Muuttavatko uudet ajatukset ruokavaliosuosituksia? Ei kovinkaan paljon. Jos vanha ja uusi tieto pannaan yhteen, terveellinen ruokavalio sisältää 30-35% rasvaa, ensisijaisesti rasvoja, joissa on runsaasti yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja. Pääosan energiasta, 50-55%, tulisi olisi (lieneekö kirjoitusvirhe päässyt Huttuselta :lol: ) peräisin hiilihydraateista, kuten jo pitkään on suositeltu."

Ja vielä: "Oman kysymyksensä muodostavat erilaiset laihdutusdieetit, joita lehdet ovat pullollaan. Joku suosittelee pihviä, toinen kananmunia ja kolmas valkoviiniä, aamusta iltaan. Näillä ruokavalioilla näyttää olevan yksi yhteinen ominaisuus. Jos päivä- ja viikkokaupalla syö yhtä ja samaa, ei ruoka kauan maistu, ja niin paino laskee. Vähän nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruokavaliot (esim. Atkinsin dieetti) voivat laihduttaa myös muilla mekanismeilla, kuten edellä on todettu. Aikanaan on kuitenkin aina palattava arkiruokaan, ja silloin paino helposti nousee uudelleen."

Debattia :!: :?:

[quote="Heheh"]Lisäksi myöntää, että Atkins dieetti voi laihduttaa MUILLAKIN mekanismeilla (kun siis pelkkä vähäisempi syöminen).[/quote]

Mitäs nuo muut mekanismit ovat? Vai mainitseeko hän niitä yksityiskohtaisemmin?

Bingo! Mutta hyvä silti. terv els

Onko ex-johtaja eläkkeellä ja siksi voi jo vapaammin ilmaista mielipiteitään?

[quote="els"]On tuo meidän Nist todellinen tehopakkaus.
Kaksi viikkoa karppaa ja heti alkaa isojen herrojen päät kääntyä.
Tai ainakin ex-herrojen... \:D/ 8) \:D/

Tiedosta kiittelee els[/quote]

Kiitos vaan Els, mutta minulla ei ole valitettavasti tämän asian kanssa mitään tekemistä... :wink: Huttunen oli mielestäni mukava johtaja. Aploodit hälle! =D>

Niin ja sitten taas täällä Pohjolassa tuli taas todistettua, miten *#¤/"&% typeriä ovat suurin osa lääketieteen opiskelijoista, paria pilkkua vaille valmiita lääkäreitä. Yrittää tuoda asiaa puheenaiheeksi, niin puhutaan vaan "rasvan esiintuonti heti vituttaa" ja "ne atkinsonit on ihan huuhaata" jne.

Melko lähellä on taas luottamuksen menetys totaalisesti tulevaankin lääkärikuntaan ravitsemuksen osalta. On se *¤()#(¤/")(/&#"#/)&#(¤" KUMMA kun ei tutkimuksia osata lukea! Ja jos jokin pilleri tekis edes 10% siitä mitä alakarppaus eri terveysarvoihin tekee, niin ne tutkimukset keskeytettäis ja kaikille tungettais pilleriä kurkusta alas.

On tuo meidän Nist todellinen tehopakkaus.
Kaksi viikkoa karppaa ja heti alkaa isojen herrojen päät kääntyä.
Tai ainakin ex-herrojen... \:D/ 8) \:D/

Tiedosta kiittelee els

Entinen KTL:n johtaja Jussi Huttunen puhuu hieman asiaa uuden Duodecim-lehden pääkirjoituksessa. Hänen mukaansa rasva pitäisi nykytietämyksen mukaan saada n. 35E% ja suurin ongelma on sokeri ja valkoinen leipä. Perunan korkeasta GI:stä hän mainitsee myös mutta ei pidä sitä niin suurenea ongelmana. Myös suuret pasta-ja riisiannokset ovat hänen mukaansa huono asia, puhumattakaan makeisista. Lisäksi myöntää, että Atkins dieetti voi laihduttaa MUILLAKIN mekanismeilla (kun siis pelkkä vähäisempi syöminen).