karppaus.infon arkistoitu foorumi

[quote="Hämmentynyt"]Toinen mikä pisti silmääni oli tietynlainen arvottaminen; kirjoittaja tuntui ajattelevan, että "lihottavat" suolistobakteerit ovat kurja juttu, vaikka oikeastihan biologian näkökulmasta mitä tehokkaammin suolistobakteerit saavat kaiken imuroitua elimistölle käyttökelpoiseksi, sen parempi. "Haaskaavat" bakteerithan se huono juttu on! [/quote]
Eivät ne suolistobakteerit sinun hyvinvointiasi ajattele vaan omaansa;
siksi haaskaaminen voi tarkoittaa ihan vaikka mitä :)

Ja "suolistobakteerien" runttaaminen yhdeksi yhtä ja samaa (tai jopa kaikkea) syöväksi massaksi on aina yhtä tragikoominen ilmiö, puhuvat siitä sitten "ammattilaiset" tai muut. "Lihottava" bakteerikanta on vähän samanlainen ilmiö kuin iso pelto pelkkää yhtä ja samaa, niittyyn verrattuna. Niitty tuhansinen elämänmuotoineen selviää monesta ja hoitaa ympäristöäänkin, vaikkei sille tarjota muuta kuin valoa ja vettä. Toisaalta iso ja vain yhtäjasamaa kasvava pelto ei hoida edes itseään vaan vaatii koko ajan hoitoliikkeitä - ja köyhdyttää siinä sivussa koko ajan pintamaata, joka kuitenkin on sen elämän perusta.

Mutta rasva ei tuhoa suoliston elinolosuhteita tai symbioosia kantajansa kanssa, ei myöskään yksinkertainen ruoka. Jokin ihan muu tekee ne hallat ja kuivatukset, jotka tuottavat monokulttuurin suolenmutkaan.

[quote="Hämmentynyt"]
Toisinsyöjä: näin keliaakikkona ajatus barbababoista hoitamassa villuksiani kuulostaa sangen sympaattiselta. :smt049[/quote]

Ensimmäinen visio oli se, että niillä barbapapoilla on pienet takunselvittämisharjat, joilla ne harjaavat suolinukkaa. :D

Minä juttelen omille suolistomikrobeilleni... :smt055

Kiitos hirveästi vastauksista. Kirja oli niin asiantuntevasti kirjoitettu muuten, että aloin ihan itseäni epäillä. :) Jos sen täytyy uraansa ajatella, olisihan se voinut jättää kaiken tuollaisen pois kokonaan.

Toinen mikä pisti silmääni oli tietynlainen arvottaminen; kirjoittaja tuntui ajattelevan, että "lihottavat" suolistobakteerit ovat kurja juttu, vaikka oikeastihan biologian näkökulmasta mitä tehokkaammin suolistobakteerit saavat kaiken imuroitua elimistölle käyttökelpoiseksi, sen parempi. "Haaskaavat" bakteerithan se huono juttu on!

Toisinsyöjä: näin keliaakikkona ajatus barbababoista hoitamassa villuksiani kuulostaa sangen sympaattiselta. :smt049

Vähän samaa ongelmaa on vaikkapa noissa ahtaumaa käsittelevissä kirjoissa eli ravinto-ohjeet menevät viralliserheellistä tietä vaikka se oman erikoisalan teksti on asiantuntevaa. Samaa on täällä monella lääkärillä, potilas ohjataan ravintoneuvontaan sinne ravitsemusterapeuttien huomaan kun ei uskalleta lähteä heidän aluelleen, täällähän he ilmoittivat Annikan Sosiaalihallitukselle ja halusivat lääkärinoikeudet häneltä pois, koska hän hoiti potilaitaan lchf ruokavaliolla. Edelleen Annikan voitto on kärhämän kohde ja neuvonta edelleen tuota vanhaa, jos ei asiakas tosissaan itse ala panna hanttiin.

Minäkin luin kirjan, ja ihmettelin tuota lausetta. Pitäisi tarkistaa alkuperäisestä teoksesta, ettei vain ole tullut kääntäjälle ajatusnyrjähdystä, mutta olihan siellä sitä vanhaa mantraa muutenkin seassa, vaikka ihan ansiokas kirja muuten onkin. Kirjaa jo Karppilassa ruodittiin aiemminkin, ja tultiin vanhan tiedon levittämisestä siihen tulokseen, että nuori tutkija on jättänyt ovet auki urakehitykselle. Ei kannata potkia tutkainta vastaan, jos on vasta työuransa alkumetreillä. Raadollista, mutta totta.

No eihän siinä tietenkään ole mitään perää. Luin saman kirjan hiljattain, kun kirjastossa osui eteen.
Se on ihan mielenkiintoinen teos, kunhan jättää omaan arvoonsa tuon ja muut vastaavat heitot.
(Tosin jos onnistuu ihan saamaan rasvaripulin, mikä ei kai kovin helposti käy, niin silloinhan ei tietysti imeydy mikään, kun ruokamassa kulkee liian nopeasti lävitse.)

Taisi olla juuri tuossa kirjassa, jossa kerrottiin että vaikka ohutsuolessa ei paljoa bakteereja ole, niin siellä asustelee kuitenkin semmoinen laji, joka hoitaa suolinukkaa erittämällään butyraatilla. Minusta se oli älyttömän söpö ajatus ja kun kaiken inhimillistän, niin näin mielessäni pieniä barbapapa-ameeboja harjaamassa hoitoainetta suolinukkaan. :D

Luin Giulia Endersin kirjaa "Suoliston salaisuus" ja siinä tosiaan väitettiin, että runsasrasvainen ruoka vähentäisi rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä? Enders tuntui olettavan, että jos syö paljon rasvaa, vitamiini liukenee rasvaan ja sitten se paskannetaan ulos sen sijaan, että vitamiini päätyisi elimistön hyötykäyttöön. Minusta tuo vaikutti kovin kummalliselta, koska eikös meidän elimistö yleensä ota sen ruoan rasvan talteen eikä pasko sitä? Eikö rasvaliukoisuuden idea nimenomaan ole se, että ilman rasvaa samalla aterialla elimistö ei pysty vitamiinia käyttöön ottamaan?

Tuo sama asia tuli kirjassa ilmi parissakin kohtaa, ikään kuin sivulauseessa. Ei kai tuossa mitenkään voi olla mitään perää?

Tuo kirja on muuten tosi mielenkiintoinen, mutta on kovin valitettavaa että omalla alallaan tieteen uusimpia tuulia seuraava ihminen on täysin sokeasti uskonut virallisterveelliset ravitsemussuositukset eikä seuraa tuoreinta tutkimusta ollenkaan.

[url]http://www.adlibris.com/fi/kirja/suoliston-salaisuus-9789511285694[/url]