karppaus.infon arkistoitu foorumi

[quote="Pienetär"][quote="Mari J"]Pekonit paistettujen munien ja sipulin kanssa [img]http://www.cosgan.net/images/smilie/musik/e060.gif[/img] 8)[/quote]

Ihanko meinasit kerman unohtaa? :twisted:[/quote]

Voi kermaa... :wink:

[quote="Mari J"]Pekonit paistettujen munien ja sipulin kanssa [img]http://www.cosgan.net/images/smilie/musik/e060.gif[/img] 8)[/quote]

Ihanko meinasit kerman unohtaa? :twisted:

[quote="Wi"]...minusta aika monen muun hengitys haisee pahemmalta kuin omani :? . Puhumattakaan monista muista ikävistä inhimillisistä lemahduksista. Osa niistä saattaa olla vaikkapa viljapitoisten dieettien aiheuttamia. Päitä vadille...[/quote]

Ei taida mukavalta haista sellaisenkaan henkilön hengitys, jolla on hiiva päässyt leviämään suuhun asti... Yak!

[quote="Wi"]tilastollisesti pitää paikkansa, että jos illalla mennään nukkumaan saappaat jalassa, on aamulla keskimäärin normaalia useammin päänsärkyä[/quote]

:lol: :lol: :lol:


[quote="Wi"]Viestin läpilukenut voi palkita itsensä pekoniaamiaisella tai n. 1 cm paksulla pullaviipaleella (ei herkkupulla) uskonlahkosta riippuen.[/quote]

Pekonit paistettujen munien ja sipulin kanssa [img]http://www.cosgan.net/images/smilie/musik/e060.gif[/img] 8)

[quote]• Vähähiilihydraattiset ja ketogeeniset dieetit ovat periaatteessa vain vähäkalorisia dieettejä, vaikka toisin usein väitetään.[/quote]

Tämä on muuten virheellinen tapa argumentoida, sillä siinä on epäkelpo viittaus kirjoittajan auktoriteettiin: minä olen oikeassa, sanoivatpa muut tahansa. Jo pelkästään se että tuon tason tutkija syyllistyy noin karkeaan lukijan vähättelyyn pitäisi saada heittämään ko. juttu roskiin.

[quote="Wi"]
Siinä on vitamiinien osalta Finelin eniten -listat 100 ensimmäisen ruoka-aineen osalta. Epäilijät tutkikoon itse. Siellä eivät paljon jauhot ja pullat juhli listojen kärkisijoja. [/quote]

Tällaisten vitamiini ja hivenaine -heittojen tekijät eivät ikinä vaivaudu spesifioimaan mistä nimenomaisesta hivenaineen tai vitamiinin puutteesta olisi kysymys.

[quote="Wi"]
Viestin läpilukenut voi palkita itsensä pekoniaamiaisella tai n. 1 cm paksulla pullaviipaleella (ei herkkupulla) uskonlahkosta riippuen.[/quote]

Palkitsin itseni purkilla tursamaksia. Yhdessä purkissa on noin kahden viikon tarve D-vitamiinia. Samassa yhteydessä lähettäisin myös D-vitamiiniset terveiset kärsimättömille itäistä taivaanrantaa tuijottaville vähärasvaisuuden kannattajille!

Kootut vastalyttäykset. Ajattelin, että en jaksa, mutta jaksoin kuitenkin:

[quote]• Vähähiilihydraattiset ja ketogeeniset dieetit ovat periaatteessa vain vähäkalorisia dieettejä, vaikka toisin usein väitetään.[/quote]

Miten niin "vain"? Jos ruokavalion makroravinnekoostumus auttaa hillitsemään ruoan kokonaisenergiamäärää, niin, minusta tuon "vain":in voi ihan hyvin poistaa. Ja ilmeisesti on totta myös se, että jotkut voivat laihtua matalahiilihydraattisella ruokavaliolla myös verrattain suurilla energiamäärillä kuten jo todettiin Atkinsin dokumentoineen.

Muotoilisin asian näin:

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat painonpudotusvaiheessa yleensä myös vähäkalorisia dieettejä. Vähähiilihydraattisuus helpottaa monilla ihmisillä nälänhallintaa ja auttaa siten ylläpitämään vähäenergistä ruokavaliota riittävän pitkään painonpudotuksen aikaansaamiseksi. Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta saattaa olla myös aineenvaihdunnallista etua, jolloin painonpudotus voi joillakin yksilöillä olla mahdollinen myös suurehkoilla energiamäärillä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio soveltuu hyvin myös normaalipainoa ylläpitäväksi ruokavalioksi.

[quote]• Kun ruoka-aineita tai jopa kokonaisia ruoka-aineryhmiä jätetään pois, ruokavaliosta jäävät helposti puuttumaan tärkeät ravinteet kuten kuitu, hiilihydraatit ja tietyt vitamiinit, mineraalit sekä suojaavat fytokemikaalit.[/quote]

Heh.

[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2268&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]A[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2269&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]B12[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]C[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2271&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]D[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2272&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]E[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2273&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]Folaatti[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2275&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]Niasiini[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2277&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]Riboflaviini[/url]
[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2278&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]Tiamiini[/url]

Siinä on vitamiinien osalta Finelin eniten -listat 100 ensimmäisen ruoka-aineen osalta. Epäilijät tutkikoon itse. Siellä eivät paljon jauhot ja pullat juhli listojen kärkisijoja. Sopii myös kysyä, kuinka suurta osaa listalla muutaman kerran vierailevat leseet ja kokojyvätuotteet esittävät tavallisen sekaravinnon syöjän listalla? Eniten- ja vähiten hakua saapi käyttää itse listalta puuttuvien mikroravinteiden osalta.

Miksiköhän listoilla ei paljon jalosteita näy? No, ruoan käsittely (kuumentaminen) tietysti yleensä tuhoaa vitamiineja. Toisaalta jalostaminen tarkoittaa usein myös käytännössä arvokkaiden, ravintotiheiden ruoka-aineiden sekoittamista ravitsemuksellisesti täysin arvottomaan tärkkelykseen (jos nyt ei nimenomaan kaloreita arvosta yli kaiken)...

Omalta kohdaltani voin sanoa, että noilla listoilla on paljon enemmän sellaista mitä syön, kuin sellaista mitä en syö. Karppaus on tehnyt minut myös seikkailunhaluisemmaksi kasvisten suhteen. Molemmat havainnot taitavat pitää paikkansa useimpien karppien tapauksessa.

Totta kai tässäkin on taustalla se väärinkäsitys, että karpit eivät juuri kasvikunnan tuotteisiin kajoaisi. [b]20 g hiilihydraattia ei ole sama asia kuin 20 g kasviksia.[/b] Tuolla hiilihydraattimäärällä kasviksia voi mussuttaa kilokaupalla valitsemalla ne oikein. Ja useimmat karpit sallivat ruokavaliossaan huomattavasti enemmän hiilihydraatteja päivässä. Sopivasti valikoiden 100 g hiilihydraattia sisältävä kasvisannos kuljetetaan kottikärryillä (tähän nyt tietysti harva pyrkii - väljemmät hiilihydraattirajat --> enemmän valinnanvaraa käytännössä).

[url=http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2168&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi]Myös kuidun osalta on karpilla runsaasti valinnan varaa[/url]. Enkä usko tavallisten sekaravinnon syöjienkään hurjaan kuidunsaantiin, Finravinto-tutkimuksen mukaan16-23 g/lurjus (tosin tutkimuksen lukemat ovat energiamääriltään niin alijäämäisiä, etten tuosta perustaisi suuremmin).

Useimmat karpit kertovat kasvismäärien pikemminkin nousseen karppiruokavaliolla. Tämä on ihan luonnollista, kasvikset näyttelevät osin ruoan "lisuke" osaa karpin ruokavaliossa (aikaisemmin ravintoköyhät potut, pastat, riisit, pullat ja pullaleivät).

[quote]• Kehoon varastoituu kolme grammaa vettä jokaista hiilihydraattigrammaa kohti. Suuri osa korkeaproteiinisten, korkearasvaisten, matalahiilihydraattisten ruokavalioiden aikaansaamasta nopeasta painonpudotuksesta johtuu kehon kuivumisesta.[/quote]

Näin käy aina painonpudottajalle, dieetistä riippumatta. Ja tosiaan, aikaisemminkin tuli esille: kannattaa ehkä kysyä mikä sitten on normaalia... ...olivatko keräilijä-metsästäjä -esi-isiemme glykogeenivarastot aina täynnä...

[quote]• Ajan myötä nämä ruokavaliot voivat tuoda mukanaan muitakin terveysriskejä. Hiilihydraattien rajoittaminen vähentää väistämättä myös kuidun määrää ravinnossa ja tämä voi johtaa suolentoiminnan häiriöihin. Tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää sydänsairauksien ja mahdollisesti myös tiettyjen syöpien riskiä.[/quote]

Vähentää väistämättä on jyrkästi sanottu. Oma kuidunsaantini on ilman kuitulisiä keskimääräisellä tasolla. Tämän "ongelman" voi myös tiedostaa ja tarvittaessa käyttää kuitulisää. Liukoisen ja liukenemattoman kuidun vaikutuksista on melko ristiriitaistakin tutkimustietoa. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että erityisen hyödyllistä on liukoinen kuitu, jonka saanti runsaasti kasviksia syövällä karpilla lienee keskimääräistä suurempi. Tästä on palstalla keskusteltu. Epäilijät käyttäköön hakua ja muita lähteitä. Google on aika kiva ja helppo.

[quote]• Nämä dieetit perustuvat glykeemisen indeksin ja insuliinin kyseenalaisiin rooleihin. Jos syö enemmän kaloreita kuin kuluttaa, insuliini aiheuttaa lisäravinnon varastoitumisen rasvaksi, tulivat kalorit sitten hiilihydraateista, rasvasta tai proteiinista.[/quote]

Tämän kanssa olen periaatteessa samaa mieltä silloin, kun kyseessä on aineenvaihdunnaltaan kohtuullisen normaalit yksilöt... ...mutta... ...entäpä jos tosiaan makroravinteiden osuuksia säätelemällä päästään helpommin matalampiin energiamääriin... ...asia muuttuu yllättäen monitahoisemmaksi. Insuliinilla saattaa tosiaan olla muitakin rooleja, kuin ylimääräisen ravinnon varastointi rasvaksi. "Saattaa" on edellisessä lauseessa ymmärrettävä sarkasmiksi.

[quote]Haittavaikutuksina voi esiintyä
lihaskatoa, [/quote] Tutkimusten mukaan painonpudotusvaiheen lihaskatoa esiintyy karppiruokavaliolla vähemmän, kuin perinteisellä low-fat -dieetillä. Epäilijät käyttäköön hakua tai kysykööt Anssi Manniselta.
[quote]pahoinvointia [/quote]Hmm, kalorivaje aiheuttaa pahoinvointia ylipäätään. Karppiruokavaliolla tämä liittyy lähinnä dieetin alkuvaiheeseen, kun keho ei ole vielä sopeutunut niukkaglukoosiseen elämään, Entäpä verensokerivuoristoradasta johtuva pahoinvointi?
[quote]kehon kuivumista,[/quote] Kehon kuivumisen voi varomaton saada aikaiseksi millä tahansa ruokavaliolla, ei liity erityisesti karppaukseen.
[quote]päänsärkyjä,[/quote] Katso pahoinvointi. Leptiininkin voisi mainita (tutkimus vielä vaiheessa), kiinnostuneet käyttäkööt palstan hakua tai Googlea.
[quote]huimausta,[/quote] Katso pahoinvointi.
[quote]pahanhajuista hengitystä ja[/quote] Jaiks. Sattui. Silti minusta aika monen muun hengitys haisee pahemmalta kuin omani :? . Puhumattakaan monista muista ikävistä inhimillisistä lemahduksista. Osa niistä saattaa olla vaikkapa viljapitoisten dieettien aiheuttamia. Päitä vadille...
[quote]munuaisvaivoja. [/quote]Liittynee myyttiin siitä, että karppiruokavalio olisi erityisen proteiinipitoinen. Useimmat karpit pysyttelevät kuitenkin proteiinimäärissä suositusten sisällä ja proteiinin riskirajoista ollaan tutkimuksessa monta mieltä...
[quote]Ketoasidoosia esiintyy hoitamattoman sokeritaudin yhteydessä, koska diabeetikon kehon solut eivät pysty käyttämään nautituista hiilihydraateista muodostettua glukoosia. Ketoaineiden tuotanto kasvaa niin suureksi, että määrä aiheuttaa metabolisen asidoosin, joka vaatii välitöntä hoitoa kooman ja kuoleman ehkäisemiseksi.
[/quote]
Niin, terveellä ihmisillä kroppa huolehtii, että näin ei käy. Vastaavan toteamuksen voisi heittää runsashiilihydraattista painonpudotusruokavaliota noudattavalle: verensokerin noususta johtuva hyperglykemia voi johtaa ketoaineiden liialliseen nousuun ja ketoasidoosiin.

Mitä tekemistä tuolla on terveen ihmisen kanssa? No eipä sitten yhtään mitään... 8)

[quote]Väite, että korkeahiilihydraattinen ruokavalio on syynä liikalihavuuteen ja sairauksiin on ristiriidassa monen väestötutkimuksen kanssa [/quote]
Japanilaiset käsiteltiinkin jo. Väestötukimuksiin liittyy omat ongelmansa tietolähteenä. Ne eivät kerro paljonkaan kausaalisuhteista (tilastollisesti pitää paikkansa, että jos illalla mennään nukkumaan saappaat jalassa, on aamulla keskimäärin normaalia useammin päänsärkyä), väestö yksittäisen väestöryhmän sisällä voi olla hyvin heterogeenista (omat niskakarvani nousevat pystyyn esim. aina kun puhutaan amerikkalaisista yhtenä kansakuntana... ...monessa muussakin tapauksessa). Väestötutkimuksella mahtaisi olla myös hyvin helppoa todistaa DM1 ja DM2:n yleistyminen roskahiilihydraattien ja sokerin kulutuksen nousun myötä... ...mutta yksinään siitä ei olisi todisteeksi hiilarien ja diabeteksen välisestä yhteydestä. Rasva-asioihin liittyy myös paljon väestötutkimusta ja niihin liittyviä tulkinnallisia kiistoja, epäilijät tutustukoon [url=http://karpit.net/forum/viewtopic.php?t=3445]tähän artikkeliin[/url] ja sen kautta helposti itse googlettamalla löytyviin tutkimusviittauksiin. Samalla voi miettiä, kuinka vakavasti haluaa suhtautua tähän:

[quote]Tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää sydänsairauksien ja mahdollisesti myös tiettyjen syöpien riskiä.[/quote]

Tutkimustiedon osalta ravitsemustieteen kenttä on tällä hetkellä ristiriitainen. Itse pidän lukemani perusteella täysin mahdollisena seuraavia väittämiä

1) Optimaalinen ravitsemus on huomattavasti yksilöllisempää, kuin nykyiset ravintosuositukset antavat ymmärtää.

2) Nykyinen ravitsemussuositus saattaa olla isolle väestönosalle jopa terveydellisesti haitallinen. Erityisesti tämä koskee painonpudotukseen annettua ruokavaliosuositusta, jossa hiilihydraattien osuus painottuu suhteettoman suureksi.

3) Viljatuotteet saattavat olla uskottua suuremmalle väestönosalle sopimatonta ravintoa.

4) Ravinnon rasvojen terveysvaikutuksiin liittyvä tutkimus on pitkälti kesken. Parempaa tietoa odotellessa on turvallisinta käyttää monipuolisesti mahdollisimman luonnollisia ja vähän prosessoituja rasvoja sekä kasvi- että eläinperäisistä lähteistä kalaa unohtamatta. Rasvanlähteinä olisi hyvä painottaa siis luonnollisesti rasvaisia raaka-aineita (pähkinät, siemenet, avokadot, rasvainen kala, liha ja munat). Valikoimaa voi täydentää kohtuudella kylmäpuristetuilla kasviöljyillä, voilla ja täysrasvaisilla maitotuotteilla.

5) Ravitsemuksen vähiten kiistanalainen osuus koskee kasviksia. Niitä on hyvä syödä runsaasti, monipuolisesti ja mahdollisimman suurelta osin kypsentämättöminä.

Pitkäaikaisvaikutuksista voisi vielä todeta n:nteen kertaan sen, että vähärasvaisten painonpudotusruokavalioiden idea on vasta 25 vuotta vanha ja otettu käyttöön 80-luvulla jenkkivetoisesti, mm. Suomi nopeasti perässä. Käytännön kokemuksia ei ole siis edes ihmissukupolven ajalta.

Viestin läpilukenut voi palkita itsensä pekoniaamiaisella tai n. 1 cm paksulla pullaviipaleella (ei herkkupulla) uskonlahkosta riippuen.

[quote="Mari J"]

Kumpikohan on korkeampihiilihydraattista: japanilainen vai amerikkalainen ruokavalio?

[/quote]

hyvä pointti. Käsittääkseni japanissa ei käytetä leipiä, muroja ja muita gluteiinipitoisia viljatuotteita läheskään yhtä paljon kuin länsimaissa. Siellä riisi on pääasiallinen hiilari. sokeria ruuanlaitossa käytetään teelusikoittan, ei ruokalusikoittain niin kuin täällä. Jälkiruuaksikin on yleensä hedelmiä, ei siellä kauheesti kakuista ja makeisistä ym puhdistetusta sokerista välitetä.

[quote]korkeahiilihydraattista ja vain vähän eläinkunnan tuotteita sisältävää ruokavaliota nauttivilla japanilaisilla on vähemmän liikalihavuutta, sydänsairauksia ja sokeritautia kuin amerikkalaisilla[/quote]

Kumpikohan on korkeampihiilihydraattista: japanilainen vai amerikkalainen ruokavalio?

[quote]Ajan myötä nämä ruokavaliot voivat tuoda mukanaan muitakin terveysriskejä.[/quote]

Tutkimusten mukaan vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat keskimäärin suotuisampia moniin metabolisiin indikaattoreihin (paastosokeri, rasva-arvot) kuin vähärasvaiset ruokavaliot.

[quote]Hiilihydraattien rajoittaminen vähentää väistämättä myös kuidun määrää ravinnossa ja tämä voi johtaa suolentoiminnan häiriöihin.[/quote]

Ei voi vetää yhtäläisyyttä: korkeahiilihydraattinen ruokavalio (vrt. limsat, makeiset, pullat, patongit, pasta, yms.) [b]ei[/b] ole sama asia kuin kuitupitoinen!

Terv.Mari J

[quote]
jäävät helposti puuttumaan tärkeät ravinteet kuten kuitu, hiilihydraatit ja tietyt vitamiinit, mineraalit sekä suojaavat fytokemikaalit.
[/quote]


Tästä olisikin mielenkiintoista kulla lisää. Mitähän nämä tietyt vitamiinit ovat. Ja mikähän tuo tärkeä hiilihydraattien luokkaan kuuluva ravinne on?

Tiedän toki että myös valkoisen sokerin ja valkoisen vehnän syönti aiheuttaa [b]tiettyjä[/b] ongelmia.

[quote="Anonymous"]No kun kerran KAIKKI oli tuossa kirjoituksessa päin mäntyä, niin laittakaapa sitä listaa esiin...[/quote]

[quote]
Vähähiilihydraattiset ja ketogeeniset dieetit ovat periaatteessa vain vähäkalorisia dieettejä, vaikka toisin usein väitetään.[/quote]

Humpuukimaakari ei ole lukenut Atkinsin Dieettivallankumousta, sitä vanhempaa, jossa oli esimerkkejä ihmisistä jotka ovat laihtuneet lisäämällä kaloreita, ruokavalion koostumusta muuttamalla.
Samanlaisia kokemuksia on täällä, syö vähän kaloreina ja lihoo, nyt syö enemmän ja laihtuu.

[quote]
Kun ruoka-aineita tai jopa kokonaisia ruoka-aineryhmiä jätetään pois, ruokavaliosta jäävät helposti puuttumaan tärkeät ravinteet kuten kuitu, hiilihydraatit ja tietyt vitamiinit, mineraalit sekä suojaavat fytokemikaalit.
[/quote]

Näin ei ole. Itse asiassa suomalainen sairaanhoitaja on sanonut minulle että Suomessa on tosi vaikea saada itselleen puutostautia. Siitä huolimatta jotkut ovat onnistuneet sen saamaan, mutta ei alakarppauksella vaan yläkarppauksella! (Hyponatremia suolapeloittelun sivutuotteena). Kuidun ja hiilihydraatin tarve on kyseenalaistettu.

[quote]
Ajan myötä nämä ruokavaliot voivat tuoda mukanaan muitakin terveysriskejä. Hiilihydraattien rajoittaminen vähentää väistämättä myös kuidun määrää ravinnossa ja tämä voi johtaa suolentoiminnan häiriöihin. Tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää sydänsairauksien ja mahdollisesti myös tiettyjen syöpien riskiä.
[/quote]

Tämä on täysin uskon asia sillä mikään tutkimus ei tue tätä väitettä.

jne.

Tuo kuitu-vieras oli : NÄPPYLÄ

Kuiduista....:

Itse vältän leipää ja muita viljatuotteita todella tarkasti(vajaa 1v. karpattuna jo)! Ja ei ole ummetusta.
Silloin harvoin, kun "joudun" syömään viljatuotteita esim. kylässä, turvotusta ja jumitusta esiintyy.

Ummetusta näyttää olevan niillä, jotka aloittavat karppauksen. Alun hankaluuksia.

Aloitetaanko:
Olisiko kyseessä kuivumisen sijasta nestetasapainon normalisointi 8)?

Lihaskato, munuaisvaivat, syöpä, SVT: kaikissa noissa riski näyttää kasvavan pahemmin hiilihydraateilla (ja listaa voisi jatkaa: diabetes, epilepsia, iho-oireet, tukanlähtö)

Ketoosin ja ketoasidoosin liittäminen toisiinsa. Sattumaltako?

Kuitujen osalta alakarpit näyttävät saavan muita enemmän liukoisia kuituja - ja ne liukoiset kuidut olivat ainoita, joita vahdattiin siinä äskeisessä, virheellisesti tiedotetussa Kanadalaisessa ruokavaliokokeilussa (siksi siellä ei käytetty ruista vaan psylliumia, munakoisoa ja okraa ohran ja kauran jyvien lisäksi 8))

Suurimmalla osalla karppeja vatsin toiminta on helpottunut, ei suinkaan hankaloitunut karpatessa. Kuidut eivät ole se ainoa tie onneen...

Tyydytettyjen rasvojen osalta on selvää tutkimustietoa, että alakarpilla saa niitä jopa vähemmän kuin muuten. Kas kun kaikki kovetetut kasvirasvavalmistuotteet jäävät väliin. Ja kun luonnonrasvoissa on itse asiassa runsaasti hyviä rasvoja....

Oli siinä muutakin... Faktoilla saa toki perustella myös vastakkaista mielipidettä. Mutta nimenomaan faktoja ei näihin juttuihin ole juuri päästetty häiritsemään. Ja kun Valtion Ravitsemusneuvottelukuntakin voi kirjoittaa ihan mitä tahansa, niin ei noihin nettimainoksiin voi eikä kannata suhtautua kovin vakavasti. (Hekään eivät muuten suostu perustelemaan).

No ei ihan kaikki, mutta kun se on puitu jo niin moneen otteseen.

Lihaskatoa aiheuttaa proteiinivaje, ei suinkaan ketoosi, se on räikein virhe. Ketoosi nimenomaan suojaa lihaskadolta.

Alussa putoaa pari kiloa nestettä, so what, senjälkeen kaikki on ihraa.

Yhden tutkimuksen mukaan joillakin koehenkilöillä, joilla oli valmiiksi munuaisvika ja söivät runsaasti punaista lihaa, niin arvot saattoivat huonontua. Muilla proteiinin lähteillä ei. Terveistä munuaisista puhumattakaan.

Päänsärkyä ja ummetusta esiintyy joillakin alkuviikkoina, se on totta.

Sitten on niin monta juttua, josta ei kerrota.

No kun kerran KAIKKI oli tuossa kirjoituksessa päin mäntyä, niin laittakaapa sitä listaa esiin...

Mitkähän tärkeät vitamiinit jää saamatta, pyh sanon minä, kanamuna, juusto, pähkinät ja vihannekset kyllä takaa vitamiimien/hivenaineiden saannin varsin hyvin. Magnesiumin tarvetta on itsellä ajoittain, mutta niin on miljoonalla muullakin suomalaisella, jotka perhanat syövät vielä ohjeiden mukaisesti.

Normaalitila ja normaalitila. Ei kumpikaan ole toista normaalimpi. Lin vähentää hiilareita, niin glykogeeniin sitoutunutta nestettä poistuu samalla kilo pari, jos sitten taas yhtäkkiä syö hiilaripitoista ruokaa, niin nestettä sitoutuu saman verran taas. Kummassakaan tapauksessa kyse ei ole mistään luonnottomasta tai lihomisesta tai laihtumisesta.

En ole täysin samaa mieltä. Itse olin todella pahasti turvoksissa yläkarpatessani. Siis sääreenkin jäi kuoppa kun sitä painoi ja lääkärikin ihmetteli asiaa mutta syytä ei löytynyt tutkimuksista huolimatta. Nyt on tuo turvotuskin kadonnut, mutta en usko kuivuneeni kun vessassakin pitää juosta alvariinsa. :wink: Eri asia sitten onkin jos todella normaalitilasta pari litraa nestettä katoaa?

Tuo olin siis minä, Asssassinator

[quote="Kitty"]Ja todella... minultakin pudonneet kilot ovat nestettä... pitäis olla teholla näin pahasti kuivuneena... :twisted:[/quote]

Mitä hemmettiä, tässä lainaus em.sivulta:

Kehoon varastoituu kolme grammaa vettä jokaista hiilihydraattigrammaa kohti. Suuri osa korkeaproteiinisten, korkearasvaisten, matalahiilihydraattisten ruokavalioiden aikaansaamasta nopeasta painonpudotuksesta johtuu kehon kuivumisesta.

Tuossa siis puhutaan NOPEASTA painonpudotuksesta, jolloin voi lähteä painoa 3kg, josta parhaimmillaan n.1kg rasvaa. Kyllä tuo mielestäni, 2 kg nestettä/viikko, on luettavaksi eräänlaiseksi kuivumiseksi.

Itse olen ajatellut että mitä väliä on jos tällä ruokavaliolla kaloreita tulee suhteellisen vähän kun nälkä pysyy poissa? Kun low-fat-systeemillä on nälkäinen ja tällä ei, miksi pitäisi kärsiä nälästä???

Ja todella... minultakin pudonneet kilot ovat nestettä... pitäis olla teholla näin pahasti kuivuneena... :twisted: