karppaus.infon arkistoitu foorumi

Jos viljan sisältämä hiilihydraatti tuottaa vereen paljon glukoosia ja maidon hiilari vähän, niin mitä sille osalle hiilihydraatin energiasta tapahtuu, joka ei tuota vereen glukoosia? Vai poistuuko osa maidon hiilareista ulosteen mukana?

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))

Luin ensin väärin, ja luulin että ajattelit glykeemistä kuormaa etkä glykeemistä indeksiä, johon tämä kysymys liittynee, mutta onneksi tarkistin lähetyksen ennen vastaamista. Sanavalintasi eikun viestisi otsikko viittaakin siihen, että kysyit erosta glykeemisessä indeksissä, ja tämä on vastaus siihen. Ensimmäinen lause olisi silti ollut sama.

Ihan samaan käyttöön ne kumpikin menevät. Mutta maidon hiilarit eivät taida olla glukoosia (joka imeytyy nopeasti, varsinkin yksin syötynä) ja maidossa on muutakin ruoansulatukseen vaikuttavaa kuin ne hiilarit, ja ne muut ainesosat vaikuttavat imeytymisnopeuteen, jotamitä GI mittaa. Leivän hiilarit puolestaan ovat glukoosia, jos kohta pitkässä, helposti katkeilevaksi tärkkelykseksi yhdistettynä: sen purkautuminen glukoosiksi on helppo juttu.

Muiden ainesosiensa ja hitaammin glukoosiksi muunnettavan hiilarin takia maidon hiilarit pääsevät elimistöön hitaammin. Pitkä, loiva sokerikäyrä tarvitsee vähemmän insuliinia kuin lyhyt korkea käyrä (vertaus vaikka koronaan ja tehohoidon tarpeeseen). Insuliinin määrä puolestaan on iso juttu, vaikkei diabeetikko olisikaan, koska kaiken hyvän ja kauniin ohella se on (niin diabeetikoille kuin muillekin) vahvasti kudoksia vanhentava hormooni. Se että vähempi riittää, on pitkän päälle parempi jokseenkin kaikille.

Hidastavista ainesosista rasvan määrä taitaa olla tärkein (muustakin kolmesta puhutaan usein, mutta vaikkapa leivän kuitu ei oikeasti auta oikein mihinkään; liukeneva kuitu auttaisi vähän, samoin happamuus, mutta hiilarin laatu ja rasva ovat selvästi tärkeämpiä tässä.

Tosin suosittelisin mieluummin glykeemisen kuorman (Glycaemic Load, GL) kuin glykeemisen indeksin (Glycaemic Index) ihmettelyä, koska edellinen arvioi aterian kokonaisvaikutusta (ja vaikkapa insuliinin tarvetta) paljon, paljon paremmin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ihan mielenkiintoista pohdintaa, mutta en saanut vielä vastausta varsinaiseen kysymykseeni. Eli mihin ne pienen glykeemisen indeksin ruoka-aineista vapautuvat hiilarit oikein katoavat, jos eivät hajoa glukoosiksi?

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))

Ne puretaan maksassa glykogeeniksi, josta sitten puretaan glukoosia aivojen tarpeeseen, myöhemmin.
Eivät näy verensokerissa korkeana ja nopeana nousuna, kuten glukoosi, mutta kulutetaan glukoosina sitku.
Vain glukoosi (ja siis tärkkelys joka koostuu vain glukoosista) siirtyy vereen ja käyttöön suoraan glukoosina.

Imeytymisnopeudella (siis sillä kuinka nopeasti hiilari pääsee vereen)
on merkitystä varsinkin ja nimenomaan glykemiaindeksin kannalta,
koska siinä mitataan verensokerin nousua tietyn ajan kuluttua (oliko puoli tuntia?) ja vain silloin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Mielenkiintoista! Paljon kiitoksia vastauksesta.

P.S.
Osa siitä kulkeutuu oletettavasti myös lihasten glykogeeniksi. Yllä olevat tarkoittanevat sitä, että myös karppaajan kannattaisi suosia hitaita hiilareita jo ihan toimintakykyisyydenkin kannalta.

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))

Maksan glykogeenilla ja lihasten glykogeenilla on ihan erilainen tarkoitus kropassa. Ja sitä glykogeenia muodostuu myös "ylimääräisestä" valkuaisesta ja jopa rasvan glyserolirungoista, jos on tarvis. Lopputulemana karppaajat eivät tarvitse niitä hiilareita siihenkään, vaikkei se kiellettyä olekaan.

Kauan, kauan sitten, karppilan alkuaikoina käytin termiä aivohiilarit siitä noin 50g hiilareita, joita itse käytin/käytän rasvan lisäksi energiaksi. Tuo määrä ei pääse nostelemaan verensokeria oli se sitten mitä vaan, ja se sopii hyvin tällaiselle allergikolle, joka ei voi syödä valkuaisiakaan kuin rajallisesti... muttei sekäään todellakaan ole mikään pakko noin niinkuin yleisemmin. Ei ole eikä ollut silloin.

Ja jos syö hiilareita, niiden hitaus ei näy glykemiaindeksistä vaan glykeemisestä kuormasta. Siis GK eikä GI. Jälkimmäisessä katsotaan miten tietty annos hiilareineen ja muineen nostaa verensokeria, jokamikä tässä on tärkeää ja vaikuttaa vanhennushormooni insuliinin (se kun on sitäkin) muodostumiseen. Ja GK puolestaan kertoo ettei hiilareiden hitaudella tai nopeudella ole mitään merkitystä - kunhan glykeeminen kuorma pysyy riittävän alhaisena : )

Ja sama lyhyesti:
GI'llä aka hiilareiden hitaudella ei ole mitään merkitystä - paitsi jos syö hiilaripainotteisesti eli lähes rasvattomasti.
Eli virallisen linjan mukaan. Eikä se silloinkaan auta kovin paljoa, koska GK jää korkeaksi näin, söit mitä hyvänsä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Eli verenkierrossa on siis glukoosin lisäksi myös maksaan matkaavia isompia hiilihydraattimolekyylejä?

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))

Mutta kyllähän esim. 20 gramman annos pienen glykeemisen indeksin ruokaa nostaa verensokeria vähemmän kuin 20 gramman annos nopean g-indeksin ruokaa.

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))

Ei välttämättä. Riippuu ihan siitä, mitä muuta siihen ruoka-annokseen kuului.
Jos pelkiltään, niin 20g hiilareita on vain 80 kaloria eikä auta mihinkään - paitsi seuraavaan nälkään. Pian.

Ja tähän käytännön esimerkki:
Peruna on nopeaa.
. Mutta 20g pelkkää perunahiilaria (noin 150 gramman verran mukuloita) verrattuna samaan määrään mukuloita, joka syödään voin kanssa (meillä tuohon saattaisi helposti kulua 50g voita) on jo "hyvin hidasta hiilaria" jos näin voisi sanoa, eikä silloin ole enää väliä oliko tuo 20 grammaa perunaa
. Jälkimmäinen (vaikkapa pottuvoina) kohottaa verensokeria oleellisesti vähemmän 20 grammaa hiilareita porkkanasta (joka muuten tarkoittaisi 400 gramman pussillisen syömistä kerralla).
... mutta sen lisäksi tuo annos pottuvoita (jossa on noin 440 kaloria) pitää nälän loitolla hemmetin paljon kauemmin kuin 400g pelkkää porkkanaa (jossa siis se noin 80 kaloria). Ja seuraavallakin kerralla syönti nostaa sokereita.

Verensokerin nousu on mitattavissa, sokerimittarilla.
Nälän puolestaan voi tunnistaa itse kukin
Ihminen tarvitsee noin 2000 kaloria toimiakseen kunnolla. Siinä touhussa 20g hiilaria eli 80 kaloria on vain pisasra meressä.

Ei tämä tämän kummallisempaa ole. Kannattaa kokeilla ihan itse, jos ei usko.
Samanlaisia tuloksia tulee sekä kokeellisesta tutkimuksesta että omista kokeista. Suosittelen lämpimästi.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Patrick Borg väittää kirkkain silmin, että kauramaitoa saa "ilman muuta" juoda!! Kauramaidon glykemiaindeksi on lähes 70 eli paljon suurempi kuin esim. virvoitusjuomilla. (Maidon vain 34.)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maa ... #gs.nn84bi

_________________
ME-tauti (G93.3)
Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus((E06.3))