karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen joutunut muuttamaan ruokavaliotani muutaman kerran elämässä erinäisistä syistä. Noin 16-17 vanhana puhjenneiden todella vaikeiden ruoka-aineallergioiden takia, 39-vuotiaana alkaneen voimakkaan IBS oireilun vuoksi ja sitten pariin kertaan olen muuttanut hiilarimaasta karppilammikolle. Joka kerta on joutunut alussa näkemään enemmän vaivaa, kun se uusi ruokavalio ei vielä tule selkärangasta. Joutuu miettimään, että mitäs minä nyt sainkaan syödä, ja on vielä hakusessaan, että missä valmiissa tuotteissa on niitä ruoka-aineita, joita välttelen. Vaihe kestää akuutimpana noin 2 viikkoa, sitten alkaa olla helpompaa ja noin kuukauden päästä asiaa ei juurikaan tarvitse miettiä.

Moni kysyy, eikö ole vaikeaa, kun joudun katsomaan tarkkaan syömisiäni allergioideni takia. Ei ole, koska olen niin tottunut siihen. Olen esim. kalalle niin allerginen, että pienikin silmin näkymätön muru aiheuttaa heti hengitysteiden turvotuksen. Automaattisesti esim. seisovassa pöydässä skippaan kaikki ruuat, jotka ovat kala-astioiden vieressäkään. Yleensä pyydän ruuan suoraan keittiöstä, eikä asiassa ole mitään kummallista tai vaikeaa minulle.

Karpatessa olen kahvilassa pyytänyt, että ottaisin pelkät leivän välyset, kiitos. Kummastellen on katsottu, mutta olen vain maininnut, että minulle eivät viljat sovi. Jos on tarjottu gluteenittomia, olen sanonut, että kiitos vain, mutta minulle eivät mitkään viljat sovi. Jos siellä asiakaspalvelija ihmetteleekin, niin antaa ihmetellä. Itsekin ravintola-alalla työskennelleenä voin sanoa, että omituisia pyyntöjä tulee, niitä ehkä ihmetellään hetki, mutta loppujen lopuksi ei sitä päivän päätteeksi edes muista, mitä joku tilasi.

Kotona karppikokkaaminen joskus vaatii enemmän vaivaa kuin vaikka makaroonimössön tai voikkarin tekeminen. Yritän pitää jääkaapissa jotain karppia, jolla korvata oikean ruuan valmistus silloin kuin ei ehdi tai jaksa, tai nälkä on niin kova, että on pakko saada jotain HETI! Paljon on auttanut, kun olen saanut nyt luomumunien myötä kananmunat takaisin ruokavalioon.

Kylään tai kahvilaan lähtiessä voi laukussa olla aina oma kermapurkki ja pähkinät (paitsi mulle pähkinät aiheuttaa syömähimoa ainakin vielä) ja kyläpaikassa yleensä löytyy aina jotain syötävää kun vaan selittää etukäteen mitä ei voi syödä. Minulla kulkee hyvänä "tekosyynä" kieltäytyä makeista ja leivistä nyt nuo allergiat, diabetes ja IBS. Aina voi vedota niihin ja kun kysytään, että mitä sinä sitten voit syödä, kun ei heillä ole minulle mitään niin voin pyytää vaikka tomaatin ja vähän juustoa. Niitä useimmilta löytyy.

^^ Ylläoleva tuntuu sikäli tutulta, että minäkin olen koko elämäni ajan joutunut selittämään etten voi allergian vuoksi syödä (muun muassa kalaa; aiemmin oli paljon muutakin).

Mutta koht 16 karppivuoden (ja jo yli 7 vaiko peräti 9 kawavuoden) jälkeen elämä on aika helppoa. En muista aikaa, jolloin olisin päässyt nykyhetkeä helpommalla. Ja tämä mukaan lukien aika ennen karppia, niin yhden kuin koko perheenkin ruokahuollosta vastaavana. Se että näin vaivattomasti pysyy sitten vielä päivästä päivään kunnossa, tuntuu vieläkin lähes ihmeeltä : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Aluksi piti ruveta laittamaan itse lähes kaikki ruoat, koska en voi syödä viljoja niiden aiheuttaman kovan kivun takia, ja valmiissa ruoissa on lähes järjestään jotain viljan osia. Osaan kyllä laittaa ruokaa, olen tehnyt sitä pienestä tytöstä lähtien, mutta se on inhokkihommiani. Ennen tuli käytettyä paljon eineksiä tai puolivalmiita pakasteita, koska vt-puolen tyypithän ovat sitä mieltä, että einekset voivat olla jopa terveellisempiä kuin kotiruoka.

Siinä mielessä näen siis enemmän vaivaa, mutta toisaalta riittää kun laittaa yhden ison ruoan kerran päivässä. Siitä tulee päivän pääateria kahdelle, seuraavan päivän lounaat kahdelle, usein aamiainenkin ja joskus jää jotain pakastettavaksikin. Ennen piti miettiä viisi kertaa päivässä, että mitä nyt syödään.

Ulkona tulee syötyä todella harvoin, koska ruoan laatu ruokaloissa on usein luokattoman heikkoa, eikä kalliissa ravintoloissa ole mahdollista käydä. Silloin kun syön ulkona, niin on tosi vaivatonta pyytää kasvikset tärkkelysosion sijaan. Aina olen sellaiset saanut helposti, jopa huoltoaseman keittiöstä.

Joskus kun haluan päästä todella helpolla, ostan valmiin grillibroilerin tai jotain possun kylkeä tai savulohta ja vaikka raastesalaatin. Harvinaisen vaivatonta.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

En koe karppaamista vaivalloiseksi. Karppauksen alussa oli outoa ja ihmettelemistä, kun riisit, potut ym. jäi "toiseen maailmaan". Mutta siitä on jo kauan ja karppiruokien valmistus sujuu ihan helposti ja hyvää tulee. Karppaaminen on siis jo ns. verissä.

Joo, en näe.
Asenteesta se on kiinni, miten suhtautua ruoanlaittoon.
Helpompaa se nyt on, soveltaen olen tähänkin asti ruokani tehnyt niin itselle kuin muillekin.
En pidä resepteistä, helpompi kokeilla, mikä sopii minkäkin kanssa, eikä toistaseksi ole valituksia tullut, ettei ruoka olisi perheelle kelvannut.

_________________
Karppi, since 2005