Newfish kirjoitti:
tuijotin kupissa olevia mustikoita (n. 2dl) ja mietin, että uskallanko syödä vai en. Järki voitti ja söin ne, sillä muuten olen pitänyt hiilarit tosi alhaalla. Ei kai sitä voi vaatia näin alkuvaiheessa, että kaikki syömiseen liittyvät pakkomielteet olisivat unohtuneet. (Tuijottelin eilen myös metvurstiviipaletta ennen sen syömistä, että "onkohan tämä nyt tosissaan ihan järkevää?" mutta söin niitä kuitenkin 4 kpl

- lounaaksi söin eilen siis "leikkelelautasen" salaatin kera. ) Luotan vaan siihen että ajan kanssa näistäkin pakkomielteisistä päähänpinttymistä pääsee eroon. Samoin muuten merkkaan minäkin ylös painoni ja senttini päivittäin, sillä vaikka se ehkä kuulostaakin neuroottiselta, niin jos siitä on itselle apua, niin mikä ettei.
Itse asiassa samalla kun hiilareita vähentää niin vastaavasti syömisen nirsous lisääntyy. Esimerkiksi juuri nuo mustikat ovat hyvä tapa bongata kaikki mahdolliset antioksidantit ja flavonoidit mahdollisimman vähin vaurioin. Itse olen ottanut tavaksi syödä kupillisen marjoja joka päivä.
(Painon mittaamisesta) Neuroottista? Minä olen taulukoinut kaikki syömiseni noin mikrogramman tarkkuudella ja tiedän USDA:n suomalla täsmällisyydellä kaiken mitä saan ja mistä riemusta jään paitsi.
Saamiani tuloksia vertailen DRI:n, RDA:n, Atkinsin ja Finelin suosituksiin.