Lainaa:
Ei kai se hienoksi jauhaminen nyt sentään suolen seinän läpäisyyn ole syynä, vaan ne eri ainesosat jotka temppuun kykenevät. Tietysti, jos tuo tarkoitti, että ne ainesosat vapautuvat nopeammin ja kuormittavat suolistoa enemmän tällä keinoin, niin olen toki samaa mieltä.
Joo, muisti veti mutkia reippaasti suoriksi ja ehkä pieni ajattelu ennen postausta ei olisi haitannut:D
Ayerssin teksti täällä, muutenkin viljaa miettiviä varmaan kiinnostava pätkä jos nyt täällä enää on ketään joka ei ole lukenut:
http://coolinginflammation.blogspot.fi/ ... r.html?m=0Anteeksi etten lainaile enempää, kun puhelimella surffaan. Hienoksi jauhamisen ongelmana mainitaan tekstissä se, että jo suun (ja mahalaukun) amylaasi ehtii pilkkoa tärkkelyksen kokonaan glukoosiksi eikä putkiston flooralle jää osaansa > floora köyhtyy ja sokerikuorma kasvaa.
Että ei mene jauho läpi suolesta ei, vaikka muuten viljan aineosat siellä rajapinnassa tekevätkin ikäviä.
***
Mun n=1 jo aika monetta vuotta kertoo, että tärkkelystä on saatava, niin maha pysyy rauhallisena. Hyvin moni tärkkelyslähde vaan on ongelmallinen, ja omalla kohdallani jotkin jutut selittyisivät tuolla hienoksijauhamisteorialla. Voin syödä kokonaista tattaria ja hiutalettakin sellaisia määriä kuin nyt syön, karpille paljohkosti, normisyöjälle niukasti; silti unelmakevyistä tattarinäkkäreistä tulee ongelmia jo muutamassa päivässä, vaikka grammamäärät olisivat pieniä.
Juureksissa ei ole tärkkelystä juuri lainkaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, mukuloissa kyllä. Ja melkein kaikissa kasvikunnan kavereissa fruktoosi/glukoosisuhde on siellä fifty-sixty-osastolla, jos sitä tärkkelystä ei ole kuvioissa. Puhdasta fruktoosia ei taida löytyä kuin teknoterveystuotteista (joihin meidän aikaa sitten tyhjenneen mummolan hedelmäsokeripussukankin luen).