Kiitos hyvistä kommenteista!
mlv kirjoitti:
Minä uskon aika vahvasti että se iso laiva on vähitellen kääntymässä, täällä Ruotsissahan LCHF on tutkittu ja hyväksytty yhdeksi vaihtoehtoiseksi ruokavalioksi ylipainon ja diabeteksen hoitoon, Virta Health tekee tutkimusta ja brittien VHH ruokavalio- ohjelmassa taitaa olla jo 400 000 osanottajaa ja hyvät tulokset eli siinä vaiheessa kun valmistut opintojen jälkeen niin on ihme jos ei jo Suomessakin ole tapahtunut muutosta. Muuten jossain vaihessa koko viralliserheellinen menettää kasvonsa kun ihmiset voivat itse todeta ettei se VT ruokavalio toimi. Ei ihmiset ole kuitenkaan mikään lammaslauma jota joku maalaislääkäri vetää (nenästä).
Mutta kuten Erfis sanoi, kannattaa opiskeluaikana harkita tarkkaan mitä ilmaisee. Mutta ei ehkä ole pakko kuitenkaan mennä mukaan sinne Huuhaan tappoaktivisteihin!
Uumoilen samaa ja on kyllä ihme jos ei pian ala tapahtua muutosta täälläkin, kun puolestapuhujia löytyy jo kansainvälisesti merkittävällä tasolla. Luulen, että täällä jarruttava voima on se, miten kunnia-asiaksi ns. itämeren ruokavalio on täällä otettu jo vuosikymmeniksi, ja suomalainen ylpeys ei hevillä myönnä olleensa väärässä, ja sitä vaikeammaksi se menee mitä pidempään jankkaa vastaan. Maailmanlaajuisessa kaavassa taas kehitystä hidastelee (liikaa foliohattuilematta, ihan talousmekanismienkin puitteissa) lääketeollisuuden intressit. Mutta maailma on muutoksessa, monellakin tapaa.
Erfis kirjoitti:
Ei se helppoa tule olemaan, mutta jos on kutsumusta niin ilman muuta! Ravintopuoltahan on lääkiksessä kai jopa aika vähän, ja tenttipaperiin kirjotetaan se mitä pitää ja mennään eteenpäin. Mä oon muuten joutunut kirjottamaan useampaankin tenttipaperiin asioita joita en usko todeksi tai joita pidän suorastaan haitallisina (ei liity ravitsemukseen eikä lääkikseen) ja selvinnyt hengissä. Päämäärä mielessä vaan eteenpäin ja matala profiili opiskeluaikana. Proffan hampaisiin joutuminen voi olla vakava juttu, nimmarilla kertaalleen graduryhmästä potkittu (yhden ainoan varomattoman kommentin takia). Pysyttelet tutkan alapuolella vaan ja otat koko homman vähän niinku pelinä
Näin muistelen joskus kuulleeni, ettei ainakaan perusvaiheessa paljoa ruokavalioasioita pohdita, erikoistumisvaiheessa voi olla toisin. Tutulta kuulostaa kyllä tuokin, että rustaa paperiin "sitä, mitä ne haluaa kuulla".
Viime vuosina sitä on selkäranka suoristunut sen verran oman elämäntavan suhteen, että tekee melkein kipeää pitää suunsa kiinni erheellisten väitteiden edessä. Mutta se varmaan olisikin se viileähermoisuuden kasvattamisen paikka, niin pärjää sitten urallakin vaikka minkä edessä.
Greda Carpo kirjoitti:
Hieno kamppailu sulla. Vaikeuksien kautta voittoon!
Kiitos! Aikoinaan ajattelin, ettei ikinä minusta lääkäriä, mutta tällainen kokemus muuttaa paljon maailmankatsomusta.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Toinen puoli minusta haluaisi ryhtyä diabetes- ja autoimmuunilääkäriksi. Toinen puoli epäröi, onko siinä tässä maassa mitään järkeä. Jos siitä 7 vuoden matkasta selviäisi, toinen puoli sitten olisikin se, milloin lähtee lääkäriluvat alta. Ajattelen, että oma sairauteni voisi tuoda sitä kaivattua kredibiliteettiä tälle saralle, mutta menisikö niinkään.
